Huomioita

Huomioita

Onko asahi "mindfulnessia", osa 4.

AsahiPosted by Timo Klemola Mon, January 28, 2019 12:48:21

Pitää vielä jatkaa tuon toisen blogin taulukon purkamista. Yritän nyt olla lyhytsanaisempi, että saisin tämän blogisarjan joskus loppuun. Kolmantena vertailun näkökulmana otin siinä esiin harjoittajille annettavat lupaukset. Käsittelinkin tätä osin jo edellä, missä siteerasin yhden mindfulness-perustaisen stressinpoistosivuston lupausten luetteloa. Menetelmän luvataan auttavaan mitä erilaisimpiin fyysisiin ja psyykkisiin vaivoihin vatsakivuista, päänsäryistä ja unen laadusta aina masennukseen ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön asti. Terapeuttiset mindfulness-menetelmät ovat lupauksissaan varovaisempia. On jopa ruvettu korostamaan, että mindfulness-perustaiset menetelmät eivät sovi kaikille ihmisille ja ne saattavat jopa pahentaa joitakin mielen ongelmia. Kontemplatiivisissa perinteissä ei yleensä tehdä mitään lupauksia, koska niissä ei tehdä mitään varsinaista kaupallista markkinointiakaan. Ryhmät ovat pääasiassa ei-kaupallisia. Harjoituksia ja luentoja järjestävät lähinnä erilaiset yleishyödylliset yhdistykset, mitkä eivät perustu voiton tavoitteluun.

Neljäntenä vertailin mindfulness-perustaisia menetelmiä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Nostin tämän esiin lähinnä siksi, että on noussut kriittisten tutkijoiden joukko, joka pitää mindfulness-perustaisten menetelmien työpaikoille tuotuja sovelluksia lähinnä yhteiskunnan alistavia ja työntekijöitä vieraannuttavia rakenteita tukevina interventioina. Esimerkiksi Ronald Purser on tarkastellut artikkeleissaan mindfulnes-menetelmien suhdetta uusliberalismiin. Suomessa tätä näkökulmaa on nostanut esiin mm. filosofi ja mindfulness-tutkija Ilmari Kortelainen. Voisi ehkä sanoa, että kaupalliset mindfulness-menetelmät sisältävät naiivin ja kritiikittömän käsityksen yhteiskunnasta ja sen toiminnasta.

Terapeuttisissa menetelmissä tunnistetaan ihmisten pahoinvoinnin yhteiskunnalliset ja rakenteelliset syyt, jolloin esimerkiksi työstressiin liittyvien ongelmien syitä ei nähdä vain yksilötasolla, vaan tunnistetaan ongelmien yhteisöllinen ja rakenteellinen luonne. Hoitoprosessiin liittyy silloin parhaimmillaan työn uudelleenorganisoimista, sosiaalisten verkostojen toiminnan tarkastelua yms.

On monenlaisia kontemplatiivisia perinteitä ja on vaikea sanoa niistä mitään yleistä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kontemplatiivisissa perinteissä harjoittajien yhteiskunnallinen aktiivisuus vaihtelee ääripäästä toiseen. Jotkut pyrkivät vetäytymään kokonaan maailmasta, toiset osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Silloin aktiivisuus keskittyy usein erilaisten kärsimysten muotojen, myös rakenteellisten ja yhteiskunnallisten, tiedostamiseen ja niiden lieventämiseen. Kontemplatiiviset perinteet korostavat ihmisen ja hänen ympäristönsä, ihmisen ja maailman yhteyttä ja samuutta ja perustavat toimintansa tästä yhteyden kokemuksesta nousevaan etiikkaan.

Vielä voisi nostaa esiin opettajuuden ja koulutuksen näkökulmat. Kaikki mindfulness-perustaiset menetelmät vaativat ohjaajilta koulutusta ja koulutuksen jälkeen he omaksuvat yhdenlaisen opettajan roolin. Kaupallisissa menetelmissä (esim. MBSR) valmistutaan mindfulness-ohjaajiksi kahden noin 10 lähipäivää kestävän kurssin suorittamisen jälkeen. Kurssit kestävät noin puoli vuotta, jolloin mindfulness-ohjaajaksi voidaan valmistua vuodessa ja lähipäivä on silloin käyty noin 20. Tämän lisäksi opiskelijoilta edellytetään omaa säännöllistä harjoittelua. Mitään ennakkovaatimuksia ei ole. Kaikki halukkaat otetaan mukaan. Koska mindfulness-ohjaaja ei ole millään tavalla suojattu nimike, sitä voi vapaasti käyttää kuka tahansa. Samoin kuka tahansa voi aloittaa mindfulness-ohjaajien koulutuksen, jos hän niin haluaa.

Mindfulness-perustaisia terapiamuotoja koulutetaan monissa erilaisissa formaateissa. Olennaista on kuitenkin, että niitä voivat käyttää terapiatyössä vain koulutetut psykoterapeutit, jotka ovat valmistuneet yliopistojen psykoterapeuttikoulutuksista, jotka kestävät vähintään kolme vuotta. Tutkintoon voivat hakeutua asetuksessa määritetyn pätevyyden omaavat hakijat, joilla on myös vähintään kahden vuoden työkokemus hoito- tai mielenterveystyössä. Psykoterapeutti on nimikesuojattu ja Valviran valvoma käsite, mitä ei saa käyttää muut, kuin Valviran hyväksymät koulutetut psykoterapeutit.

Kontemplatiivisia perinteitä opettavat hyvin eritaustaiset ihmiset. Yhteistä heille on yleensä se, että he ovat harjoittaneet perinteessä suhteellisen kauan, yleisesti 10 – 20 vuotta, ennen kuin he ovat saaneet opettajan pätevyyden. On yleistä, että opettajat arvioivat itse oppilaidensa pätevyyden opettaa ja antavat heille opetusluvan, kun katsovat oppilaan olevan tähän valmis. Monissa perinteissä tähän liittyy erilaisia seremonioita ja todistuksia. Opettajien pätevyyden kontrolli tapahtuu siis täysin perinteen sisällä. Tämä voi olla ongelma, koska opettajuuteen liittyy myös vahva auktoriteettiasema (guru), mikä altistaa opettajan vallan väärinkäyttöön. Tällä hetkellä asiasta keskustellaan paljon, koska esimerkkejä paljastuu jatkuvasti erityisesti Yhdysvalloissa.

Vielä voisi puhua etiikasta ja arvoista. Kaupallisissa mindfulness-menetelmissä mielen harjoittamisen tekniikoita käytetään välineellisesti ilman sen suurempaa eettistä pohdintaa. Mindfulness on niissä psykotekniikka, mitä voidaan käyttää mitä erilaisimpien päämäärien tavoitteluun. Päämäärien kirjo onkin suuri. Tämä onkin aiheuttanut myös paljon kritiikkiä. Jos mindfulness-perustaisia menetelmiä voidaan käyttää armeijoiden erikoisyksiköiden toiminnan tehostamisessa, niin millaiseen etiikkaan tällainen toiminta perustuu. Samalla kannattaa kuitenkin huomata, että kysymys ei ole ollenkaan uusi. Vanhassa Japanissa zen ja sen harjoitukset olivat erityisesti samurailuokan suosiossa. Vielä toisessa maailmansodassa monet zen-opettajat opettivat japanilaisia sotilaita taistelemaan ja kuolemaan ”tyhjällä mielellä”. Zenin ja nationalismin suhde Japanissa on ollut aina vahva.

Mindfulnessin terapiasovelluksissa etiikka on eri tavalla läsnä. Toimintaa ohjaavat aina ensisijaisesti ihmisten auttamiseen liittyvät arvot. Terapiamaailmassa ollaan yleisesti sitoutuneita samoihin ammattieettisiin periaatteisiin kuin terveydenhoidossa yleensäkin. Säännökset löytyvät laeista ja niiden noudattamista valvoo Valvira.

Kontemplatiiviset perinteet ovat monitasoisia ja usein vuosituhansia vanhoja kulttuurisia muodostelmia, joita esimerkiksi filosofi Lauri Rauhalalla oli tapana kutsua filosofis-uskonnollis-psykologisiksi systeemeiksi. Tällä hän tarkoitti, että vaikkapa buddhalaisuudesta tai hindulaisesta joogasta voi löytää kaikki nämä tasot. Harjoittajan oma valinta on, mitä tasoja hän haluaa omassa harjoituksessaan korostaa. Etiikka on aina olennainen osa kaikkia uskonnollisia tai elämänfilosofisia järjestelmiä. Harjoittajat tutustuvat yleensä systeeminsä etiikkaan suoraan kontemplatiivisten harjoitusten kautta (esim. myötätuntomeditaatio) ja lukemalla perinteen tekstejä (esim. nk. boddhisattva-lupausten lukeminen ääneen ennen harjoitustuokiota). Länsimaisia mindfulness-sovelluksia kritisoidaankin usein siitä, että niissä meditaatiotekniikat tulevat tavallaan repäistyksi irti eettisiltä juuriltaan.

On tietysti totta, että siirtyessään kulttuureista toisiin perinteillä on tapana muuttua. Ne kadottavat joitain piirteitään ja omaksuvat joitain piirteitä uudesta kulttuurista. Näin on aina käynyt. Hyvä esimerkki on tästä buddhalainen zen-perinne, joka on vaeltanut Intiasta Kiinaan, sieltä Japaniin ja Japanista Yhdysvaltain kautta länteen. Jokainen hyppy maasta ja kulttuurista toiseen on tuonut mukanaan muutoksen. Näin tapahtuu kaikkien kulttuuristen ilmiöiden kohdalla. Mitään ”kulttuurista omimista” ei ole olemassa. Ei ole mitään kulttuurin muotoa, mihin ympäröivä kulttuuri ei olisi vaikuttanut. Esimerkiksi zenin kohdalla on nyt havaittavissa ilmiö, miten amerikkalainen terapiakulttuuri tunkeutuu zenin ytimeen, sen retriitti- ja opetuskäytäntöihin ja samalla myös ymmärrykseen siitä, mitä zen-buddhalaisuus ylipäätään on. Ilmiö on nähtävissä myös Suomessa.

No, ehkä näiden alustavien pohdintojen jälkeen pääsen jo seuraavassa blogissa vastaamaan otsikon kysymykseen. Katsotaan.




  • Comments(0)