Huomioita

Huomioita

Samaanien matkassa 12

MuutPosted by Timo Klemola Mon, November 06, 2017 13:08:29

Voi olla, että tämä matka ei päätykään koskaan. Kesän samaanikuvioiden ymmärtämiseksi tuli hankittua pari kirjaa myös kirjamessuilta. Tarja osti minulle joululahjaksi Risto Pulkkisen Suomalainen kansanusko - Samaaneista saunatonttuihin. Anna-Leena Siikalan Suomalainen samanismi on vielä kesken. Sen seuraksi ostin messuilta hänen toisen kirjansa Itämerensuomalaisten mytologia. Nyt olen Pulkkisen kirjaa lukenut kolmanneksen ja on todettava, että mielenkiintoista on ollut. Suomalainen mielenmaisema avautuu uudella tavalla.

Erityisen mielenkiintoista on ollut lukea Pulkkisen kirjasta, miten suomalaiset ovat ajatelleet, että ihmisellä on kaksi tai kolme sielua. Pulkkinen kutsuu niitä ruumissieluksi, vapaasieluksi ja haltijasieluksi. Ruumissielua on kutsuttu myös henkisieluksi. Kyseessä oli elämää ylläpitävä voima, eräänlainen elämänvoima. Itselleni tuli yllätyksenä, että suomalainen kansaperinne tuntee saman käsitteen kuin kiinalaiset, jotka kutsuvat elämää ylläpitävää voimaa sanalla qi (ch’i) (japaniksi ki). Tämä elämänvoima on edelleen kiinalaisen lääketieteen peruskäsite. Suomalaisillekin se merkitsi jotakin, jonka poistuessa ruumista ruumis kuolee. Sitä on kutsuttu myös henkisieluksi. Kuollut ruumis on hengetön. Kun henki lähtee, ihminen kuolee. Henki lähtee ihmisestä viimeisessä henkäyksessä. Pulkkinen kirjoittaa, että ”se ei ollut luonteeltaan persoonallinen ’olento’ vaan todellakin eräänlainen elämänvoima.”

Seuraava Pulkkisen huomautus oli vielä jännittävämpi. Pulkkinen kirjoittaa: ”Sukukansat ovat käyttäneet siitä samakantaisia ilmaisuja, kuten hing eestissä tai jen marissa. Useammin ruumissielua on sukukielissä kuitenkin tarkoittanut suomen löyly-sanalle sukua oleva ilmaisu (lievla pohjoissaamessa, lol komissa, lul udmurtissa, lili tai lele mansissa, lil hantissa tai lélek unkarissa). Muinaissuomalaiset ovat siten saattaneet nimittää ruumissielua myös löylyksi.”

Tästä tulee mieleen monta asiaa. Muistan kerran, kun istuimme yi quan opettajani Zhang Changwangin kanssa suomalaisen saunan löylyissä ja totesin hänelle leikilläni, että eiväthän suomalaiset mitään seisomisharjoitusta (zhan zhuang) tarvitse, hehän oppivat tuntemaan qin saunassa. Zhang ei huumorilleni lämmennyt ja oli sitä mieltä, että kyllä seisomistakin tarvitaan. Mutta nyt tajuan selkeämmin, että ajatukseni ei ollut ollenkaan outo, päinvastoin. Löyly nostaa esiin kehon lämmön, sen sisältä huokuvan elinvoiman. Saunassa voi tuntea kehon lämpimän sykkeen. Kiinalaiset kutsuvat tätä herkistyneessä kehotietoisuudessa esiin nousevaa kokemusta qiksi. He nostavat sen esiin usein liikunnan avulla. Suomalaiset tuntevat saman kokemuksen löylyn ansiosta. Ei ole mikään ihme, että löylyn esiin nostamaa kokemusta, kehon sykkivää elinvoimaa, on kutsuttu myös samalla nimellä. Ulkoisen lämmön ja sisäisen lämmön ero onkin tavallaan illuusio. Löylyä ovat kummatkin.

Toinen yllättävä ja kiehtova tieto oli Pulkkisen kuvaus ”vapaasielusta”, joka kantoi ihmisen yksilöllistä persoonaa, lähinnä suomalaisten käsitys tämän sielun jälleensyntymisestä. Suomalaisilla on ollut usko, että sielut voivat syntyä uudelleen oman sukunsa parissa niin kauan kuin muisto heistä on tallella. Aika hieno käsitys, johon en myöskään ollut aiemmin törmännyt. Tämä sielu tuli ja meni aika vapaasti, häipyi ruumiista mm. unen aikana. Siksi ihmistä ei pitänyt liian äkisti herättää, että matkoilla oleva sielu ehtisi palata ruumiiseen.

Haltijasieluksi kutsuttiin ihmisen hyvinvointia ylläpitävää ulottuvuutta, jota saatettiin kutsua nimillä hahmo, haamu tai aave. Haltijan poistuminen saattoi aiheuttaa ihmisen sairastumisen. Haltia saattoi näyttäytyä myös kaksoisolentona, etiäisenä. Etiäisistä Pulkkinen toteaa, että ”etiäisilmiö on ollut saamelaisilla tunnetumpi kuin suomalaisten parissa, ja se on saamelaisilla yhä elävää perinnettä (pohjoissaamen ovdasas, edelläkävijä)."

Hauskasti Pulkkinen toteaa, miten suomalaisten usko erilaisiin maahisiin, kanssaeläjiin, haltijoihin ym. alkoi vähentyä sitä mukaan, kun maatalous koneellistui, eikä vähiten, kun sähkövalot maaseudullakin alkoivat lisääntyä.














  • Comments(0)