Huomioita

Huomioita

Yi quan leiri 16.6.2018

Yi quanPosted by Timo Klemola Wed, June 20, 2018 14:17:15

Innostuin pitkästä aikaa pitämään päivän seminaarin yi quanista. Tässä joitakin ajatuksia leiristä ja sen sisällöstä, siitä, mitä yritin leirillä opettaa. Leirin teema oli ”on vain avautuminen ja sulkeutuminen, yin ja yang”. Yritin viedä tämän teeman läpi jokaisen harjoituksen. Kiinalaisilla on tapana käyttää äärimmäisen yleisiä käsitteitä. Mitä yleisempiä käsitteet ovat, sitä vähemmän niillä on selitysvoimaa. Ne voidaan myös tulkita lukemattomilla eri tavoilla. Tämä pitää paikkaansa juuri sellaisten käsitteiden kohdalla kuten ”avautuminen”, ”sulkeutuminen”, ”yin” ja ”yang”. Tästä syystä on tärkeää, että jos tällaisia käsitteitä käyttää, ne pitää määritellä selkeästi ja yksiselitteisesti. Tähän liittyy myös tarve kuvata jokin malli tai malleja, joiden avulla käsitteet tulevat ymmärrettäviksi. Kiinalaisissa kamppailutaidoissa puhutaan hyvin usein avautumisesta ja sulkeutumisesta tai käytetään käsitteitä yin ja yang.

Jos nyt yi quanin kohdalla todetaan, että ”on vain avautuminen ja sulkeutuminen, yin ja yang”, niin mihin nämä käsitteet tässä yhteydessä viittaavat. Kyse on koko kehon liikkeen ja voiman käytön biodynaamisesta kuvauksesta. Ihmisen keho voidaan nähdä yhdenlaisena vipuvarsijärjestelmänä, jossa nivelet ovat kuin avautuvia ja sulkeutuvia ovia. Mallissa siis avautumisen ja sulkeutumisen käsitteet viittaavat siihen, ovatko niveliä ympäröivät luut avautumassa kuten ovi, jolloin raaja pitenee, vai sulkeutumassa, jolloin raaja lyhenee. Kun siis sanotaan, että koko keho on avautumassa, sillä tarkoitetaan että kaikki sen nivelet ovat yhtäaikaisesti ojentuvassa liikkeessä. Kehon sulkeutuessa tapahtuu päinvastoin: raajat supistuvat. Kaikki tämä tapahtuu myös selkärangassa ja siis keskivartalossa, vaikka tähän kehon osaan vipuvarsimalli ei niin hyvin sovi. Malli antaa myös menetelmän tietoisen liikkeen oppimiseksi. Kun pyrin tekemään koko kehon avautuvaa liikettä, voin tarkistaa kehoni liikkeen nivel niveleltä ja tulla tietoiseksi esimerkiksi sellaisista kohdista kehossa, missä liikettä ei tapahdu. On hyvä tarkistaa, mitä tapahtuu jaloissa, mitä vartalossa, mitä käsissä, avautuvatko tai sulkeutuvatko kaikki rakenteet, vai onko jokin nivel paikallaan.

Käsitteet yin ja yang voivat tarkoittaa mitä tahansa vastakkaista asiaa. Teemalauseessamme ne tarkoittavat jännityksen ja rentouden vaihtelua. Samaan viitataan kamppailutaidoissa myös käsitteillä ”täysi” ja ”tyhjä”, tosin niillä voi olla myös muita merkityksiä, kuten se, miltä painon jakautuminen tuntuu.

Yi quanissa harjoitellaan siis koko kehon liikettä, jossa keho vapauttaa tai käyttää voimaa ojentuessaan ja supistuessaan ja tämä voiman käyttö tapahtuu jännittämällä ja rentouttamalla kehon lihas/jänne/kalvorakenteita. Kun huomaa, että tämähän on itse asiassa yleinen kuvaus ihmisen liikkumisesta ylipäänsä, ymmärtää, miksi yi quania harjoittelevat vaikkapa kalligrafikot ja monet muut. Hyvin yleisellä tasolla harjoitus on siis niiden perusperiaatteiden tutkimista, mistä ihmisen liike yleensä ottaen muodostuu.

Otin leirillä lähtökohdaksi nelivaiheisen progression, jonka läpi yi quanissa käydään ja jota eri sen harjoitusmetodit pyrkivät tukemaan. Nämä vaiheet ovat: 1. Muoto. Tällä tarkoitan oikean rakenteen oppimista. Tämä liittyy sekä kehoon että mieleen. Kehon tasolla opetellaan kehon optimaalinen rakenne, jossa kehon eri osat liittyvät hyvin toisiinsa ja kokonaisuus opitaan linjaamaan käytettävän voiman tai maan vetovoiman suuntaan. Mielen tasolla tämä liittyy tapaan käyttää mielikuvia. 2. Mekaniikka. Kun keho liikkuu, voima otetaan koko kehosta. Se vaatii liikkeen biomekaniikan ymmärtämistä. Tässä ovat avautumisen ja sulkeutumisen käsitteet keskeisiä. Liikkeessä keho joko avautuu tai sulkeutuu (yksinkertaistettuna). 3. Voima. Mukaan liitetään voiman harjoittelu ottamalla mielikuvan kautta mukaan liikkeeseen vastus. Käytännössä tämä tarkoittaa lihas/jänne/kalvorakenteiden eksentristä jännitystä. 4. Voiman vapauttaminen rentouden ja jännityksen vaihtelun kautta. Tässä mukaan otetaan elastisen vastuksen mielikuva ja sen kautta synnytetään kehoon elastista, kuminauhan tai jousen tavoin jännittymään ja rentoutumaan kykenevää voimaa.

Harjoittelimme tätä nelivaiheisen progression ideaa zhan zhuangissa ja shi-lissä ja tutkimme, miten siitä syntyy mittakaavan ja nopeuden muutoksella fa-li. Harjoittelimme saman progression myös askeleessa, jonka oppiminen voidaan samalla tavalla hahmottaa nelivaiheiseksi prosessiksi.

Zhan zhuang

(1.) Seisomisessa oikea muoto ja rakenne harjoitetaan ”rakennemielikuvien” avulla. Sijoitetaan pallot eri puolille kehoa ja pyritään rentoutumaan niiden kanssa hyvään asentoon. Kolmen jousen malli auttaa oikean rakenteen, mutta myös liikkeen hahmottamisessa. Aluksi on tunnistettava ja vahvistettava jousien liittymäkohdat eli lantion asento ja hartialinjaus ovat tärkeitä. Lantio on ”istuva” ja painavien lapojen mielikuva aktivoi kehon selän puolelta. Käsiä ei kannateta hartioilla vaan selkä ja jalat on saatava tähän mukaan.

(2.) Seistessä oikea mekaniikka, avautuminen ja sulkeutuminen tulevat mukaan, kun siirrytään ”liikemielikuviin”. Tämä on monelle harrastajalle vaikea asia, kun pitäisi liikkua ja käyttää voimaa, mutta liike ei saisi näkyä paljon ulos. Puhe ”sisäisestä liikkeestä” viittaa siihen, miten eri voiman suuntia harjoitettaessa kehon rakenteet jännittyvät ja rentoutuvat vuorotellen. Rakennemielikuviin ei pitäisi jäädä jumiin pitkäksi aikaa. Vuosi on hyvinkin tarpeeksi. Yi quanin seisomisharjoittelun tulisi olla pääasiassa dynaamista, voimien suuntien tutkimista ja kahdeksan perusvoiman harjoittelua. Kahdeksan perusvoimaa muodostuvat kolmiulotteisen koordinaatiston linjoista: eteen-taakse, oikea-vasen, ylös-alas. Kaksi viimeistä voimaa muodostuvat avautumisesta ja sulkeutumisesta, missä kaikki voimat ovat läsnä. Tämän hahmottamisessa auttaa laajenevan ja supistuvan pallon mielikuva. Jokaisessa voiman suunnassa on hahmotettava, onko keho avautuvassa vai sulkeutuvassa liikkeessä. Seistessä pienien liikkeen annetaan olla pieni, mutta selkeä. Erityisesti on huomattava, mitä tapahtuu jaloissa, koska jalkojen voima voi unohtua helposti.

(3.) Voima tulee kuvioon mukaan, kun liikemielikuvaan otetaan vastus. Harjoittelimme vastuksen mukaan ottamista Wang Xhiangzhain usein viljelemällä mielikuvalla, missä irrotetaan jänteet luista. Tämä on hieno ja konkreettinen mielikuva, mikä antaa myös elastisuuden idean eli siirtää harjoituksen saman tien myös edellä kuvaamani progression neljännelle (4.)tasolle: voiman vapauttamiseen elastisen jännityksen ja rentouden vaihtelun avulla.

Jänteiden irrottaminen luista tapahtuu kuvittelemalla nivelten ja luiden muodostama kolmiorakenne, jossa jänteet kulkevat nivelen yli ja kiinnittyvät vastakkaiseen luuhun. Jänne voidaan irrottaa mielikuvassa irti nivelestä ja kuvitella, että luiden ja nivelen muodostamasta kolmiosta tulee ikään kuin jousi, jonka jänne on elastinen. Rakensimme tämän idean koko kehon läpi alhaalta ylös aloittaen nilkan edessä olevan jänteen nostamisesta ylös polvi-päkiä –linjalle. Seuraavaksi nostimme polven takana sijaitsevan jänteen kantapää-lonkka –linjalle. Näin etenimme koko kehon läpi, jolloin tuloksen on voimakas tietoisuus koko kehon elastisesta ja joka suuntaan avautumaan pyrkivästä voimasta. Tällä tavalla voima voidaan ikään kuin ”nostaa ylös” ja jäädä siihen lepäämään tai sitä voidaan dynaamisesti tutkia antamalla voiman hienovaraisesti elää jännitys-rentous –akselilla. Koko keho tuntuu tässä harjoituksessa ikään kuin koko kehon läpi kulkevien elastisten jänteiden nipulta, joka sisältää potentiaalin valtavaan voimaan. Kun voima nostetaan näin ylös, se pyrkii purkautumaan miltei automaattisesti.

Shi-li

Shi-lin harjoittelu on aluksi sitä, että on opittava liikkumaan (1.) oikeassa rakenteessa ja (2.) oikealla mekaniikalla. Tässä vaiheessa vastuksella ei ole niin väliä. Oikea rakenne liikkeessä tarkoittaa kehon hyviä linjauksia ja erityisesti lantion ja hartialinjan asettamista oikein sitomaan kehon ”kolme jousta” toisiinsa niin, että tuloksena on koko kehon liike ja voima. Sitten otetaan mukaan (3.) voima käyttämällä vastuksen mielikuvaa. Aluksi vastus on tasainen, esimerkiksi vedessä liikkuva lankku. Tässä vaiheessa on tärkeää erottaa toisistaan jokaisen voiman suuntaan liittyvä kehon mekaniikka eli avautumisen ja sulkeutumisen vaihtelu. Staattisen voiman mielikuva, esimerkiksi lankku, muuttuu hiljalleen antamaan elastista voimaa. Tämä tapahtuu, kun kehollisesti ymmärretään, mitä tapahtuu liikesuunnan vaihtuessa. Tässä tulee tärkeäksi myös sitten tui-shou –harjoituksissa aivan olennainen periaate, miten tiedostaa oman painopisteen ja liikuteltavan lankun painopisteen suhde toisiinsa liikkeessä. Tämän suhteen elävyydestä syntyy elastinen voima, kun lankku vielä jatkaa matkaansa ja oma painopiste jo alkaa siirtyä toiseen suuntaan. Tämä on yksi esimerkki myös nk. ”ristiriitavoimasta”.

(4.) Kun painopiste halutaan siirtää elastisen voiman harjoitteluun, on syytä vaihtaa myös mielikuvat jousiksi tai kuminauhoiksi tai kumipalloiksi. Nämä mielikuvat, kun ne palauttavat mieleen, miltä esimerkiksi jousen tai kuminauhan elastisuus tuntuu, auttavat löytämään saman tuntemuksen ja mekaniikan omasta kehosta. Jokaista edellä kuvattua neljää vaihetta kannattaa tutkia kaikkien kahdeksan voiman suuntaan. Tällä tavalla ajateltuna harjoitus pitää sisällään heti 4x8 eli 32 harjoitusta, joiden päämäärä on eri. Koska rakenne ja mekaniikka ovat aika lailla sama asia, syntyy oikeastaan 3x8 eli 24 harjoitusta, jotka voidaan erottaa toisistaan. Käytännössä, kun voiman elastisuus on löytynyt, ei enää tehdä muita vaiheita vaan liikesuunnat harjoitetaan aina elastisella voimalla, mikä on yi quanille tyypillinen voimankäytön tapa, jonka löytämiseen harjoitus tähtää, ja jota nopeuttamalla ja liikkeen mittakaavaa tutkimalla voidaan myös siirtyä fa-lin harjoittelemiseen.

Fa-li

Juuri edellä kuvatussa mielessä fa-li on sama asia kuin shi-li. Harjoitusprosessissa ei pidä tehdä eroa näiden kahden asian välillä. Ero syntyy vain liikkeen nopeudesta, pituudesta ja jännityksen ja rentouden intensiteetistä. Fa-lin tutkiminen tarkoittaa shi-lin tutkimista eri tavoin näissä edellä mainituissa mittakaavan ulottuvuuksissa. Kun liikkeen elastisuus on löydetty, saatu siis jännityksen ja rentouden vaihtelu toimimaan ja liitettyä liikkeen oikeaan mekaniikkaan, siis avautumiseen ja sulkeutumiseen, kannattaa lähteä liikkeelle lisäämällä liikkeen nopeutta. Liike pidetään suhteellisen pitkänä, mutta nopeus kasvaa, jolloin myös liikkeen loppua kohden lisääntyvä jännitys kasvaa. Kannattaa nopeuttaa liikettä hitaasti ja etsiä se raja, mihin asti pystyy menemään niin, että jännitys ja sitä seuraava rentous pysyy hallinnassa. Hiljalleen liikkeen pituutta voi alkaa lyhentää, mutta täysin ”nollaliikkeeseen” ei kannata mennä ennen kuin pystyy vapauttamaan voiman vaikkapa ”tuuman iskuun”.

On vaikea pitää kehon mekaniikka oikeana kun liike nopeutuu, voima lisääntyy ja liikkeet lyhenevät. Siksi shi-li –harjoituksia on tehtävä paljon. Liikemekaniikka avautumisen ja sulkeutumisen vaihteluineen ajetaan sisään toistamalla liikesuuntia lukemattomia kertoja sekä zhan zhuang että shi-li –harjoituksissa. Joskus on hyvä tehdä ensin shi-li –harjoitusta ja lyhentää liikerata siitä niin, että päädytään seisomaan niin, että liike jatkuu sisäisesti jännityksen ja rentouden vaihtuessa koko kehossa. Yi quanin oppimisprosessissa kannattaa kulkea kumpaankin suuntaan: pienestä liikkeestä kohti laajaa liikettä ja päinvastoin, laajasta kohti pientä. Aina on kuitenkin tärkeää, että liike, vaikka se olisi kuinka pieni tahansa, tuntuu koko kehossa, erityisesti jaloissa.

Moca-bu

On tärkeää, että askeleet tehdään samalla ajatuksella kuin, mistä edellä on ollut puhetta. Askeltyöskentely on aina shi-li –harjoitusta, jossa koko keho on mukana. Askelharjoituksissa on erotettava myös edellä kuvatut neljä vaihetta. Ensin harjoitellaan liikkeen (1.) muoto ja (2.) rakenne. Tässä käytetään esimerkiksi jalkapohjan alla pyöritettävän rullan mielikuvaa. Kehon linjaukset on asetettava hyvin ja on sidottava hyvin lantio ja hartialinja antamalla kehon vajota ja pudottamalla häntäluu ja lavat. ”Käärmeaskeleessa” on erotettava selkeästi kehon avautuminen ja sulkeutuminen. Ensimmäinen vaihe voi olla, että sulkeutuminen vaihtuu avautumiseksi, kun liikkuva jalka ohittaa tukijalan. Myöhemmin, kun tämä on opittu, avautuminen voi tapahtua, kun liikkuvan jalan päkiä osuu maahan. Muista: kun päkiä osuu maahan, voima vapautuu. Muista myös, että tämä voima on koko kehon spiraalivoimaa, jossa takajalka työntää painon etujalalle, joka jousenomaisesti nostaa voiman ylös selkää pitkin kohti päälakea.

Yi quanissa tätä harvoin korostetaan, mutta teimme myös harjoitusta, missä tutkimme sitä, miten voima kulkee kehossa ristiin. Kun oikea jalka astuu eteen ja paino siirtyy sille, vasen käsi ”täytyy” ja oikea ”tyhjenee”. Seuraavassa askeleessa tapahtuu päinvastoin ja askeleen aikana muutos tapahtuu koko kehossa. Tyhjä ja täysi menevät kehossa ristiin. Taijissa tämä periaate korostuu, mutta myös yi quanissa se on läsnä. Esimerkiksi tui-shoun perusmuodossa, missä edetään parin kanssa säännöllisin askelin ja säännöllisin käden pyöritysliikkein rytmi on se, että kun astun eteen vasemman jalan, painan voimalla parin käden alas oikealla kädelläni. Kun vasen jalkani siis täyttyy, myös oikea käteni täyttyy. Seuraavassa askeleessa osat vaihtuvat. Samaa periaatetta voi tutkia yksin tehtävässä askelluksessa kiinnittämällä huomion siihen, miten askeleen aikana voimat kulkevat kehossa ristiin ja miten ne sitten ilmenevät käsissä painon vaihtuessa toiselle jalalle.

Askellusharjoitusta ei kannata tehdä pitkään ilman käsien aktiivista liikettä. Ehkä muutaman kuukauden voi harjoitella pitäen kiinni kuvitelluista kaiteista, mutta kun askeleen muoto alkaa hahmottua, kannattaa ottaa mukaan voimien suunnat kuten shi-lissä. Samoin shi-litä ei kannata tehdä pitkään paikallaan vaan kannattaa ottaa mukaan askeltyöskentely. Sama pätee myös fa-lihin. Fa-litäkin kannattaa harjoitella mieluummin askeliin liitettynä kuin paikallaan. Yleensä ottaen askeltyöskentely on yi quanin perusta, mikä jää helposti liian vähäiselle harjoittelulle.

Askeleeseen otetaan mukaan (3.) voima vaihtamalla mielikuva esimerkiksi liikkumiseksi savessa. Silloin teemme todella "kitka-askelta". Voima on tässä vaiheessa staattista ja mielikuvan avulla opitaan jännityksen mukaan ottaminen liikkeeseen. Kun on opittu käyttämään jännitystä askeleessa, opetellaan (4.) jännityksen ja rentouden vaihtelu. Se tehdään vaihtamalla jälleen mielikuvaa nilkkojen ja polvien välissä olevaksi kumipalloksi (sulkeutuva voima) ja nilkkojen ympärillä olevaksi kuminauhaksi (avautuva voima). Näin edeten askeleista tulee eläviä ja voimakkaita ja nopea askel vastaa fa-litä.

Kävimme leirillä läpi edellä kuvatulla tavalla yi quanin yksin tehtävien harjoitusten perusteet. Jos emme koskaan testaa tekniikkaamme tai seisomisemme rakennetta parin kanssa, emme voi tietää, teemmekö perusharjoitteitakaan oikein. Siksi tui-shou –harjoitukset ovat yi quanissa aivan olennaisia. Ilman siinä tapahtuvaa testausta voimamme voi olla tyhjää ja taitomme vain kuvittelua. Yhtenä päivänä emme tänne asti ehtineet, mutta ehkä se on sitten seuraavan leirin aihe.







  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post254