Huomioita

Huomioita

Asahi ja hengittämisen taito, osa 4

AsahiPosted by Timo Klemola Sat, April 20, 2019 11:51:47

Katsotaanpa edellä kuvaamani järjestystä vähän tarkemmin.

1. Normaalin hengityksensä tiedostamista voi helpottaa asettamalla esimerkiksi toisen kämmenensä vatsalle ja toisen rintalastalle ja katsomalla, miten kädet liikkuvat hengityksen myötä. Ongelma hengityksen suhteen on, että kun kiinnitämme siihen huomiota, niin sen automaattisuus katoaa. Tietoisuus tuo mukanaan yleensä myös jonkinasteisen kontrollin, mutta tätä voi pyrkiä välttämään. Voi pyrkiä vain aistimaan hengitystään muuttamatta sitä mitenkään. Jos vatsalla oleva kätesi on liikkumaton ja rinnalla oleva kätesi liikkuu hengityksen tahdissa, se tarkoittaa että ole ”rintahengittäjä”. Tällä viitataan siihen, että hengität pääasiassa kylkiluu- ja solisluuhengitystä, jolloin pallea ja vatsa pysyvät aika lailla paikallaan. Monet meistä hengittävät näin.

Hengityksen harjoitteluun on monta näkökulmaa. Ehkä yksi monien menetelmien jakama näkemys on, että hengitystä ei pidä pakottaa. Sitä ei pidä ikään kuin vääntää väkisin uuteen muottiin. Harjoittelussa on edettävä omaa kehoa kuunnellen, jännityksiä vähitellen tiedostaen ja niitä hiljalleen purkaen. Virheelliset hengitystekniikat johtuvat usein jännityksistä, joita olemme tottuneet pitämään yllä. On tärkeää opetella tunnistamaan jännittynyt ja rento lihas. Hiljalleen jännittynyt vatsanseutu voi silloin alkaa vapautua, ja hengityskin siirtyä enemmän pallean ja vatsan suuntaan. Koska kapean vyötärön malli on syvään iskostunut yleisestikin ajatteluumme, voi omien kehoideaalienkin tiedostaminen auttaa jännitysten purkamisessa. Jos pidämme yllä mielikuvaa kapeasta vyötäröstä, kehomme pyrkii toteuttamaan tämän idean. Jotta voimme vapauttaa kehomme, meidän tulisi ensin vapauttaa mielemme. Olemme kokonaisia kehomieliä. Hengityksessä tämä näkyy erityisen hyvin.

2. Palleahengityksen löytämiseksi on hyödyllistä tehdä erikseen palleahengitysharjoituksia. Kuvaan niitä asahi-kirjoissani ja hyviä ohjeita löytyy myös monilta nettisivuilta.

3. Oikeastaan kohdat 3. ja 4. liittyvät yhteen. Asahin alun laaja hengityksen tasausliike on mielestäni erittäin hyvä harjoitus syvähengityksen opettelemiseksi ja sen eri vaiheiden tiedostamiseksi. Olen kuvannut tämän harjoituksen tarkasti ”Asahi – tietoisen liikkeen taito” – kirjassani, mutta koska kukaan ei yleensä lue kirjoja, kuvaan sen vielä tässä. Kyseessä on hyvin rauhallinen ja hidas säädellyn syvähengityksen harjoitus.

Asahin liikesarjat sekä alkavat että loppuvat nk. ”laajaan hengitystä tasaavaan liikkeeseen”. Ne ovat malliesimerkkejä, miten harjoitellaan tietoista ja säädeltyä syvähengitystä. Kuvaan seuraavaksi asahin alun laajan hengitystä tasaavan liikkeen tarkemmin. Tee koko hengitysliike nenän kautta. Asahissa ylipäätään pyrimme hengittämään koko ajan nenän kautta. Hengästyessä uloshengityksen voi tehdä myös suun kautta.

(1) Seiso perusasennossa. Puhalla ensin keuhkot miltei tyhjäksi käyttämällä apuna myös vatsalihaksia. Anna vatsan painua kasaan. Aisti jännitystä vatsalihaksissasi. (2) Lähde hyvin hitaasti kohottamaan käsiäsi ulkokautta ylös. Vapauta sitten vatsasi ja anna pallean pudota ja aloittaa pallea/vatsahengitys. Aisti, miten vatsasi pullistuu ikään kuin pallo, joka suuntaan. (3) Jatka sisäänhengitysliikettä ja aisti, miten keuhkojen keskiosa alkaa myös täyttyä ja kylkiluusi leviävät. Tämä on kylkiluuhengitysvaihe. (4) Jatka koko ajan käsiesi kohottamista hitaasti ylös. Nyt ne ovat noin hartioiden korkeudella. Vedä vielä keuhkojen yläosiin ilmaa ja aisti, miten ylävartalosi lihakset aktivoituvat, solisluuta ja hartiat hieman kohoavat. Nyt kätesi ovat aivan ylhäällä ja keuhkosi miltei täynnä ilmaa. Älä kuitenkaan käytä tässäkään liiallista voimaa. Tee rennosti. (5) Anna keuhkosi hitaasti tyhjentyä nenän kautta. Älä siis tyhjennä keuhkojasi nopeasti, vaan säätele uloshengitystäsi pitäen se rauhallisena ja tasaisena. Tuo samalla käsiäsi hitaasti vartalon edestä alas. Aisti, miten hengitysliike alkaa itsestään hidastua ja anna sen pysähtyä kohdassa, missä se itse niin haluaa. Olet nyt pysähtynyt (6) hengityskierron alimpaan tasapainopisteeseen. (1) Jatka sitten uloshengitystäsi käyttäen hyväksi myös vatsalihaksiasi ja anna vatsasi painua sisään. Olet nyt siinä vaiheessa, mistä aloit harjoituksen ja voit jatkaa vapauttamalla vatsalihaksesi ja palleasi ja antamalla sisäänhengityksen tapahtua. Alla olevassa kuvassa tämä on hengityskierron vaihe 1.

Näin tehtynä hengityksen laaja tasausliike toimii säädellyn ja tietoisen syvähengityksen mallina, joka opettaa ja harjoittaa pallea/vatsa-, kylkiluu- ja solisluuhengityksen ja niiden yhdistämisen yhdeksi syväksi koko keuhkot tuulettavaksi hengitykseksi. Tämä on malli, minkä mukaan kaikki asahin liikkeet voidaan yhdistää syvähengitykseen

5. Otin edellä esiin seuraavassa kohdassa ”osittaisen syvähengityksen”. Tällä tarkoitan sitä, että emme tee asahissa jatkuvasti niin syvää hengitystä, kuin sarjan alun ja lopun hengitysliikkeissä. Muut asahin liikkeet toteuttavat syvähengityksen ideaa, mutta vain osittain. Tarkoitan tällä sitä, että kun laajoissa hengitysliikkeissä koko keuhkojen hengitystilavuudesta täytetään ehkä noin 90 %, niin esimerkiksi sarjan osioiden välien ”lyhyissä hengitystä tasaavissa” liikkeissä suuruus on ehkä noin 60-70 %. Tämä on kuitenkin iso ero lepohengitykseen, missä hengitystilavuudesta käytetään vain noin 10-15 %. Tässä mielessä koko asahin liikesarja on yksi pitkä hengitysharjoitus.

Kun teet lyhyen hengitystä tasaavan liikkeen, niin tee siinäkin kaikki muut edellä syvähengityksen yhteydessä kuvaamani vaiheet paitsi jätä keuhkojen yläosa osittain täyttämättä. Älä siis käytä niin paljon sisäänhengityksen varatilaa, kuin varsinaisessa syvähengityksessä. Kun hengität sisään, tunnet vatsasi laajenevan ja kylkiluittesi kohoavan, tunnet myös keuhkojesi yläosan alkavan täyttyä, mutta älä jatka siitä enää sisäänhengitystä. Hartiat ja solisluut eivät kohoa, vaan hengitys kääntyy tässä kohtaa uloshengitykseksi. Teet siis kuitenkin suhteellisen syvän hengityksen alkaen vatsalta, nousten ylös kylkiin, mutta ei enää paljoa siitä ylöspäin.

6. Seuraavaksi ehdotan, että hengitys liitetään mukaan sarjan yksinkertaisimpiin liikkeisiin, kuten hartianpyöritys, joka on ympyrä. Tällaisiin liikkeisiin hengitys on helppo kytkeä samalla periaatteella, kuin teimme edellisessä kohdassa hengityksen lyhyen tasausliikkeen kohdalla. Yksi hyvä tapa on tehdä vuorotellen hartianpyöritystä ja hengityksen lyhyttä tasausliikettä ja siinä huomata, että hengityksen suhteen liikkeillä ei ole mitään eroa: sisäänhengitys kohottaa kädet tai hartian, uloshengitys laskee ne.

7. Viimeisessä kohdassa hengitys kannattelee kaikkia asahin hitaita liikkeitä. Rentousosion nopeissa liikkeissä hengitys voi olla kytketty liikkeisiin tai se voi kulkea vapaasti riippuen liikkeen muodosta. Ravistukset tapahtuvat luontevasti uloshengityksellä.

Tässä vaiheessa liike on hidasta ja tietoista ja hengitys kulkee liikkeen tukena ikään kuin sitä kannatellen. On tärkeää huomata, että liike kulkee hengityksen rytmissä eikä päinvastoin. Helposti voi käydä niin, että uloshengitys lähenee jo loppuaan, mutta liikettä on vielä paljon jäljellä. Silloin hengitystä joutuu pakottamaan. Jos näin käy, hengityksen ja liikkeen rytmi on ollut väärä. On etsittävä rytmi, missä hengitys ikään kuin työntää liikettä eteenpäin rauhallisesti ja sitä on riittävästi jäljellä, kun liike lähenee loppuaan. Kokemus opettaa, mistä tässä tarkemmin on kyse.

Liikkeen ja hengityksen rytmittämiseen on monta tapaa. Yksi tapa on, että sisäänhengitys kannattelee liikettä, missä keho avautuu, laajenee ja uloshengityksellä keho sulkeutuu tai supistuu. Monet asahin liikkeet noudattavat tätä periaatetta. Mutta näin ei aina ole. Jos käytämme liikkeessä voimaa, esimerkiksi työnnämme, niin voima vapautetaan yleensä uloshengityksellä ja siihen valmistaudutaan sisäänhengityksellä. Koska liikkeen ja hengityksen suunta ei ole siis itsestään selvä, on jokaista liikettä tarkasteltava erikseen. Liikkeet ovat hengityksen suhteen siis myös yksilöllisiä siinä tavassa, miten hengitys asetetaan liikettä kannattelemaan. Jotta hengitys voi kannatella hidasta ja pitkää liikettä, on hengitysrytmiä hidastettava. On myös tutkittava, onko luontevaa tehdä jokin liike yhdellä, kahdella vai kolmella hengityksellä jne. Yleisesti voisi sanoa, että asahin hengitys on hidasta ja rauhallista syvähengitystä/ osittaista syvähengitystä, missä liike, hengitys ja keskittyminen intensiivisesti kohtaavat.




  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post268