Huomioita

Huomioita

Yksi luokitus ymmärtää mindfulness-ilmiötä

TietoisuustaidotPosted by Timo Klemola Thu, February 02, 2017 16:29:24

Seuraavassa yksi luokitusmalli, joka voi auttaa nykyisin niin laajan ja sekavan mindfulness-ilmiön ymmärtämisessä. Luokittelussa on tietysti aina se ongelma, että se on ajattelun väline ja kuvaa todellisuutta vain suurpiirteisesti. Todellisuuden ilmiöt eivät ole yleensä kovin selkeästi luokiteltavissa, mutta ilman tällaista käsitteellistä analyysia ilmiöitä on vaikea ymmärtää. Eli sitten luokitukseen. Näen nykyisessä mindfulness-ilmiössä selkeästi kolme eri lähtökohdista motivoitunutta luokkaa, jotka ovat:

1. Kaupallinen mindfulness

Saa motivaationsa liiketoiminnasta. Tyyppillinen esimerkkin nk. ”corporate mindfulness”. Tyyppillinen menetelmä MBSR. Yritykset järjestävät mindfulness-kursseja työntekijöilleen. Harjoitusten tarkoituksena on poistaa erilaisia stressioireita. Stressioireiden syytä ei kysytä. Yhteisöiden tai yritysten stressiä aiheuttaviin rakenteellisiin ongelmiin ei puututa. Ne eivät kuulu asiaan.

Liiketoiminta on ohjaajakoulutuksessa ja ”mindfulness-palveluja” (ohjaajat) järjestävien yritysten liiketoimintamalleissa. Nykyään kummatkin ovat nopeasti kasvavia ”hyvinvointibusineksen” alueita. Palveluja käyttävien yritysten motiivi on myös oman liiketoiminnan ylläpitämisessä tai kasvussa.

Ohjaajakoulutuksen liiketoimintamallit perustuvat nopeaan koulutukseen ja sen kautta suureen vaihtoon. Kyseessä on yksi muodiksi tulleen eräänlaisen ”life-coachauksen” osa-alue. Kuka tahansa voi kouluttautua ohjaajaksi. Mitään pohjakoulutusta ei vaadita.

Ei pidä sisällään mitään jäsennettyä ihmiskäsitystä, paitsi jos sellaiseksi lasketaan ”homo consumens”, ihminen markkinatalouden kuluttajana ja kulutustarvikkeiden tuottajana. Ei ota kriittistä kantaa yhteiskunnan ja markkinatalouden ihmistä esineellistäviin toimintatapoihin, vaan jopa kannattelee niitä.

2. Terapeuttinen mindfulness

Saa motivaationsa, kuten muutkin terapeuttiset mallit, ihmisen mieleen liittyvien kärsimysten käsittelystä. Päämääränä on ihmisen eheyttäminen, jollain tapaa murtuneen mielen korjaaminen ja toimintakyvyn palauttaminen. Tyypillinen menetelmä esimerkiksi MBCT.

Menetelmät toimivat muiden terapeuttisten menetelmien ohessa tai apuna. Menetelmän käyttäjän näkökulmasta menetelmä ei synnytä uusia liiketoiminnan muotoja, eikä toiminta lähtökohdiltaan ole business-orientoitunutta. Tosin, menetelmäkoulutuksiin liittyy aina myös liiketaloudellinen näkökulma.

Ohjaajat ovat peruskoulutukseltaan yleensä erilaisia terapeutteja tai sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja tietoisuustaito-opinnot täydentävät heidän aikaisempaa ammattitaitoaan.

Perustuu länsimaisen lääketieteen käsitykseen ihmisen terveydestä ja sairaudesta. On yksi osa terapiamenetelmien laajaa kirjoa. Kun toteaa näin, on samalla todettava, että länsimainen lääketiede sisältää monia malleja mielen ongelmien syistä ja myös monia erilaisia hoitomalleja.

3. Kontemplatiivinen mindfulness

Tällä tarkoitan perinteisiä kontemplatiivisia menetelmiä, joiden ytimessä on mielen harjoittaminen. Saa motivaationsa ihmisen elämän mielekkyyttä ja merkitystä koskevista kysymyksistä. Perinteisesti näitä kysymyksiä käsittelevät erilaiset uskonnot ja filosofiat. Tyypillinen ”menetelmä” on vaikkapa buddhalainen Vipassana perinne, jonka keskiössä on ”mindfulness”. Harjoitusten tarkoituksena on oppia ymmärtämään mielen rakennetta ja toimintatapoja. Pyrkii tarjoamaan vastauksen ihmisen eksistentiaalisen kärsimyksen ongelmaan.

Ei perustu minkäänlaisiin liiketoimintamalleihin. Opettajina toimivat yleensä usean kymmenen vuoden kokemuksen omaavat harjoittajat.

Toiminta perustuu hyvin jäsenneltyyn ihmiskäsitykseen, esimerkiksi buddhalaiseen filosofiaan/psykologiaan, joka on kehittynyt ja jota on testattu tuhansien vuosien aikana.

Tähän kolmanteen luokkaan haluan sijoittaa myös nykyiset menetelmät, jotka ovat eräänlaisia perinteisten kontemplatiivisten menetelmien länsimaisia versioita. Näissä menetelmissä on säilytetty perinteen ydin, mutta muokattu sitä enemmän länteen tai nykyaikaan soveltuvaksi. Tätä muokkaustyötä tapahtuu esimerkisi zen-perinteen piirissä.

En kannata näkemystä, että kaupalliset tai terapeuttiset menetelmät ovat nyt sitä, millaisia muotoja buddhalaisuus lännessä saa. On olemassa näkemyksiä, joiden mukaan buddhalaisuus on aina muuttunut siirtyessään Intiasta Kiinaan tai Kiinasta Japaniin ja nyt siirtyessään länteen, se ikään kuin uudistuu ja sopeutuu länsimaisiin yhteiskuntiin, tuloksena kaupallinen ja terapeuttinen mindfulness-ilmiö. En kannata tätä näkemystä, koska näissä mindfulness-ilmiön muodoissa ei voida enää puhua lainkaan buddhalaisesta ajattelusta. Buddhalaisuus ei ole stressin poistoa tai yksilöterapiaa, vaikka viimeksi mainittu näkökulma onkin monimutkaisempi. Kyllä, buddhalaisuus on siirtynyt länteen eri kanavia pitkin jo varmaan sadan vuoden ajan, mutta näen länsimaisena buddhalaisuutena vain sellaiset menetelmät tai instituutiot, jotka ovat säilyttäneet buddhalaisen ajattelun ytimen ja sen tavan, miten tässä perinteessä vastataan ihmisen eksistentiaalisen kärsimyksen ongelmaan.








  • Comments(0)