Huomioita

Huomioita

Asahi, kamppailutaidot ja ”sisäinen voima”

AsahiPosted by Timo Klemola Mon, June 24, 2019 21:08:19

Johdantoa

Asahia on helppo pitää tavallisena terveysliikunnan muotona, mutta sitä se ei ole. Asahin syntytapa ja sen liikkeiden historia tekee siitä hyvin moniulotteisen. Tämä asahin monitasoisuus ei ole ilmeinen harrastajalle, jolla ei ole pitkää kokemusta esimerkiksi kiinalaisissa sisäisissä kamppailutaidoissa. Heille hartianpyöritys näyttää hartianpyöritykseltä, käsien heiluttelu käsien heiluttelulta, mutta kamppailutaitojen näkökulmasta tämä on illuusio. Tosiasiassa asahi pitää sisällään kaikki keskeiset nk. ”sisäisen voiman” harjoitusmenetelmät. Koska suunnittelen parhaillaan koulutuspäivää, jonka teema on ”Asahi, kamppailutaidot ja ’sisäinen voima’”, yritän tässä artikkelissa avata, mistä tässä on kyse. Jos on kiinnostunut asahista vain terveysliikunnan näkökulmasta, tämä juttu kannattaa ehkä ohittaa.

Kun kokoonnuimme päättämään asahin ensimmäisestä liikesarjasta, olin valmistellut tapaamisen huolella. Minulla oli valmis ehdotus itse asiassa viisitasoisesta liikuntajärjestelmästä, mikä perustui viiteen kiinalaiseen qigong-menetelmään. Ensimmäinen taso perustui Baduanjin-liikesarjaan. Ehdotuksessani oli kuitenkin tämän liikesarjan lisäksi viisi muuta osiota: rentous-osio, hartioita ja selkää avaava osio, kaksi seisomiseen perustuvaa osiota ja askel/ kävelyharjoitus osio. Yleisesti voisi todeta, että kaikki nämä muut osiot olivat sellaisia, että olin jo vuosia tehnyt niitä kamppailupuolella eräänlaisina valmistavina harjoituksina. Myös Baduanjin oli tällainen. Teimme sitä aina taiji-harjoitusten alussa. Kamppailutaidoissa on usein niin, että erilaiset lämmittely- tai valmistavat harjoitukset sisältävät taidon tai tyylin tärkeimmät periaatteet, vaikka tätä ei useinkaan ääneen sanota. Olin itse tutkinut 1990-luvulla paljon sitä, miten karatesta näytti ikään kuin puuttuvat sellaiset ”sisäisen voiman” harjoitukset, joita kiinalaisissa menetelmissä vielä harjoiteltiin. Näytti siltä, että karatessa oli kyllä jäljellä ikään kuin jälkiä niistä, mutta itse menetelmät olivat kadonneet. Tästä syystä karaten tekninen suoritustapa oli hyvin ulkoista. Ulkoinen ja sisäinen viittaavat tässä kiinalaiseen tapaan erottaa kamppailutaidot sen mukaan, miten niissä voimaa käytetään.

Olin paljon tutkinut nk. ”sisäisen voiman mekaniikkaa” ja kehitellyt erilaisia sisäistä voimaa kehittäviä harjoituksia. Tavallaan oli onni, että asahi-ryhmän muut jäsenet pudottivat suuren osan ehdottamistani Baduanjin-sarjan liikkeistä pois, mutta hyväksyivät asahiin mukaan muut suunnittelemani osiot. Ottamalla mukaan muutaman Baduanjin-liikkeen, jakamalla jonkin liikkeen kahteen osaan, muuntelemalla hieman osioitteni järjestystä ja kehittelemällä pari lisäliikettä asahin perusliikesarja oli valmis.

Mitä sitten jäi jäljelle? Miltei kaikki nk. sisäistä voimaa harjoittavat liikkeet ja osiot. Jotta ymmärtäisi, mitä nämä liikkeet ja osiot harjoittavat, pitää ensin lyhyesti selittää, mitä tarkoitetaan kamppailutaidoissa sisäisellä voimalla ja miten sitä ylipäätään harjoitetaan vanhoissa kiinalaisissa sisäisissä taidoissa. Kirjoitin tästä 1997 kirjan ”Zen-karate”, missä selitän näitä käsitteitä ja tuon niitä karaten yhteyteen. Pitää myös todeta, että olin tottunut tekemään myös Baduanjin-harjoitusta sisäisen voiman mekaniikalla ja syvällä hengityksellä, joten siitäkin oli itselleni jo tullut sisäistä voimaa harjoittava liikesarja, vaikka se alun perin onkin etupäässä terveyssarja. Olin oppinut sarjan zen-harjoituksena, joten tietoisen liikkeen meditatiivinen ulottuvuus oli myös jo silloin harjoituksessani aina läsnä.

Kamppailutaidoissa kutsutaan sisäiseksi voimaksi sellaista voiman tuottamisen tapaa, missä näyttää siltä, että saadaan isoja voimia aikaan pienellä ponnistuksella. Tekniikka tai tekeminen ylipäätään ei näytä kovin voimakkaalta, mutta vastustaja tuntee, että iso voima kohdistuu häneen. Jotkut todella taitavat opettajat näyttävät vapauttavan isoja voimia miltei ilman mitään ponnistusta. Tästä syystä tämä voiman käytön tapa on synnyttänyt ympärilleen paljon mystiikkaa ja sekaannusta. Toinen syy tähän on myös se, että kiinalaiseen ja japanilaiseen perinteeseen kuuluu parhaiden opetusmenetelmien piilottaminen ja niiden opettaminen vain harvalle sisäpiiriläiselle. Vasta viime vuosikymmeninä on tarkemmin alettu analysoida tätä voiman ja kehon käytön tapaa. Pääasiassa sitä ovat tehneet länsimaiset opettajat. Idässä asian ympärillä on edelleen usein salaperäisyyden verho. Tämä on sekä historiallisesti, kulttuurisesti, käsitteellisesti ja teknisesti niin monimutkainen asia, että tässä en voi mennä siihen syvällisesti. Olen kirjoittanut tästä paljon muualla. Yksi ongelma on, että tieteellisestä näkökulmasta mitään sisäistä tai ulkoista voimaa ei ole, on vain erilaisia kehon käytön tapoja. Kyse on enemmänkin taidosta käyttää kehon ja mielen kykyjä. Nämä kyvyt, että ne saadaan esiin, voivat tosin olla ankaran ja pitkän harjoittelun takana. Erityisesti kiinalaisissa kamppailutaidoissa näitä kykyjä on satojen vuosien ajan tutkittu ja analysoitu ja kehitetty niiden harjoittamiseen erilaisia menetelmiä, joita lännessä emme vielä hyvin tunne tai tunnista.

Sisäisen voiman periaatteita

Seuraavassa luettelomaisesti niitä kehon käytön periaatteita, mitä sisäisen voiman käyttöön erikoistuneet taidot pyrkivät kehittämään. Kannattaa siis muistaa, että kyse on nimenomaan erilaisista taidoista. Mielen taitoja luettelossa ei ole, vaikka ne ovat myös olennainen osa tällaista harjoittelua. Järjestys on sattumanvarainen. Luettelen seuraavassa periaatteen tai taidon ja kuvaan lyhyesti siihen liittyvän esimerkkiharjoituksen tai harjoitusmenetelmän.

1. Kehon painopisteen hallinta. Painopiste pitää voida saada nopeaan liikkeeseen mihin suuntaan vain. Sama pätee raajojen painopisteeseen. Tämä vaatii kehon rentoutta ja liikelaajuuksien avoimuutta. Kehon painon sitominen tekniikkaan tuo siihen valtavan voiman.

Harjoitus: Siirrä painoa jalalta toiselle ja anna painopisteen piirtää alakaari. Kuvittele, että painopisteesi liikkuu kuin pallo maljassa, nousee reunaa ylös ja putoaa sieltä alas jne. Tällaisia harjoituksia tehdään esimerkiksi taijissa ja aikidossa.

2. Koko kehon liike, joka ottaa tukensa maasta. Englanniksi käytetään joskus termiä ”ground force”. (Esim. Mike Sigman, ”peng” -voiman analyysi.) Jos tekniikkani suuntautuu ylöspäin, voima siihen on otettava jaloista, selästä ja käsistä. Aloittelija työskentelee lähinnä käsillään.

Eräänlaisen tämän periaatteen alakohtana voisi pitää koko kehon yhteyttä ja sen säilyttämistä monimutkaisessa liikkeessä. Optimaalinen voiman käyttö vaatii tekniikasta, mihin sitä käytetään, monimutkaista kehon liikettä. Koko kehon liikemekaniikan oppiminen vaatii paljon harjoitusta. Tässä monimutkaisempi esimerkki: ota pitkä keppi ja kuvittele eteesi lattialle iso puurokattila. Hämmennä sitten kepillä puuroa ja katso, miten kehosi liikkuu. Jos voima tulee tähän liikkeeseen koko kehostasi, huomaat, miten painopisteesi pyörii samaan suuntaan kuin alin kätesi, mutta yläkätesi pyörii eri tahdissa ja sitä tukee ylävartalon painopiste, joka pyörii käden kanssa samaan tahtiin. Tämä vaatii elastista selkää. Tällaisen liikemekaniikan oppiminen ei ole itsestään selvää. Harjaantumaton ihminen tekee tällaisen hämmennysliikkeen pääasiassa käsillään. Koko kehon yhteys liikkeessä tarkoittaa taitoa yhdistää kehon eri osat, jotka ovat synnyttämässä voimaa. Koska voimme tehdä käsillä lukemattomia liikkeitä tai tekniikoita, niiden taustalla oleva voima muodostuu myös kehossa lukemattomilla eri tavoilla. Joissakin kamppailutaidoissa niitä harjoitellaan ikään kuin mallien kautta, joita ovat erilaiset pysty- ja vaakaympyrät. Olennainen osa tämän taidon harjoittamista on hidas ja tietoinen liike ja kehon sisäisten aistien herkistäminen (proprioseptiikan harjoittaminen). Hitaassa liikkeessä on aikaa aistia, miten liike muodostuu.

Harjoitus: Kaikkien nk. ”sisäisten kamppailutaitojen” liikesarjat tehdään tällä periaatteella. Eli sitä harjoittavat vaikkapa taijin liikesarjat, yi quanin shi-li –harjoitukset jne. Koko kehon yhteyttä ja voimaa harjoitellaan seisomalla asennoissa. Tämä on yksi keskeinen miltei kaikki kiinalaiset kamppailutaidot yhdistävä harjoitus. Seistään erilaisissa asennoissa pitkiä aikoja. Harjoitus tuottaa kokemuksen, missä koko keho ikään kuin sulautuu yhdeksi lihakseksi. Tämän kautta se myös kykenee käyttämään koko kehon yhdistettyä voimaa liikkeessä. Harjoitus on hyvin monitasoinen ja syvällinen.

3. Juurruttamisen periaate. Edellinen periaate toimii kahteen suuntaan. Voin vapauttaa voimaa ojentamalla jalat, selän ja kädet. Mutta jos joku työntää minua, voin muuttaa hänen voimansa suunnan kohti maata samaa kehon reittiä.

Harjoitus: Monissa kamppailutaidoissa työnnetään paikallaan seisovaa paria ja pari ohjaa työntövoiman maata kohti. Kaikissa nk. push-hand –harjoituksissa tämä periaate on läsnä.

4. Kehon hyvä linjaus voiman suuntaan. Kun keho vapauttaa voimaa esimerkiksi työntöön, iskuun tai muuhun liikkeeseen, se pitää linjata optimaalisella tavalla. Kun työnnät autoa ojasta, jaloista tuleva työntövoima pitää ohjata selkään ja sieltä käsiin niin, että nojataan sopivasti eteenpäin. Selkä asetetaan jalan linjalle. Myös lantio asetetaan keskelle. Tässä on nk. ”lantion neutraaliasennon merkitys”. Hyvä linjaus antaa myös koko kehon rakenteellisen voiman.

Harjoitus: Kaikkien kiinalaisten sisäisten taitojen liikesarjoissa harjoitellaan myös hyvää kehon linjausta, lantion neutraaliasentoa jne. Myös seisomisharjoitukset harjaannuttavat kehon linjauksen aistimiseen. Ylipäätään kyseessä on kehon sisäisen aistijärjestelmän (proprioseptiikka) harjoittamisesta.

5. Avautumisen ja sulkeutumisen käsitteet. Kun harjoitellaan kaikkia edellä kuvattuja taitoja, sitä helpottaa, jos meillä on havainnollinen malli kehosta ja sen toiminnasta. Yksi tällainen malli, mikä jälleen tulee kamppailupuolelta, on kolmen jousen malli. Kehon nähdään koostuvan kolmesta jousistosta, joita ovat jalkojen jouset, selän jousi ja käsien jouset. Nämä jouset voivat avautua ja sulkeutua eli ojentua ja mennä kasaan. Voima vapautuu kehosta tällä mekaniikalla. Kun työnnän autoa ojasta, kaikki jouset avautuvat. Kun valmistan kehoni tähän liikkeeseen, jousien pitää ensin sulkeutua.

Harjoitus: Vanha kiinalainen kamppailutaitoihin liittyvä sanonta kuuluu: ”On vain avautuminen ja sulkeutuminen, yin ja yang.” Kaikki kamppailutaitojen liikesarjat harjoittavat avautumisen ja sulkeutumisen taitoja. On myös yksittäisiä harjoituksia, jotka keskittyvät pääasiassa tähän periaatteeseen. Kyseessä on koko kehon liikemekaniikan peruskuvaus ja taito.

6. Voiman tuoton kannalta on tärkeää osata jännittää koko keho. Kun katsotte painonnostajaa, niin hänen koko kehon jännityksensä on ankara. Samoin kun työnnät autoa ojasta, se ei ole mahdollista, jos et saa kehoasi jännittymään. Ja jotta voit saada kehosi jännittymään, sinun on ensin oltava rento. Iso osa kamppailutekniikoista perustuu kehon nopeaan jännittämiseen, esimerkiksi isku. Kamppailutaidoissa onkin kehitetty erilaisia harjoituksia, missä koko kehon jännityksen ja rentouden vaihtelua harjoitellaan systemaattisesti.

Harjoitus: Hyvä esimerkki tästä on Shaolinin yijinjing, jonka jokainen liike tehdään toistamalla jännityksen ja rentouden vaihtelu useita kertoja. Yi quanissa koko kehon jännitystä harjoitellaan omana harjoituksenaan.

7. Eksentrinen, venyttävä jännitys. Tämä liittyy myös edelliseen kohtaan. Sisäistä voimaa kuvataan yleensä niin, että se erotetaan paikallisesta lihasvoimasta ja puhutaan koko kehon jänteiden, kalvojen ja muiden kehon elastisten rakenteiden synnyttämästä voimasta. Tätä harjoitellaan tekemällä eksentristä, siis kehon lihas-jänne-kalvorakennetta venyttävää ja samalla jännittävää liikettä. Fysiologisin termein kyse on plyometrisestä harjoituksesta, jossa vastus liikkeeseen otetaan kehon sisältä, ei ulkoisesta painosta.

Harjoitus: Tämä on tyypillinen kiinalainen voimaharjoitus, jota edustaa esimerkiksi Shaolinin yijinjing, jota jo kuvasin edellisessä kohdassa. Vastus liikkeeseen otetaan kehon sisältä antagonistisista lihas-jänne-kalvoketjuista. Karaten joissakin katoissa näkyy edelleen jälkiä tästä harjoitusmenetelmästä.

8. Rentous. Jos haluamme kehostamme irti räjähtävää voimaa, lähtötilanteessa meidän on oltava mahdollisimman rentoja. Jos emme ole, tilanne on sama kuin kehossamme olisi ikään kuin käsijarruja päällä. Monet kamppailutaidot sisältävät systemaattista dynaamisen rentouden harjoittelua, joita ovat erilaiset käsien ja koko kehon ravistelut ja heiluttelut.

Harjoitus: Hyvä esimerkki näistä harjoituksista on taiji-mestari Huangin ”viisi rentousliikettä”. Kiinalaisiin kamppailutaitoihin liittyy paljon erilaisia käsien pyörityksiä ja heilutuksia.

9. Keskustan voima. Tämä on vaikea käsite, mutta siinä ajatus on, että koko kehon voima lähtee keskustan liikkeestä. Tällä voidaan viitata moneen asiaan, joista yksi on painopisteen liike. Kun painopisteen liike vie tekniikkaa, siitä lähtevää voimaa voidaan kutsua ”keskustavoimaksi”. Toisaalta keskusta voidaan myös hahmottaa isoksi vatsan seudun palloksi, jonka pyörivä liike synnyttää muut liikkeet. Erityisesti joissakin kiinalaisissa kamppailutaidoissa käytetään tätä nk. dan-tienin pyörivää liikettä voiman synnyttämiseksi.

Harjoitus: Ehkä paras esimerkki keskustaharjoituksesta on Chen-tyylin taijihin liittyvä Chan Si Gong eli ”Silk Reeling Exercises”. Siinä harjoitellaan erilaisia ympyräliikkeitä niin, että tekniikkaa johtaa keskustan (dan tien) liike.

10. Syvähengityksen harjoitteleminen. Hengityksen harjoittamisella on aina kaksi ulottuvuutta. Se on aina mielen harjoitus, koska huomio keskitetään siinä hengityskokemukseen ja annetaan kaiken muun sisällön poistua mielestä. Näin kehitetään mielen keskittymiskykyä, mutta myös taitoa pudottaa pois mielen häiritsevä sisältö. Hengitysharjoituksilla voidaan myös säädellä ja harjoitella vatsaontelon sisäistä painetta, mikä on voimantuoton kannalta aivan olennaista. Painonnostajat käyttävät vyötä juuri siksi, että he voivat painaa vatsaontelon paineen vyötä vasten. Ilman vyötä sama paine pitää tietysti ottaa vastaan vatsalihaksilla. Hengitysharjoituksissa voidaan keskittyä siis vatsaontelon sisäisen paineen hallintaan.

Harjoitus: Hyvä esimerkki tällaisesta harjoitustavasta löytyy aikidosta. Esimerkiksi Koichi Tohei kuvaa tällaisia harjoituksia muistaakseni kirjassaan ”Aikido in Daily Life”.

Yritin edellä kiteyttää kymmeneen kohtaan äärimmäisen syvällistä ja monimutkaista asiaa. Luin juuri Ellis Amdurin kirjan “Hidden in Plain Sight, Esoteric Power Training Within Japanese Martial Tradition”. Kirja antaa 470 sivullaan hyvän kuvan siitä, miten monimutkaisesta ja hankalasta asiasta on kyse. Koko kirja käsittelee sitä, miten japanilaisissa kamppailutaidoissa joko on opetettu tai piiloteltu menetelmiä, jotka tähtäävät sisäisen voiman taitoihin ja miten nämä taidot ovat pääasiassa näistä koulukunnista kadonneet. Esimerkiksi edellä kymmeneen kohtaan kiteyttämäni luettelo sisältää sellaisia ”salaisuuksia”, että kyse voisi olla jonkin vanhan ryuhan menkyo kaiden –dokumentista, sen kuvauksesta tyylin salaisista periaatteista, joka siirretään tässä dokumentissa vain tyylin seuraavan sukupolven opettajalle.

Entä sitten asahi?

Mutta – mikä hienointa! Asahissa siirrämme kaiken tämän tiedon juuri sinulle, jos olet valmis sen vastaanottamaan! Tiedän, että tämä valmius vaatii vuosien valmistavan budo-harjoittelun ja ehkä myös jonkin verran ihmettelyä tai oudoksuntaa siitä, mistä budon teknisessä harjoittelussa ylipäätään on kyse. Vaatii siis ehkä eräänlaisen nöyrän hämmennyksen tilan, että tällaista tietoa ylipäätään pystyy omaksumaan.

Käyn seuraavassa lyhyesti läpi, miten edellä kuvatut periaatteet on ikään kuin sisäänrakennettu asahin joihinkin harjoituksiin ja liikeperiaatteisiin. Koska asahi saa liikeperiaatteensa taijista, joka on yksi kiinalaisesta sisäisestä taidosta, on siis vain luonnollista, että asahi nämä sisältää. Teen jälleen yhdenlaisen yksinkertaistetun luettelon. Käyn läpi edellä kuvaamani listan taidoista ja nostan esiin siihen liittyviä asahin harjoituksia. Asahin harjoitusten luettelo ei pyri olemaan täydellinen. Annan siinä esimerkkejä. Esitän asian taulukon muodossa:


Sisäisen voiman periaate

Asahin liike/ osio/ liikeperiaate

1. Kehon painopisteen hallinta

Sarja 1, 3. rentousliike: Liikkeessä siirretään painopistettä jalalta toiselle ja pudotetaan alas painon ollessa takana. Vrt. aikidon ”soutuharjoitus”.

Sarja 2: toinen rentousliike, missä harjoitellaan painopisteen pudottamista.

2. Koko kehon liike

Suurin osa asahin liikkeistä toteuttaa tätä periaatetta. Esimerkki: Sarja 1: päänkääntöliike tai vaikkapa ensimmäinen selkäliike. Koko kehon voimaa harjoitellaan asahissa myös sarjan lopun seisomisharjoituksessa.

3. Juurruttamisen periaate. Tasapaino.

Kaikissa asahin liikkeissä haetaan hyvää tasapainoa, mutta juuruttamiseen liityvää vajoamista harjoitellaan esim. ensimmäisen sarjan kolmannessa rentousliikkeessä ja tasapaino-osion kahdessa ensimmäisessä liikkeessä.

4. Kehon linjaus.

Linjausta harjoitellaan kaikissa asahin liikkeissä, mutta erityisesti esim. ensimmäisen sarjan selkäliikkeen työnnössä ja ensimmäisessä tasapainoliikkeessä. (Funktionaalinen keskilinja.)

5. Avautuminen ja sulkeutuminen

Periaate on mukana suurimmassa osassa asahin liikkeitä, mutta hyvä esimerkki on ensimmäisen sarjan simpukkaliike, mikä on kehitetty avautumisen ja sulkeutumisen malliliikkeeksi.

6. Jännityksen ja rentouden vaihtelu

Asahia tehdään hienovaraisella jännityksen ja rentouden vaihtelulla. Tätä periaatetta erityisesti harjoitetaan toisen ja kolmannen sarjan kolmannessa rentousliikkeessä. Voima-asahissa periaate viedään miltei kaikkiin asahin liikkeisiin. Periaatetta harjoitellaan asahissa sekä hitaasti, että nopeasti.

7. Eksentrinen, venyttävä jännitys

Asahissa jännitys tehdään aina hieman venyttäen. Erityisesti kolmannen sarjan kolmas rentousliike on tämän periaatteen harjoittamista. Voima-asahissa viemme periaatteen koko sarjaan.

8. Rentous

Asahin jokainen sarja alkaa rentousosiolla, mistä löytyy kattava kokoelma dynaamisen rentoutuksen harjoituksia.

9. Keskustan voima

Asahin erilaiset pallon pyöritysliikkeet tehdään vartalon painopisteen pyörityksellä. Esimerkiksi ensimmäisen sarjan kolmas selkäliike tehdään pyörittämällä keskustaa.

10. Syvähengitys

Koko asahin liikesarja tehdään syvähengityksellä tai osittaisella syvähengityksellä. Parhaan esimerkit ovat kaikkien sarjojen alun ja lopun laajat hengitystä tasaavat liikkeet. Vatsaontelon paineen lisäys tapahtuu iskevissä liikkeissä, kuten ”isku hiekkavalliin.



Edelle koottu taulukko selittää varmaan, miksi joskus asahin ohjaajakoulutuksissa käy niin, että sinne tullut budon harrastaja usein toteaa, että nyt hän ymmärtää enemmän sitä, mitä he hänen budo-lajissaan tekevät, mutta kukaan ei ole koskaan selittänyt sitä. Budon ja myös kiinalaisten kamppailutaitojen ongelma on, että liikettä ja sen periaatteita ei yleensä analysoida edellä kuvatulla tavalla. Koko tällainen analyysi ja käsitteet ovat hyvin länsimainen tapa lähestyä näitä lajeja. Kiinalaiset tai japanilaiset opettajat eivät opeta näin. He näyttävät tekniikan ilman sanoja ja oppilaan pitää osata kopioida oikea liikkumisen tapa. Opetus tapahtuu esimerkillä, ei verbaalisesti. Perinteisessä aasialaisessa opetustavassa sanoja vältellään ja kysyjä saa lyhyitä vastauksia. Vasta viime vuosina ja vuosikymmeninä tällainen lähestymistapa on yleistynyt ja sitä ovat tehdään pääasiassa länsimaiset opettajat. Tutkin itse paljon näitä asioita 80-luvulta tuonne 2000-luvun alkuun ja harjoittelin ja kehittelin niihin liittyviä harjoitusmenetelmiä, jotka näkyvät nyt asahissa tavalla ja syystä, minkä edellä olen kuvannut.


Olen sitä mieltä, että asahi olisi ihanteellinen sisäisen voiman harjoitus niille budon harrastajille, jotka haluavat löytää lajiinsa ikään kuin uuden moottorin. Tein itse tämän karateeni 90-luvulla ja voin kertoa, että se toimii. Kuorta eli muotoja ei tarvitse vaihtaa. Tekniikat ja muodot voivat säilyä samoina, mutta tekniikoiden takana toimiva moottori, kehon voiman tuoton tapa, voidaan vaihtaa rennompaan, taloudellisempaan, tehokkaampaan ja räjähtävämpään muuttamalla harjoittelun metodologia. Siihen asahi antaa mahdollisuuden. Huomaa esimerkiksi, että asahin edellä kuvatut liikkeet voidaan ottaa omiksi harjoituksikseen ja laajentaa harjoitussarjoiksi erilaisten variaatioiden avulla.

Kehittelen parhaillaan koulutusta teemalla ”Asahi, kamppailutaidot ja sisäinen voima”. Koulutuksessa käymme systemaattisesti läpi tämän artikkelin ideoita, tutkimme asahin perusliikesarjaa, mutta sovellamme sen liikkeitä enemmän edellä kuvattuun harjoitusmetodiin soveltuvaksi. Koulutus antaa mahdollisuuden opetella harjoitussarja, johon on sisäänrakennettu kaikki keskeiset sisäisen voiman harjoittamisen elementit.














  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post271