Huomioita

Huomioita

Lyhyt huomio harjoituksesta ja muodosta

ZenPosted by Timo Klemola Mon, May 02, 2016 11:05:50

Tämänvuotisella ”Zen-mieli – kehomieli” –kurssilla nostin teemana esiin muodon. Jostakin syystä, tai ehkä ihan ymmärrettävästäkin, mieleeni nousi nyt Aristoteles, jonka mukaan sielu on ruumiin muoto. Nykyään puhumme mielestä ja kehosta. Ajatus mielestä ruumiin muotona tulee lähelle sitä, mitä tarkoitan käsitteellä ”kehomieli”. En tiedä istuiko Aristoteles koskaan pitkiä aikoja paikallaan ja pyrki aistimaan ruumiinsa muotoa eli sieluaan, mutta tämä on harjoitus, jota taas teimme kolmen päivän ajan. Jos todella keskityt pitkän aikaan paikallaan istuen tai seisten aistimaan liikkumatonta kehoasi, voit saada kokemuksen siitä, miten tämä muoto on jotakin, joka on yhtä aikaa sekä tietoista että kehollista. Aistimme silloin kehoamme niin kuin se näyttäytyy meille tietoisuudessamme, kehotietoisuuttamme.

Harjoituksessa pyrimme kulkemaan keskittyneesti ja tietoisesti monien muotojen läpi: istuimme, siirryimme hitaasti ja tietoisesti seuraavaan asentoon, siitä seuraavaan, siitä tietoiseen ja hitaaseen liikkeeseen, siitä taas asentoon ja taas lopuksi tyynylle istumaan. Koko harjoitus pyrittiin tekemään yhtenä tietoisena muotona, jossa liike ja liikkumattomuus seurasivat jatkuvasti ja katkeamatta toisiaan. Yksi muoto saattoi kestää puolitoista tuntia. Uloshengitys ja sisäänhengitys ovat myös kehon aistimisen muotoja.

Tällaisen harjoituksen tekeminen vaatii tahdon ja tarkkaavaisuuden saumatonta yhteyttä. Tarkkaavaisuus, huomio, keskittyminen (tai miksi vain haluat sitä kutsua) suunnataan jatkuvan ja hienovaraisen tahdon ponnistuksen avulla kehon ja sen liikkeen muotoon. Muoto ja liike pyritään pitämään täydellisenä ja hallittuna, joka puolestaan vaatii täydellistä keskittymistä ja liikkeen hidastamista ja pysäyttämistä. Tottakai tässä myös epäonnistutaan useasti tai jatkuvasti, mutta tämä on harjoituksen ydin.

Harjoituksessa käännämme huomiomme kokemukseemme, jossa koemme monia muotoja. Miksi huomio suunnataan kehon aistimusten muotoon? Siksi, että ne eivät ole käsitteellisiä! Yleensä kokemuksemme sisältää hurjan määrän erilaisia käsitteellisiä muotoja: ajattelemme, suunnittelemme, muistelemme jne. Teemme tätä kaikkea erilaisten käsitteellisten muotojen avulla. Harjoituksessa siirrämme hetkeksi nämä käsitteelliset muodot periferiaan ja suuntaamme huomiomme sellaisen kokemuksen alueelle, joka on ”esikäsitteellistä” tai ”ennen käsitteitä” tai ”käsitteiden tuolla puolen”. Näin muutamme tietoisesti kokemusmaailmaamme. Jätämme hetkeksi ”teoreettisen” ja viivymme siinä, mikä on ”kokemuksellista” ja ”käytännöllistä”. Viivymme siinä, mikä on käsillä juuri nyt.

Monen meistä on vaikea tehdä tämä kokemusmaailman radikaali muutos. On vaikea asettaa periferiaan se ego, joka on täynnä mielipiteitä siitä, miten asiat ovat ja joka haluaa käsitteineen asua kokemuksemme keskiössä. Se on kuitenkin välttämätöntä ainakin hetkeksi ja joskus pidemmäksikin hetkeksi, jos haluamme ymmärtää tämän egomme luonnetta ja toimintatapoja.

Tämä on tällaisen harjoituksen idea. Se on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen ja samalla myös aika vaikea. On vaikea vapautua oman mielensä vallasta, nähdä sen ”taakse” tai ”yli”, sinne missä ei ole mitään, mutta joka on kuitenkin elämästä täysi.






  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post177