Huomioita

Huomioita

Pari huomiota juoksemisen biomekaniikasta

KehotietoisuusPosted by Timo Klemola Mon, August 15, 2011 18:22:01
Luin Marko Kantanevan aivan uuden juoksukirjan Juoksemisen Taito, jota takakannessa mainostetaan ”uudeksi suomalaiseksi juoksuraamatuksi”. Olen tässä nyt lueskellut muutamia näitä juoksukirjoja ja se on ollut todella mielenkiintoista ja opettavaista lähinnä siksi, miten niinkin tavallaan yksinkertaista asiaa kuin juoksemista voidaan tarkastella todella erilaisista näkökulmista. Enkä nyt tarkoita pelkästään tätä paljasjalkajuoksubuumia.

Olen muissakin kirjoissa kiinnittänyt huomiota siihen, että kirjoittajilla on minusta outoja käsityksiä juoksemisen biomekaniikasta. Tämä on vaivannut minua. Yksi usein toistuva kuvaus juoksusta on, että hyvässä juoksutyylissä jalat kulkevat ”vartalon alla”. Jos tätä kuvausta tarkennetaan, niin todetaan, että jalkojen kontaktipiste on joko vartalon painopisteen kohdalla tai hieman sen edessä. Tämä on ollut minusta aina outo väite, siis että kontaktipiste voisi olla painopisteen kohdalla. Kantaneva kirjoittaa näin:

( 1)”Jalan pitäisi osua maahan vartalon alla tai aavistuksen vartalon etupuolella.” (s. 36) Hän tarkentaa sitten tätä tarkemmalla biomekaanisella kuvauksella: (2) ”Kehossa on kolme painopistettä: Nämä ovat pää- ja hartiaseutu, lantio ja jalkaterät. Jalan iskeytyessä maahan kolmen painopisteen ketju on keskenään suorassa linjassa.” (s.40)

Tämä on kyllä mielestäni valitettavan väärä kuvaus juoksun biomekaniikasta ja menee pieleen oikeastaan joka kohdassaan. Mietin ensinnäkin, mitä Kantaneva voisi tarkoittaa ensimmäisellä kuvauksellaan. Tarkoittaako hän sitä, että askeleen kontaktipiste on kehon painopisteen kohdalla, siis painopisteestä alas piirretyn luotisuoran kohdalla, vai kehon keskilinjan jatkeella. Toinen, tarkempi määritelmä yrittää kuvata, että jalka osuisi maassa kehon keskilinjan jatkeelle. Kumpikin tilanne on juoksussa mahdoton.

Asia kiinnostaa minua oikeastaan vain siksi, että olen niin paljon pohtinut tuota kehon optimaalista asentoa ja se suhdetta keskilinjaan ja toisaalta sitä, miten kehon keskilinja määritellään. Kantaneva osoittaa kuvauksellaan jo kehon painopisteistä, että tämän tyyppinen biomekaaninen kuvaus ei ole hänellä lainkaan hanskassa.

Puretaanpa tätä kohta kohdalta. ”Kehossa on kolme painopistettä: Nämä ovat pää- ja hartiaseutu, lantio ja jalkaterät.” Tämä on outo kuvaus kehon painopisteistä. Kun kehon keskilinjaa määritellään, se tehdään yleensä nimenomaan kehon osien painopisteiden kautta, jotka pyritään asettamaan sitten suoraan linjaan. Silloin erotetaan kehosta kolme isoa massaa: pään massa, ylävartalon massa lantiosta ylöspäin ja kolmantena lantion massa. Päätä ei voi liittää yhteen hartiaseudun massan kanssa, koska pään painopiste voi liikkua (ja liikkuukin) joka suuntaan ilman, että ylävartalon massan painopiste liikkuu. Tästä pitää huolta kaularangan ja rintarangan liikkuvuus. Samoin on lantion painopisteen laita. Jos erotetaan erikseen jalkaterän massa, samalla logiikalla pitäisi erottaa myös reiden ja pohkeen massa eli jakaa jalka kolmeen osaan. Ehkä Kantaneva tarkoittaakin lauseellaan, että hänen kuvaamansa kahden ylimmän painopisteen tulee olla suorassa linjassa kontaktipisteen kanssa. Siinä olisi enemmän järkeä, mutta totta kai hän voi myös tarkoittaa, että niiden tulee olla suorassa linjassa jalkaterän painopisteen kanssa. Joka tapauksessa kumpikin on mahdoton toteuttaa juoksussa.

Mutta aluksi kysymys vartalon painopisteen suhteesta askeleen kontaktipisteeseen.

Juostessa maahan osuvan jalan kontaktipiste osuu aina vartalon painopisteen eteen. Se ei osu vartalon painopisteen alle, mikä voisi olla yksi tulkinta Kantanevan väitteestä. Vain lähtötelineistä liikkeelle ampaiseva pikajuoksija juoksee ennen pystyyn nousuaan hetken niin, että vartalon painopiste on aluksi askeleen kontaktipisteen edessä, sitten hetken aikaa kohdalla ja lopuksi pystyssä juoksussa sen takana. Jos painopiste pysyisi jalan kontaktipisteessä, juoksija joutuisi juoksemaan sellaisessa etunojassa, että hän kaatuisi kasvoilleen.


Kuva 1.

Kuvassa 1 on verrattu juoksua ja kävelyä ja siinä näytetään, miten kävelyssä jalan kontaktipiste on etäämmällä painopisteestä kuin juoksussa. Juoksussa tämä etäisyys lyhenee, mutta jalan asettaminen suoraan painopisteen alle juostessa on mahdollista vain, kun vartalo kaatuu samalla voimakkaasti eteenpäin.

Tässä vielä pari valokuvaa näyttämään, mitä tarkoitan. Kuvassa 2 juostaan lenkkitossulla, kuvassa 3 minimalistitossulla paljasjalkatekniikalla. Kuvittele juoksijan vartalon painopiste, joka sijaitsee suurin piirtein navan takana vähän vartalon sisässä ja vedä siitä suora viiva alas lattiaan. Kummankin juoksijan askeleen kontakti osuu tämän pisteen eteen.

Olen piirtänyt kuvaan kuitenkin näkyville Kantanevan varsinaisen väitteen, jossa hän toteaa että vartalon kolme painopistettä tulisi olla suoralla linjalla (ks. edellä hänen kuvauksensa). Ovatko ne? En pysty mitenkään ymmärtämään tätä kuvausta, tarkoitetaan sitten jalkaterällä tässä jalkaterän painopistettä tai sitten jalan kontaktipistettä. Kuten kuva kertoo, juoksussa askel osuu maahan välttämättä selkeästi tämän linjan etupuolelle!


Kuva 2.

Kuva 3.




Mitä tästä virheellisestä kuvauksesta tulisi ajatella? Että se on pikku juttu, ihan ok, sellaista sattuu. Minusta ei ihan niin. Tässä puhutaan aivan perustavasta juoksun biomekaniikasta ja jos siinä mennään pahasti pieleen "juoksuraamatussa", niin missä on kaiken muun materiaalin uskottavuus? Jos tätä asiaa ei ole ajateltu loppuun asti niin miten sitten kaikki muu?

Kirjasta voisi sanoa paljon muutakin. Se on esimerkiksi hyvä esimerkki urheiluvalmennus oppaasta, jossa ihminen nähdään vain mekaanisena koneena, tässä tapauksessa juoksukoneena, jonka nivelet ja nippelit tulee rasvata hyvin, jotta kone toimisi hyvin. Tässä ei ole tietenkään mitään uutta. Se, että todetaan että on myös tärkeä kuunnella kehoaan, ei muuta asiaa. Juoksijan kokemuksellisuus ei muulla tavalla tule lainkaan esiin. Tietenkin juoksijan kokemuksen mukaan ottaminen veisi kirjan ihan toiseen suuntaan. Täytyy myös samalla todeta, että Kantanevan kirja on varmasti ihan hyvä valmennusopas ja edustaa varmaan ihan hyvin tätä valmennuskirjallisuuden lajityyppiä. Hän vain kirjoittaa juoksemisesta, niin kuin tapana on. Minua se ei tyydytä. Taidanpa etsiä hyllystäni vaikkapa Tapio Kosken kirjan!





  • Comments(5)

Posted by Timo Klemola Tue, August 16, 2011 14:02:28

Jos katsot, miten Pose-tekniikassa tai Chi-juoksutekniikassa opetetaan, niin niissä on kummassakin ajatus, että keskilinja on suora, mutta juostessa se kallistuu eteenpäin nilkoista, ei siis lantiosta. Eli jos seisot ensin suorassa ja annat siitä keskilinjan kallistua eteen nilkoista niin että joudut ottamaan askeleen, saat fiiliksen, mitä näissä tekniikoissa haetaan. Minusta tämä idea on hyvä ja toimiva.

Posted by Pasi Tue, August 16, 2011 12:57:48

Tunnistin kokeilujeni yhteydessä, että aiemmin juoksin usein tavallaan kaatuen eteenpäin, siis ylävartalo taipuneena hieman eteenpäin. Tällä tavoin "väärin juostessa" keskilinja ei ole pysty eikä kohtisuora maahan nähden. Ilmaus jalat "vartalon alla" voisi viitata siihen, että keskilinja tulisi olla nimenomaan kohtisuora maahan nähden. Lenkkareilla juostessa em ei helpolla toteudu. Korkea kantavaimennus haittaa.

Posted by Timo Klemola Tue, August 16, 2011 11:06:05

... ja hänhän nimenomaan kirjoittaa: "jalan pitäisi osua maahan", tai "jalan iskeytyessä maahan".

Posted by Timo Klemola Tue, August 16, 2011 11:04:32

Kyllä, mutta niinhän tapahtuu välttämättä askeleen jossain vaiheessa, jolloin se ei kerro enää mitään. Eikö? Siis jos keho on edes suunnilleen pystyasennossa.

Posted by Pasi Tue, August 16, 2011 11:00:34

Tulisiko Kantanevan väitteestä paremmin ymmärrettävä, jos ei tarkoiteta hetkeä kun jalka osuu maahan vaan hetkeä hieman sen jälkeen. Eli kun painopiste on siirtynyt eteenpäin osumakohtaan. Pysäytettynä asento olisi tällä hetkellä suunnilleen sama jos paikaltaan seistessä nostaa toista jalkaa hieman ilmaan. Yrittäisikö Kantaneva siis mahdollisesti sanoa sitä, että keskilinja pitäisi olla suora ja sen pitää ainakin yhtenä hetkenä osua jalan alle?