Huomioita

Huomioita

Huomioita filosofisesta praktiikasta ja mindfulness-menetelmästä

TietoisuustaidotPosted by Timo Klemola Fri, February 25, 2011 15:48:43

Aluksi tähän linkki seminaarista, jota pohtiessani nämäkin ajatukset ovat syntyneet:

Ajatus filosofista pitämässä vastaanottoa, jossa hän auttaa ihmisiä käsittelemään elämänsä ongelmia, synnyttää monia kysymyksiä: Miten filosofin auttamistyö eroaa terapeutin auttamistyöstä. Millaiset ongelmat ovat ”filosofisia”? Mikä on filosofin menetelmä? Jne.

Katson asiaa tietoisuustaitojen (mindfulness) ja buddhalaisen psykologian kannalta. Tämä näkökulmahan on nyt uusien ”kolmannen aallon psykoterapioiden” ytimessä. Se voi olla myös filosofisen praktiikan ytimessä.

Vaikkakin nykyään esimerkiksi terapiapuolella näytetään korostavan lähinnä mindfulness-tekniikoita, eikä tekniikan takana olevaa laajempaa viitekehystä, buddhalaista ”eksisenssianalyysia”, lähden itse tästä laajemmasta näkökulmasta. Buddhalaisen ajattelun perusta ilmaistaan nk. ”neljässä jalossa totuudessa” ja ”kahdeksanosaisessa keskitien polussa”. Mindfulness-tekniikka on viimeksi mainitun ”keskitien polun” seitsemäs askel. Tämän askeleen ymmärtäminen vaatii mielestäni koko buddhalaisen inhimillisen eksistenssin ominaispiirteitä kuvaavan analyysin ainakin jonkinasteista ymmärtämistä. Niinpä lähden liikkeelle ”neljästä jalosta totuudesta”.

Seuraavassa joitakin omia tulkintojani Buddhan eksistenssianalyysistä, ”dharmasta”. Buddha muotoili alkuperäisen oivalluksensa neljään perusprinsiippiin, joista ensimmäinen voidaan tulkita suurin piirtein seuraavasti: (1) Elämään liittyy tyytymättömyyden/ kärsimyksen (dukha) luonne. Usein sana ”dukha” käännetään sanalla ”kärsimys”, mutta kohdallisempi suomenkielinen vastine mielestäni olisi sana ”tyytymättömyys”. Tämä käännös tekee periaatteen ymmärrettävämmäksi. Suomen kielen sana ”tyytymättömyys” viittaa jo toiseen prinsiippiin, eli halujen luonteeseen. Käsitteenä ”tyytymättömyys” avaa ”tyytyväisyys – tyytymättömyys” –akselin, joka edelleen auttaa meitä ymmärtämään Buddhan ajatuskulkua. Olemme suuren osan ajastamme tyytymättömiä … itseemme, toisiin ihmisiin, taloudelliseen tilanteeseemme, maailman tapahtumiin jne. Elämäämme liittyy siis olennaisesti ”kärsimyksen” aspekti.

Toinen prinsiippi: (2) Tyytymättömyytemme/ kärsimyksemme johtuu halujemme luonteesta. Tämä on Buddhan eksistenssianalyysin peruslause, ajatus, jota jo monet antiikin filosofit pitivät totena. Stoalaisilta löytyy ehkä parhaat muotoilut tästä. Joka tapauksessa ajatuksen logiikka on helppo nähdä: jos ymmärtäisimme haluta sitä, mikä joka tapauksessa tapahtuu ja ymmärtäisimme olla haluamatta sitä, mikä ei toteudu, mitään ristiriitaa ei olisi. Eläisimme tyytyväisinä elämämme joka hetki. Tyytymättömyytemme ja kärsimyksemme on siis seurausta siitä, että haluamme jatkuvasti asioita, joita emme voi saada: suurempaa vaurautta, kuin meillä on; jatkuvaa nuoruutta, tunteiden muuttumattomuutta jne. Haluamme muuttumattomuutta maailmassa, joka on jatkuvan muutoksen tilassa.

Kolmas prinsiippi on looginen seuraus edellisestä: (3) On ymmärrettävä tämä haluamisen luonne. On ikään kuin läpivalaistava se tapa, miten mieli toimii ja samalla läpivalaistava haluamisen luonne. Tämä ei tarkoita, niin kuin usein väärintulkitaan, halusta luopumista. Kyse on mielen toiminnan ymmärtämisestä, yhdenlaisesta tietoisuuden läpivalaisemisesta, jolloin opimme ymmärtämään mielemme toimintaa, halumme toimintaa ja samalla opimme ymmärtämään itseämme. Kyse on siis itsensä kasvattamisesta, itsetuntemuksen tavoittelusta. Tämän ymmärryksen kasvaessa pystymme sitten irrottautumaan epätarkoituksenmukaisista haluista ja sidoksista tai ainakin tulemme niitä enemmän tietoisiksi. Tämä lisääntynyt tietoisuus antaa meille sitten enemmän valinnanvapautta. Emme toimi enää samalla tavalla automaattisesti, hirttäydy tai kiinnity heti erilaisiin haluamisemme kohteisiin, vaan pystymme näkemään tämän toimintamallin läpi. Voimme tehdä sitten tietoisempia valintoja.

Mielemme luo jatkuvasti erilaisia fantasiamaailmoita, joihin kiinnymme. Mainostoimistot on valjastettu luomaan niitä puolestamme! Itse asiassa koko markkinataloutemme perustuu tähän mielen ominaisuuteen! Jatkuvan ostamisen logiikka perustuu jatkuvan haluamisen logiikkaan.

Puhumme tässä siis normaalista mielen toimintamallista, joka aiheuttaa meille kärsimystä ja tyytymättömyyttä. Kärsimys tässä mielessä on siis ”normaalia”, ei ”sairautta”. Buddhalaisen psykologian kannalta voimme kuitenkin ajatella, että kyseessä on nimenomaan eräänlainen normaalin mielen ”sairaus”, koska sen tuloksena on jatkuva tyytymättömyys/ kärsimys. Buddhan kuvailemaa neljättä prinsiippiä voidaankin pitää Buddhan määräämänä lääkkeenä edellä kuvattuun normaaliin ”eksistenssivaivaamme”.

Neljäs prinsiippi: (4) Jotta pääsisit eroon tästä ”sokean haluamisen” tuomasta kärsimyksestä, noudata ”kahdeksanosaista keskitien polkua”. Tämän polku muodostuu kolmesta osiosta: (i) viisaus-osio (prajna), eettinen toiminta –osio (sila) ja mielen harjoittamisen osio (samadhi). Mindfulness-harjoitus on mielen harjoittamisen osion yksi osa ja koko polun seitsemäs askel. [Jatkuu …]




  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post45