Huomioita

Huomioita

Yi quanin tui-shou-leiri, osa II

Yi quanPosted by Timo Klemola Tue, September 18, 2018 10:00:54

Osa II

Aluksi muutama yleinen huomio tui-shoun monista tasoista ja tavoista tehdä sitä. On huomattava, että tui-shou on aina yhdenlainen kamppailusimulaation muoto, jossa ikään kuin askel askeleelta lähestytään kamppailutilannetta, mutta samalla pitäen muuttujia jollain tapaa hallinnassa. Tui-shou on polku kohti san-shouta, mutta sinne asti ei kuitenkaan mennä. Tästä syystä on tärkeää, että harjoittelijat sopivat ja tunnistavat aluksi tason, millä liikutaan ja mitkä ovat sen säännöt. Usein näkee, että harrastajat hyppäävät tui-shoun tasolta toiselle sopimatta sitä kuitenkaan parin kanssa. Vapaankin tui-shoun perustaso on se, missä kädet pidetään kontaktissa parin käsiin koko ajan ja kumpikin pareista kantaa tästä vastuun. Kättä siis ei irroteta ja ikään kuin ”näytetä”, mistä löytyy parin puolustuksessa ”aukko”. Tämä on yksi tui-shoun kamppailusimulaation seuraavia tasoja ja jos siihen siirrytään, se sovitaan. Silloin myös monet muut muuttujat muuttuvat, kuten tietoisuus tilanteen mahdollisuuksista, etäisyys, kontaktipisteen paikka käsivarressa, voiman käyttö jne. Näillä tasoilla ja säännöillä hallitaan siis harjoiteltavia muuttujia. Yksinkertaistamalla tilannetta muuttujat vähenevät ja niitä on helpompi harjoitella. Aivan aluksi on hyödyllistä harjoitella pelkkää tui-shoun muotoa ilman mitään kisailun ajatusta niin, että parit auttavat toisiaan tässä. Tämä pätee sekä yhden että kahden käden tui-shouhun.

***

Voiman vaaka-ympyrästä siirryimme harjoittelemaan voiman pysty-ympyrää. Tämä ympyrä voi pyöriä kahteen suuntaan: voimme pyörittää käsiä kuin veiviä, jolla nostamme vettä kaivosta tai toisin päin, jolloin ämpäri laskee kaivoon. Ensimmäinen tapa oli Janin yksi perus-shi-li, jota teimme aina, jälkimmäinen taas Zhangin suosikki, jossa nostetaan nahkapallo vedestä, vedetään itseä kohti, painetaan alas ja työnnetään taas eteen. Zhang korostaa tässä harjoituksessa erityisesti sitä, miten siinä ilmennetään kaikkia kuutta voimaa yhtäaikaisesti. Kummatkin ovat paritekniikan kannalta aivan olennaisia harjoituksia ja niitä pitäisi tehdä paljon ilman askelia ja askelten kanssa. Tutkimme ”veivin pyörittämiseen” liittyvää avautumisen ja sulkeutumisen ajoitusta, miten käsien noustessa ylös painopiste putoaa alas, mutta vaihtaa suuntansa ylös niin, että ympyrän ylösnousevaan osaan saadaan vielä voima jaloista. Toinen tapa on tehdä niin, että painopiste vajoaa, kun kädet nousevat ja kohoavat, kun kädet laskevat. Ja on kolmaskin tapa. Nämä ovat hienovaraisia eroja, mutta voiman käytön kannalta aivan olennaisia. Tutkimme tätä ajoitusta sekä paikallaan että askeleessa eteen ja taakse. Nämä ympyrät antavat myös parin voiman juurruttamisen tekniikan, missä painopiste laskee ja kontaktipiste nousee, mikä on ehkä tärkein tui-shoun periaate, mitä kannattaa harjoitella parin kanssa erikseen.

Siirryimmekin sitten harjoittelemaan juurtumisen periaatetta parin kanssa. Ajattelen, että tämä on ensimmäinen periaate, mikä on opittava, jos tekee mitä tahansa tui-shouta tai siihen verrattavaa pariharjoitusta, missä pari pyrkii kontrolloimaan toisen painopistettä. On kyettävä hallitsemaan hänen kohti tulevaa voimaansa niin, että kykenee ohjaamaan sen kohti omia jalkoja eli nk. ”juurta”. Perusasetelma on se, että seisot lyhyessä asennossa (esim. yksi jalkaterän mitta) ja asetat kätesi rinnan eteen ”kannattele palloa” – asentoon. Tässä asennossa yhdistimme kädet suljetuksi ympyräksi, joka on voimakkaampi kuin avoin ympyrä. Kun otamme vastaan oikeaa voimaa, käsien ja kehon ”freimi” on näin helpompi pitää. Pari asettaa sitten kätensä käsivarsiasi vasten ja antaa sinulle voimaa, eli yrittää työntää sinut pois tästä asennosta. Kun tunnet voiman, tapahtuu kolme asiaa:

1. Painopiste vajoaa ja ming-men täyttyy: kehon rakenne ikään kuin tiivistyy ja keho linjataan hyvin niin, että syntyy mahdollisimman suora linja kontaktipisteestä alaselän kautta takajalkaan. Samalla kehon annetaan olla elastinen, jousimainen, jolloin tämä linja käyttäytyy jousen tavoin. Vastaan ei työnnetä vaan ajatus on, että pari työntää kehomme jousta kasaan. Kun samalla vajoamme ja annamme lantion korin hieman kääntyä niin, että häntäluu vajoaa, parikin tuntee kehomme jousena, jota hän yrittää työntää kasaan takajalan suuntaan.

2. Kontaktipiste kohoaa: Kun tunnet voiman käsivarsissasi, vajoat ja annat samalla käsivarsiesi ja samalla siis kontaktipisteiden hieman kohota. Mitään isoa liikettä ei tarvita, sentti pari riittää, jopa vähemmän. Riittää että pari tuntee käsissään ylöspäin suuntautuvan voiman. Mitä silloin tapahtuu. Pari joutuu työntäessään samalla painamaan alas eli jakamaan yhden voiman suunnan (eteen) kahteen vektoriin (eteen ja alas), jolloin niiden yhteissuunta muuttuu viistosti alas eli juuri siihen suuntaan kuin haluamme: takajalan tukea kohti.

3. Käsien muodostama ”pallo” pidetään liikkuvana ja sen annetaan pyörähtää herkästi siihen suuntaan, mihin parin voima suuntautuu, jos se ei suuntaudu suoraan kohti takajalkaamme. Näin pari pystyy työntämään meitä voimallaan oikeastaan vain yhteen suuntaan: suoraan alaviistoon takajalkaamme kohti, joka on samalla siis myös tukevin suuntamme. Jos hän työntää siitä edes hieman ohi, käsiemme pallo pyörähtää ja voima karkaa sivuun.

Kun tämän tekniikan oppii, voi helposti seistä yhtä hyvin yhdellä jalalla, koska etujalan merkitys on tässä marginaalinen. Tämä ei tietenkään ole pelkkä temppu, vaan vaatii sitä, että harjoituksella, siis joko seisomalla (zhan zhuang) tai esimerkiksi taijissa muotojen avulla, kehoa on vahvistettu niin, että kyetään ottamaan vastaan parin voima koko keholla, sen tukirakenteella ja niitä yhteen sitovilla rakenteilla, eikä isoilla paikallisilla lihaksilla. Yi quanissa puhumme tässä yhteydessä koko kehon elastisesta voimasta (hun yuan li).

Teemme parin voiman juurruttamisen edellä kuvatulla tavalla, vaikka hän työntäisi meitä suoraan rinnasta tai muusta kehon osasta. Harjoittelimmekin sitten parin työnnön vastaanottamista niin, että työntö kohdistui käsivarteemme, jonka annoimme painua rintaa vasten. Oikeastaan mikään ei tässä muutu. Nyt vain se tila, mistä edellä kuvattu ”pallo” muodostuu, on vain hyvin pieni. Mutta se pääsee pyörimään silti. Ja jos otamme vielä kädenkin pois välistä tästä tilasta ja annamme parille suoraan rintalastamme, sekin pääsee pyörimään pallon tavoin. Vain mittakaava siis muuttuu.







  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post257