Huomioita

Huomioita

Yi quanin tui-shou-leiri, osa III

Yi quanPosted by Timo Klemola Tue, September 18, 2018 17:05:10

Osa III

Yi quanin tui-shou on hyvin dynaamista, liikkuvaa ja se pätee myös askelluksen suhteen. Siksi valmistautuminen tui-shouhun edellyttää, että harjoitellaan laajempaa askelvalikoimaa kuin pelkkä ”käärmeaskel”. Tutkimmekin muutamia askelkuvioita ja sitä, miten askel vapautetaan. Liikkuvuuden kannalta voidaan sanoa, että käärmeaskeleen tärkein kohta on se, missä jalat ovat yhdessä. Siitä jalka voi liikahtaa mihin suuntaan tahansa, ei vain viistosti eteen. Harjoittelimme erilaisia suunnan vaihtoja tästä pisteestä. Joskus kai parikymmentä vuotta sitten kehittelin tähän tarkoitukseen harjoituksen, missä kuljetaan edes takaisin kuviota, mikä muodostuu kahdesta päällekkäisestä salmiakista. Kyseessä on yhdenlainen kahdeksikko. Astuessaan läpi tätä kuviota ja vaihdellessaan suuntaa sen eri pisteissä tulee harjoitelluksi periaatteessa kaikki mahdolliset jalan vaihdot ja suunnat. Harjoittelimme myös ajatusta, että jokainen salmiakkikuvion kulmista voidaan ajatella tähtenä, josta jalka voi astua mihin ilmansuuntaan tahansa. Tästä pisteestä muodostuu jälleen uusi salmiakkikuvio. Salmiakkikuviosta voi helposti hahmottaa myös kolmion ja harjoitella ”kolmioaskelta”.

Harjoiteltuamme vapaata askelta siirryimme yhden käden tui-shouhun. Kädet asetetaan kontaktiin käsivarresta ja lähdetään parin kanssa piirtämään kontaktipisteellä vaakaympyrää tai paremminkin ellipsiä. Kuten edellä jo kuvasin, tässä voiman vaakaympyrässä on kaksi puolta: neutralointi ja oma voiman vapauttaminen. Kävimme nopeasti läpi keskilinjan perusliikkeet, koska ne auttavat liikkeen hahmottamisessa. Kun pari työntää kädestäni tapahtuu kolme asiaa: painoni siirtyy taakse, vajoan ja samalla kierryn keskilinjan ympäri. Eli kolme keskilinjan liikettä ovat: painonsiirto, vajoaminen ja kierto. Vaikka ne voidaan aluksi tehdä ikään kuin rautalankamallina perätysten, sujuvassa liikkeessä ne tapahtuvat samanaikaisesti. Aluksi on syytä lähteä liikkeelle kevyellä kontaktilla, siis pienellä voimalla, mutta kun harjoituksen rakenne on opittu, voidaan liikkeessä käyttää enemmän voimaa. Parin voiman neutraloinnin jälkeen annan oma voimani avautuvalla työntöliikkeellä, jossa paino siirtyy eteen, vartalo hieman kiertyy ja kohoaa.

Harjoitus antaa mahdollisuuden tutkia ikään kuin hallituissa olosuhteissa monia periaatteita. Kun liike tehdään hitaasti, pari voima on helppo juurruttaa ja ohjata sivuun. Myös oman voiman vapauttamisen mekaniikkaa harjoitellaan hitaasti. Yksi keskeinen push-handsin periaate, mitä erikseen myös harjoittelimme, on oman painopisteen ja kontaktipisteen tietoinen erottaminen toisistaan. Jos haluan työntää parin pois tasapainosta, minun on ensiksi saatava liikkeelle massani. Sitä ei voi saada liikkeelle, jos pidän käsieni freimin vahvana, koska silloin painopisteeni liike välittyy heti parille työntävänä voimana, joka voi aistia ja neutraloida sen. Minun on siis pudotettava pois käsieni freimi, ja heitettävä painopisteeni liikkeelle ensin. Tässä vaiheessa liike ei saa välittyä kontaktipisteeseen. Se välitetään kontaktipisteeseen jännittämällä keho (fa-li) vasta, kuin kehon liike eteenpäin on saatu kiihtymään tarpeeksi nopeaksi. Kaikki tämä aiheuttaa sen, että jos pyrin työntämään vastustajaa pois tasapainosta, minun on itse asiassa vedettävä häntä luokseni. Suuntaamalla käsieni voiman itseni suuntaan saan massani liikkeelle eteenpäin, jonka sitten fa-lillä yhdistän koko kehon kontaktipisteisiin välittyväksi voimaksi. Tätä mekaanista periaatetta harjoitellaan aina shi-lissä, missä esimerkiksi vedessä liikutellaan lankkua ja samalla irrotetaan oman painopisteen liike lankun liikkeestä.

Kahden käden tui-shouta harjoittelimme ensin astuen eteen ja taakse käärmeaskeleen peruskuviota. Vasta sitten vapautimme askeleen. Lähestyimme sitten kahden käden vapaata tui-shouta niin, että kävin läpi teoriassa siihen liittyviä periaatteita ja sitten parit yrittivät soveltaa periaatetta käytäntöön.

1. Tui-shoun asento niin, että päkiät ovat maassa ja paino enemmän etujalalla kuin takajalalla.

2. Painopisteen käyttö: pudotus. Pudota painopistettä alas, kun tasapainosi meinaa horjua.

3. Painopisteen suhde kontaktipisteeseen. Irrota painopisteesi kontaktipisteestäsi.

4. Kontaktipisteen hallinta: Kontaktipiste on vipuvarren tukipiste ja siihen pätee vipuvarren lainalaisuudet. Pidä etu tukipisteen (kontaktipisteen) sijainnissa.

5. Kontaktipiste on myös tasossa. Älä anna voiman tulla suoraan tätä tasoa vasten, vaan hallitse myös voiman kulmaa käsivarteesi nähden. Estät näin parin työnnön kohti keskilinjaa.

6. ”Anna kontaktipiste, mutta älä anna keskilinjaa (painopistettäsi). Piilota painopisteesi. Tee se kiertämällä keskilinjaa.

7. Piilota keskilinja kiertämisen lisäksi askeltamalla diagonaaliin. Ei mielellään suoraan taakse tai eteen. Liiku kulmiin.

8. Vaihda puolta kolmioaskeleella.

Kaikkia näitä teemoja käsittelimme lyhyesti ja suurinta osaa ehdimme myös harjoitella parin kanssa. Sitten päivä lähestykin jo loppuaan. Viiteen tuntiin ehdimme yllättävänkin paljon. Ehkä jatkamme tästä seuraavalla leirillä.






  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post258