Huomioita

Huomioita

Samaanien matkassa 8

MuutPosted by Timo Klemola Sat, August 05, 2017 11:49:38

Louise Bourgeoisin mustasta, vain vaivoin valon sisään päästävästä lasista valmistettu, myös pienen rakennuksen kokoinen installaatio on nimeltään Kirotut, riivatut, rakastetut. Installaatio koostuu kolmesta kokonaisuudesta: tummista lasiseinistä, niiden keskiössä olevasta betonirenkaan keskelle asetetusta tuolista, jossa palaa ainainen tuli, sekä ylhäällä tuolia kiertävistä valtavista ovaalin muotoisista peileistä. Peilit muistuttavat minua jälleen samaanin rummusta. Niiden muoto tietysti, mutta myös tämä heijastuksen konkreettinen symboliikka. Rumpu on samaanin sielun peili. Kolmen maailman ja henkiolentojen symboliikka heijastaa samaanin kokemusmaailmaa, maailmaa jonka eri tasoille hän pystyy transsissa siirtymään. Tulen ylle ripustettujen peilien heijastumat kutsuvat katsojaa katsomaan itseään. Ne kutsuvat osallistumaan muotojen ja värien maailmaan, joka on muuta kuin todellisuus ympärillämme, mutta on samalla sitä samaa. Jos tässä paikassa istuisi pitkään ja antaisi itsensä peilien heijastusten vietäväksi, ehkä voisi saada jonkinlaisen kosketuksen, ehkä hipaisun siitä epätoivosta ja tuskasta, mistä taideteos haluaa kertoa. Jatkuva mereltä puhaltava tuuli humisee voimakkaana sisään rakennuksen seinien alla ja väleissä olevista raoista. Tuuli puhaltaa myös tulen ääneen. Paikka on jollain omalaatuisella tavalla ristiriitainen, mielettömän kaunis, mutta samalla epätoivon täyttämä. Tässä haluaa seistä, vain olla ja aistia, ja tästä haluaa myös pois. Peilit kääntävät katseemme sielumme pimeälle puolelle. Sitä jää miettimään, mistä tässä muistutetaan, noitavainojen uhreista vai ihmisen tietämättömyydestä ja julmuudesta, siitä mitä edelleenkin teemme toisillemme. Siitäkö, että on peiliin katsomisen paikka.

Anders Poulsen tuotiin Vesisaaren (Vadsö) käräjille 1692. Steilneset Memorialin opasvihkossa on lueteltu kaikki poltetut, heidän syytöksensä, rikkeensä ja tuomionsa. Poulsen on ainoa, jonka kohdalla mainitaan samaanirummun käyttö. Muita syytettiin erilaisista muista noituuden muodoista, kuten kirousten langettamisesta. Vain Anders Poulsenin kohdalla mainitiin rumpu. Asia alkoi kiinnostaa minua ja päätin kaivaa syvemmälle. Muutamien nettihakujen avulla selvisi hyvin pian, että Anders Poulsen onkin yksi tunnetuimmista ja tutkituimmista Finnmarkin 1600-luvun lopun noitavainojen uhreista. Jotkut tutkijat pitävät häntä yhtenä viimeisimmistä Lapin noidista (saameksi: noaidi), joka hallitsi samaanirummun käytön. Hän oli myös tehnyt rumpunsa itse. Oikeus takavarikoi hänen rumpunsa ja oikeudessa Poulsen selitti yksityiskohtaisesti rummun kuvien merkityksen ja miten niitä käytettiin. Vanhoja samaanirumpuja on maailmalla säilynyt noin 70 kappaletta, joista kolme on Lapista ja joista yksi on Anders Poulsenin 1692 oikeuden takavarikoima rumpu. Rumpua säilytetään nykyään Karasjoen kunnan saamelaismuseossa. Poulsenin oikeudenkäynnin pöytäkirjat ovat tallella ja niitä säilytetään Tromsassa. Oikeuden käynnin pöytäkirjat ovat jopa niin yksityiskohtaiset, että tiedämme Pulsenin pyydettäessä näyttäneen rummunsoittoa niin, että kyyneleet vierivät hänen poskillaan.

Saamelaisen samanismin tutkimuksessa Poulsenin oikeudenkäynnin pöytäkirjoja ja hänen rumpuaan pidetään merkittävinä. Kyseessä on ainoa lappilaisen samaanin tai noaidin oma kuvaus rummusta, sen käytöstä ja symboliikasta, mikä on säilynyt jälkipolville. Poulsenin rummussa näkyy myös selkeästi, miten 1600-luvulla kristinusko oli jo vahvasti sekoittunut saamelaisten vanhoihin uskomuksiin. Rummussa on sekä kristillistä että vanhaa saamelaista symboliikkaa.

Poulsen puhui oikeudenkäynnissä suomea ja hän tarvitsi tulkin. Jotkut tutkijat ovat asettaneet Poulsenin rumpunsa symboliikkaa koskevat kuvaukset kyseenalaisiksi, koska on myös ilmeistä, että hän pyrki todistuksessaan pelastamaan itsensä ilmeiseltä kuolemantuomiolta ja selitti siksi ehkä symboleita tavalla, miten ajatteli oikeuden haluavan niistä kuulla.

Seuraavassa Pulsenin rummun symbolien selitykset parilta ensimmäiseltä riviltä niin kuin ne on kirjattu oikeuden pöytäkirjoihin Poulsenin kertomana:

Ensimmäinen rivi: 1. Ilmaris. Edustaa myrskyä ja huonoa ilmaa. 2. Diermis. Voi aikaansaada tulvan ja sateen, mutta vain siinä määrin kun Jumala antaa hänelle tämän voiman. Aivan kuten Ilmaris voi saada aikaan myrskyn vahingoittaakseen laivoja, Diermis voi synnyttää hyvän ilman. 3. Villi poro Govdde. Jos joku kysyy metsästysonnesta ja rumpua soitettaessa rengas ei asetu tämän poron kohdalle, kysyjä ei voi saada poroa tällä kertaa, vaikka hän tekisi kaikkensa.

Toinen rivi: 1. Aurinko. Tuo kauniin ilman. 2. Jumalan (Jumal) poika. Poistaa synnit. 3. Jumal-Etiem. Isä Jumala, joka rankaisee pahasta. Voi antaa synnit anteeksi ja pelastaa sielun ja antaa kristillisen kuoleman. 4. Kirkko. Hän rukoilee täällä sielun pelastuksesta. 5. Engil. Pyhä henki. Poistaa synnit niin, että ihmisestä tulee jälleen uusi ihminen.

Kaikista säilyneistä lapin rummuista Poulsernin rumpu on omanlaisensa. Siinä kaikki kuviot ovat ikään kuin kirjoitettuna perätysten eri riveille. Lapin samaanirummut jaetaan yleensä kahteen luokkaan muotonsa ja kahteen luokkaan symboliensa perusteella. Rummut ovat joko koverrettuun puuhun tehtyjä tai kehyksen ympärille tehtyjä. Kuvitukseltaan ne ovat joko aurinkokeskeisiä tai maailman tasoja kuvaavia. Näitä tasoja on yleensä kolme. Poulsenin rumpu on puuhun koverrettu, mutta kuvitukseltaan persoonallinen. Samaanit tosin tekivät itse rumpunsa ja ne olivat aina persoonallisia, mutta Poulsenin rummun kuvakerrontaa ei löydy muista säilyneistä rummuista.

Vardön muistomerkki oli avannut minulle uuden tien samaanirummun äärelle. Eikä oikeastaan vain yhtä, vaan monta. Se myös sai minut ymmärtämään Sajoksessa kohtaamaani Nils-Aslak Valkeapään samaanirumpusymboliikkaa hyödyntävää maalausta uudella tavalla.

Lapin noaidi Anders Poulsen teki ilmeisesti oikeudessa kaikkensa selittääkseen, että hän oli harras kristitty, mutta samalla myös paljasti esi-isiensä uskon ja kuvasi omia kykyjään ennustaa tulevaa, parantaa sairauksia ja saada tietoa kaukaisistakin asioista. Oikeus jätti asian lepäämään ja Poulsen ehti tulla murhatuksi vankilassa ennen tuomion julistamista. Hänet kuitenkin päätettiin polttaa roviolla muiden noitien mukana, joten tästä voitaneen päätellä, mikä olisi ollut oikeuden ratkaisu, jos sinne asti olisi päästy.

Tietämättä asiaa vielä tulisin tällä matkalla vielä kertaalleen törmäämään Anders Poulseniin ja hänen samaanirumpuunsa.







  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post239