Huomioita

Huomioita

Tarinoita asahin taustasta, osa 2

AsahiPosted by Timo Klemola Fri, November 03, 2017 11:45:42

”Niska-hartia –osio. 1. Hartianpyöritys. Hartian pyörittäminen tai itse asiassa minkä kehon osan tahansa pyörittäminen koko kehon liikemekaniikalla oli asia, jota olin paljon harjoitellut taijin yhteydessä. Erityisesti chen-tyylin nk. ”silk reeling excersice” (chan si gong) on tämän harjoituksen taustalla.”

On hartian pyöritystä ja hartian pyöritystä.

Muistan yhden leirin Jalamon Ilpon salilta Turusta, missä eräs kiinalainen opettaja pyysi minua näyttämään vähän taiji-liikesarjani alkua. Aika taisi olla 90-luvun puolta väliä. Leiri oli muistaakseni karate-leiri, mutta opettaja oli sekä karaten että Yang-tyylin taijin opettaja. Tein työtä käskettyäni ja näytin muutaman liikkeen. Hänen kommenttinsa oli jäätävä: ”This is not taiji, this is taiji-mechanics.” Olin kuitenkin aika tyytyväinen hänen kommenttiinsa, koska tuolloin pyrin kovasti ymmärtämään juuri taijin mekaniikkaa, ja se näkyi läpi. Kokenut taijin tekijä pystyy toteuttamaan taijin mekaaniset periaatteet niin pieninä ja sisäisinä, että niitä on miltei mahdoton havaita. Tämä on myös se syy, miksi niitä on myös niin vaikea oppia, varsinkin kun kiinalaisessa opetustavassa ei paljon selitetä, vain tehdään.

90-luvulla saattoi jo netistä löytää artikkeleita monista taijihin liittyvistä teemoista. Silloin tosin ei ollut Googlea, käytettiin Alta Vistaa ja muita hakukoneita. Löysin netin kautta Mike Sigmanin ja hänen taijin mekaniikkaa käsittelevät artikkelinsa. Ne olivat tuohon aikaan poikkeuksellisia. Niissä Sigman pyrki avaamaan kiinalaisia käsitteitä länsimaisen mekaniikan ja fysiikan avulla. Erityisesti hän pyrki selittämään taijissa keskeistä ”peng” –käsitettä kehoon kohdistuvien voimien ja niiden suuntaa kuvaavien vektorien avulla. Hän kuvasi, miten parin työntövoima otetaan vastaan manipuloimalla hänen voimansa vektorien suuntaa ja ohjaamalla ne oman kehon kautta jaloista maahan. Tuohon aikaan tämä oli radikaalia, koska kiinalaiset eivät koskaan selittäneet käsitteitään näin. Yleensäkään he eivät selittäneet, vaan näyttivät. Minua Sigmanin analyysit auttoivat paljon ymmärtämään koko kehon liikemekaniikkaa, mitä taijissa ja itse asiassa muissakin kamppailutaidoissa pyrittiin toteuttamaan. Koko 90-luvun pyrin ymmärtämään kiinalaisiin ja japanilaisiin kamppailutaitoihin liittyvää mekaniikkaa ja voimantuottoa ja kirjoitin teemasta paljon. Zen-karate –kirjassani käsittelin tätä teemaa karaten kannalta ja Zenshindojon Huomioita-lehteen kirjoitin useita tätä teemaa käsitteleviä artikkeleita. Sitä mukaan kun aloin asia ymmärtämään pyrin sitä myös opettamaan. Pidin tuohon aikaan paljon parin päivän mittaisia ”sisäisen voiman mekaniikkaa” käsitteleviä leirejä kamppailutaitojen harrastajille.

Jossain vaiheessa hakeuduin myös yhdelle Mike Sigmanin leirille, jonka hän piti Lontoossa. Jos oikein muistan, siellä teimme myös chen-tyylin ”silk reeling” (chan si gong) –harjoituksia. Peng-linja piti oppia säilyttämään liikkeen joka pisteen aikana. Liike saattoi olla käden, hartian tai vaikka lonkkanivelen pyöritys. Ideana oli että jos pari työntää pyöritysliikkeen aikana sinua, niin opit pitämään hänen voimansa maahan suunnattuna ympyräliikkeen jokaisesta pisteestä. Samalla opit ottamaan koko kehon voiman maasta asti liikkeen jokaiseen pisteeseen. Tällä idealla asahinkin hartianpyöritys tulisi tehdä.

”Silk reeling” tarkoittaa silkkilangan kelausta tai puolausta silkkitoukan kotelosta. Silkkilanka on hyvin ohutta, jolloin liikkeen pitää olla tasaista ja jatkuvaa ilman pysähdyksiä, jotta lanka ei katkeaisi. Tällaista pitäisi olla myös taijin/ asahin liikkeen. Samalla liikkeen tulee olla koko kehon liikettä jaloista vartalon kautta käsiin.

Itseltäni meni kymmenkunta vuotta harjoitusta ja tutkimusta, että opin tämän liikkumisen tavan. Koko tämä ”sisäisen voiman mekaniikka” löytyy nyt asahin liikkeiden taustalta. Nyt puhun ”kokemuksellisesta biomekaniikasta”, millä tarkoitan samaa asiaa, mutta korostan asian kokemuksellista luonnetta. Tätäkään asahin periaatetta ei tulisi ottaa liian kevyesti. Hartiaakin voi pyörittää siis monella tavalla.



”Simpukkaliike. Kehitin sen avautumisen ja sulkeutumisen taidon opettamiseksi. Zen-karate -kirjassani yritin opettaa tätä avautumisen ja sulkeutumisen mekaniikkaa karateihmisille.”

Tämä on oikeastaan jatkoa tuohon edelliseen tarinaan. Taijin ”klassikoissa” todetaan, että ”on vain avautuminen ja sulkeutuminen, yin ja yang”. Muistan joskus 90-luvun lopussa kysyneeni Zhangilta, yi quan –opettajaltamme, miten avautumisen ja sulkeutumisen käsitteet kuvaavat yi quania. En enää tarkasti muista hänen vastaustaan, mutta idean muistan: siinä on kaikki. Kaikkien kamppailutaitojen perusmekaniikka voidaan kiteyttää noihin käsitteisiin. Se tarkoittaa silloin sitä, että jos ei ymmärrä avautumisen ja sulkeutumisen periaatteita, ei myöskään ymmärrä koko kehon liikkeen mekaniikkaa.

Mutta jotta voidaan sanoa, että jokin liike on avautuva tai sulkeutuva, pitää ymmärtää, mikä avautuu ja mikä sulkeutuu. Pitää olla mielessä malli, johon nämä käsitteet liittyvät. Olen kirjoittanut tästä asahi- kirjoissani ja esimerkiksi blogi-sarjassani ”Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka” . Koska ihmisen keho on niin monimutkainen, malleja voi olla monia. Itse käytän sekä ”kolmen jousen mallia” että ”vipuvarsimallia”. [Ks. blogi.] Toisen mallin avulla on helpompi selittää joitain liikkeitä kuin toisen. Asian tekee vielä monimutkaisemmaksi se, että kehon kolme ”jousta” voivat olla yhtä aikaa erilaisessa liikkeessä: yksi jousi voi avautua samalla kun kaksi muuta jousta sulkeutuvat jne.

Kehitin simpukkaliikkeen yhdenlaiseksi avautumisen ja sulkeutumisen periaatteiden malliksi. Nyt jälkikäteen pitää todeta, että taisin tehdä siitä liian monimutkaisen, koska liikkeessä käsien ja selän sulkeutuminen ja avautuminen ovat selkeitä, mutta käsien liike voidaan tehdä monella erilaisella avautumisen ja sulkeutumisen idealla. Toisaalta se ei haittaa, vaan antaa tekijälle mahdollisuuden tiedostaa vielä tarkemmin käsien liikkeiden vaiheita. Teimme tämän liikkeen asahin alkuaikoina aika pystystä, siis vajoamis- ja sulkeutumisvaiheessa emme menneet kovin alas. Itse teen nykyään liikkeen laajempana ja vajoan syvään alas, jotta jalatkin saavat liikkeessä hyvän voimaharjoituksen. Jos liikkeen tekee lyhyempänä, on mahdollista antaa kaikkien jousien avautua ja sulkeutua yhtä aikaa.

Tähän vielä lopuksi vähän googlaamista vaativa asahi-koan: sulkeutuminen = fleksio + adduktio + sisärotaatio; avautuminen = ekstensio + abduktio + ulkorotaatio.




”Päänkääntö. Tämä on suoraan ba-duan-jin –sarjan liike.”

Perustin asahin ensimmäisen sarjan ensimmäisen suunnitelman kiinalaiseen ba-duan-jin – liikesarjaan. Olin oppinut sen zen-opettajani Engaku Tainon Italian Orvietossa sijaitsevassa zen-luostarissa, kuten olen jo kertonut. Ba-duan jin on yksi Kiinan tunnetuimmista qigongin muodoista. Kiinassa on satoja qigong-koulukuntia, jotka jakautuvat karkeasti kolmeen luokkaan harjoituksen päämäärän mukaan. On olemassa terveydellisiä, kamppailutaitoihin liittyviä ja uskontoihin liittyviä qigongin muotoja tai koulukuntia. Ba-duan-jin on tyypillinen terveysharjoitus, vaikka siinä onkin joitakin kamppailullisia ulottuvuuksia. Tainon kanssa teimme sitä zen-harjoituksena eli puhtaasti liikemeditaationa.

Ba-duan-jin tarkoittaa ”kahdeksaa brokadia” eli kauniisti kirjailtua silkkikangasta. Liikkeitä sarjassa on siis kahdeksan. Kyseessä on erittäin vanha harjoitus. Ensimmäiset maininnat siitä löytyvät jo 1100-luvulta. Koska kyseessä on jo noin 1000 vuotta vanha harjoitus, siitä on olemassa lukemattomia versioita. Jokaisesta liikkeestä on huimasti erilaisia variaatioita.

Kirjoitin kirjan ”Taiji – liikettä hiljaisuudessa, hiljaisuutta liikkeessä” vuonna 1989. Esittelin siinä taijin 24-askeleen liikesarjan, mutta myös Tainolta oppimani version ba-duan-jin –liikesarjasta. Teimme sitä taiji-tunneilla ja opetin sen myös karateoppilailleni. En saanut kaikkia kahdeksaa ba-duan-jinin liikettä asahin perusliikesarjaan, koska muut asahin työryhmän jäsenistä (Ilpo, Ykä ja Keijo) pitivät liikkeitä liian vaikeina, mutta neljä nykyisistä asahin perussarjan liikkeista ovat siitä peräisin, joista yksi on tämä päänkääntöliike.

Kyseessä on neljäs ba-duan-jinin liike ”Käännä pääsi ja katso taakse.” Alkuperäinen liike ei sisällä jalkojen ja selän avautuvia ja sulkeutuvia liikkeitä. Lisäsin ne siihen, jotta liike noudattaisi ”sisäisen voiman mekaniikkaa”. Pään kiertovenytykseen ja käsien ja vartalon venytykseen tuli luonnollisesti ojentuva ja avautuva liike. Tästä loogisesti seurasi, että välivaihe on sulkeutuva ja vajoava. Alun perin opetin ja tein tämän liikkeen kädet niin kuin olin sen itse oppinut Tainolta, jolloin kädet nousevat ylös käden sisäsyrjät, siis peukalon puoleiset syrjät ylöspäin ja laskevat kämmenet alaspäin. Muut rupesivat tekemään sitä samalla käsien liikkeellä kuin teimme hengityksen lyhyen tasausliikkeen. Ero oli pieni ja annoin olla.

Löysin netistä liikkeelle nimeksi myös ”Viisas pöllö kääntää päänsä ja katsoo taakse.” Tästä muistui mieleeni eräs asahi-ohjaajien koulutus, missä eräs osallistuja kertoi lähteneensä edellisestä koulutuksesta kotiinsa autolla ja hän oli matkalla huomannut, miten niska oli täysin vapaa ja pää kääntyi kuin pöllöllä. Tämä olisi varmaan ”asahia autoilijoille” –sarjan perusliike.




”Selkäosio. 1. Kierto ja työntö. Alkuperäisessä suunnitelmassani simpukkaliike oli ainoa selkäliike. Päätimme, että jokaisessa osiossa on kolme liikettä, joten piti miettiä kolme selkäliikettä. Ensimmäiseksi liikkeeksi tuli Ilpon jostakin hänen qigong-sarjastaan poimima liike. Alun perin siihen liittyi kierron lisäksi sivutaivutus taakse, kun pallo työnnettiin yläviistoon taakse. Yhtäaikainen takataivutus ja kierto eivät ole terveellisiä selälle ja liikettä muutettiin niin, että jätettiin takataivutus pois. 2. Sivutaivutus ja 3. Pallon kierto. Nämä tulivat ba-duan-gin liikesarjan yhdestä monimutkaisesta liikkeestä, joka päätettiin jakaa kahtia: sivutaivutukseen ja pallon kiertoon. Alkuperäisessä ba-duan-gin liikkeessä sivutaivutus tehdään kurottamalla vuorotellen kumpaakin kättä korkealle ylös. Siitä muodostui sivutaivutus. Pallon kiertoliike on sama kun osa tästä ba-duan-gin liikkeestä.”

Käsittelen tässä kaikki selkäliikkeet yhdessä nipussa, koska ensimmäisen liikkeen historiallista taustaa en tunne. Ilpo ehdotti tätä liikettä ja se muistaakseni perustui johonkin Ilpon oppimaan qigong-sarjaan, jota en tarkemmin muista. Kaksi seuraavaa selkäliikettä, selän sivutaivutus ja selän kierto tulivat Tainolta oppimastani ba-duan-jinin liikkeestä. Kyseessä oli ba-tuan-jinin kuudes liike ”Ojenna kätesi maata kohti ja tartu varpaisiin.” Liike sellaisena kuin sen esittelin oli työryhmän mukaan liian vaikea ja päädyimme jakamaan sen kahtia: sivutaivutukseen ja vartalon kiertoon. Olen liittänyt alkuperäisen käsien ylöskurottamisliikkeen asahin tuoliversion selkäsarjaan. Teimme aikoja sitten myös asahin ”toimistoversion”, jossa selän sivutaivutus tehdään myös näin eli vuorotellen ylös kurottaen ja kylkeä venyttäen. Napataan omena korkean puun oksasta.



Asahin taustaa, osa 17

”Tasapaino-osio. 1. Piirrä jalalla ympyrää. Alkuperäinen ehdotukseni oli yi quan –askel. 2. Noustaan päkiöille ja venytetään. Tämä liike oli taas suoraan ba-duan-jin –sarjasta. 3. Pallon nosto ja venytys. Keijo ehdotti tätä liikettä. Hän oli tehnyt sitä tai vastaavaa jo aiemmin karaten yhteydessä.”

Tämä tarina läheneekin sitten loppuaan. Olemme jo asahin perussarjan viimeisessä osiossa, joka koostuu kahdesta tasapainoliikkeestä ja yhdestä venytyksestä. Alkuperäisessä suunnitelmassani asahin ensimmänen taso sisälsi kuusi erillistä osiota, joista yksi oli ”terveyskävely”. Monet kiinalaiset qigong-koulut sisältävät erilaisia askellusharjoituksia. Hidas askel on myös taijin ja yi quanin yksi perustava harjoitusmenetelmä. Kummassakin lajissa askel erotetaan yleensä omaksi harjoituksekseen ja sitä tehdään myös irrallaan muista harjoituksista ja muodoista. Hidas askel opettaa välttämättä hyvää tasapainoa ja vahvistaa jalkoja, koska siinä joutuu välttämättä seisomaan pitkiä aikoja yhdellä jalalla. Koko taijin liikesarja on jatkuvaa seisomista yhdellä jalalla, koska askellus on niin hidasta. Ehdotin asahiin myös tällaista askelharjoitusta. Koska asahista tuli lopulta paikallaan tehtävä liikekokonaisuus, liikkuva askeltaminen ei siihen soveltunut. Ehdotinkin tilalle yi quanin ideaa paikallaan tehtävästä askeleesta, missä otetaan askel, mutta palautetaan jalka saman tien sivukautta takaisin, jolloin tuloksena on jalan ympyräliike. Liikkeessä kädet ovat sivuilla ja pitävät kiinni ikään kuin kaiteista. Keijon ajatuksesta lisäsimme liikkeeseen käsien ympyräliikkeen ja liike oli valmis.

Toinen tasapainoliike, päkiöille nousu, tuli jälleen ehdottamastani ba-duan-jin –sarjasta. Ilpo ehdotti liikkeen alkuun keinahdusta kantapäille, joka otettiin mukaan ja liike oli valmis. Kolmas liike, venytys, oli Keijon ehdotus. Otimme siihen mukaan pallon noston ensimmäisestä selkäliikkeestä ja sen perään Keijon karate-harjoituksissaan käyttämän askeleen ja venytyksen. Näin tämäkin liike oli sitten valmis.

Liikesarja päätyy seisomiseen kannatellen palloa vatsan edessä. Alkuperäinen ehdotukseni oli, että ensimmäisen tason sarja päättyisi seisomiseen wu-chi-asennossa, mikä on esimerkiksi taijin perusseisonta ja myös oma qigong-menetelmänsä, wu-chi qigong. Toiselle tasolle suunnitelmiini oli kuvattu seisominen pallo vatsan edessä, niin kuin teemme yi quanissa. Viimeisen laajan hengitysliikkeen jälkeen oli kuitenkin luontevaa jäädä siitä kannattelemaan suoraan palloa vatsan edessä, jolloin pallon kannattelu siirtyi perussarjan viimeiseksi liikkeeksi.

Nyt kun olen alkanut pitämään asahin jatko-koulutuksissa mm. ”Asahi ja tietoisuustaidot” päivää, niin oli mielenkiintoista löytää aivan ensimmäisestä asahi-suunnitelmastani (11.12.2004) viimeisenä kohtana otsikko ”Istu alas ja kuuntele kehoasi ja mieltäsi”. Suunnitelmaan olen kirjoittanut tälle kohtaa: ” Sisältää hengitysharjoituksia, mielen keskittämisen harjoituksia ja kehon kuuntelemisen harjoituksia: 1. Laske hengityksiä; 2. Laske vain joka toinen hengitys; 3. Kuuntele hengitystä; 4. Kuuntele kehon lämpöä ja elinvoimaa.” Eli suhteellisen normaalit zazenin ohjeet.








  • Comments(0)