Huomioita

Huomioita

Tietoinen liike ja liikkeen sisäinen hallinta, 2

AsahiPosted by Timo Klemola Wed, December 09, 2015 10:34:10

Mitä kaikki edellä kerrottu käytännössä tarkoittaa? Annan seuraavassa useita tapoja huomion pitämiseksi liikkeessä ja sen vivahteiden tiedostamisessa. Ajatuksena ei ole, että yrität soveltaa kaikkia näitä tapoja tai tekniikoita yhtä aikaa. Opettele käyttämään yhtä tai kahta tekniikkaa aina yhden liikesarjan aikana. Tutustu niihin vähitellen ja hiljalleen niistä tulee osa sitä tapaa, miten kannattelet liikettä tietoisesti.

1. Liikkeen laskeminen. Jos teet liikettä hengityksen tahdissa niin samalla tulet laskeneeksi myös hengitysrytmiä. Hengityksen laskeminen on yksi keskittymisharjoitusten perustekniikoista. Kun lasket liikettä tai hengitystä, mielesi ei vaella muissa ajatuksissa. Liike pysyy keskittymisen kohteena. Ohjaajan on hyvä laskea liikkeitään, jotta hän voi sen avulla määritellä, miten pitkään hän haluaa liikesarjan kestävän. Jos teet vaikkapa asahin perussarjan noin viiden liikkeen toistoilla, koko sarja kestää silloin noin 20 minuuttia.

2. Liikkeen hidastaminen. Mitä nopeammin teet liikkeen, sitä vaikeampaa on aistia sen yksityiskohtia. Hidasta liike niin hitaaksi, että sinulla on hyvin aikaa olla tietoinen kehosi liikeaistimuksista.

3. Huomion suuntaaminen yksityiskohtiin. Tämä liittyy edelliseen kohtaan. Mitä tarkempia yksityiskohtia pystyt liikkeestä huomaamaan, sitä paremmin keskittymisesi pysyy liikkeessä. Itse asiassa liiketietoisuutesi ei kehity lainkaan, jos et tietoisesti kehitä sitä. Puhtaasti ulkoisesti tehty liike ei kehitä sitä. Hyvä esimerkki on vaikkapa käsien kiertyminen tai sormien liike. Tule tietoiseksi, miten kädet kiertyvä vuorotellen sisä- ja ulkokiertoihin asahin eri liikkeissä. Ohjaa myös tämä kiertoliike tietoisesti ja vaiheittain. Tule samalla tavalla myös tietoiseksi siitä, että liike jatkuu aina sormenpäitä myöten. Älä tee asahin liikettä kuolleella kädellä. Asahin liikkeessä käsi on elävä ja voima kulkeutuu aina sormenpäiden läpi asti. Ole samalla tavalla tietoinen myös askeleesi yksityiskohdista.

4. Kehon avautuvat ja sulkeutuvat liikkeet. Asahiin liittyy tietynlainen koko kehon liikkeen biomekaniikka, jota voidaan kuvata koko kehon avautuvien ja sulkeutuvien liikkeiden avulla. Ole tietoinen siitä, oletko menossa liikkeen avautuvassa vai sulkeutuvassa vaiheessa ja onko koko kehosi mukana liikkeessä. Ole tietoinen myös siitä, miten avautuminen muuttuu sulkeutumiseksi ja päinvastoin. Ole tietoinen esimerkiksi siitä, miten sulkeutuva liike vaihtuu avautumiseksi jalkojen työnnöllä ja avautuva sulkeutuvaksi polvien vapauttamisella.

5. Ole tietoinen keskilinjasta. Ajatus keskilinjasta liittyy tapaan, miten kannattelemme kehoamme. Pyri aina kannattelemaan tietoisesti kehoasi hyvässä pystylinjauksessa. Jos liike vaatii kehon kallistamista, tee se tietoisesti.

6. Liikkeen sisäinen ajoitus. Asahissa etsimme harmonista liikettä, jossa liike valmistuu yhtäaikaisesti kaikissa kehon kohdissa. Tätä tarkoitetaan liikkeen sisäisellä ajoituksella. Esimerkiksi perussarjan pään kiertoliike on vaikea. Liikkeen sisäinen ajoitus on kohdallaan, jos kiertäessäsi päätä vartalon ojennus, käsien liike alas venytykseen ja pään kierto ja kaulan venytys tapahtuvat liikkeen lopussa samanaikaisesti. Sama pätee myös, kun venytys puretaan. Pää kääntyy helposti liian nopeasti ja liikkeen rytmi katoaa.

7. Jännityksen ja rentouden vaihtelu. Joissakin asahin liikkeissä aistimme selkeämmin jännityksen ja rentouden vaihtelun. Esimerkiksi hartiaa pyörittäessäsi ole tietoinen, miten hartia jännittyy, kun se on yläasennossa ja rentoutuu, kun se vajoaa alas. Etsi myös muista asahin liikkeistä samanlaista vaihtelua.

8. Liikkeen jatkuvuus. Asahin liike on jatkuvasti virtaava. Liikkeen jatkuvuus pitää toteutua sekä yksittäisten liikkeiden osien sisällä, että liikesarjan liikkeiden välillä. Asahin liikesarja pyritään tekemään yhtenä jatkuvana liikkeenä sen alusta loppuun. Silloin liikkeiden saumakohdat katoavat, etkä voit tarkasti sanoa, missä kohtaa yksi liike päättyy ja toinen alkaa.

9. Aistien herkistäminen. Pyrimme ensisijaisesti tulemaan tietoiseksi liikkeen kinestetiikasta. Mutta samalla voimme avata myös muita aistejamme ja tulla tietoiseksi niiden sisällöistä. Voimme esimerkiksi harjoittaa näkökenttämme periferistä aluetta samalla kun teemme asahin liikettä. Katseemme on silloin suunnattu eteenpäin, mutta tietoisuutemme on auki ympäristöön.

10. Reaktiivisten toimintamallien tiedostaminen. Tietoinen liike on eri kuin reagointi. Reagointi on automaattista toimintaa, tietoisessa liikkeessä pyrimme rikkomaan automaation. Kun nostat pallon lattialta, ole tietoinen siitä, että lähdet mielelläsi liikkeelle kädet edellä. Ole tietoinen tästä, ja sen sijaan että lähdet nostamaan palloa käsilläsi, taivutat ensin polvet ja annat painopisteesi laskea hitaasti alas. Vasta sitten kädet tarttuvat palloon samalla kun taivut lonkista.

11. Liikkeen sisäinen vastus. Pitkäaikainen hidas liike synnyttää tietynlaisen liikekokemuksen, jossa ilma tunnetaan ikään kuin liikkeen vastuksena. Voit käyttää mielikuvaa, että liikut vedessä. Hiljalleen alat kokea, että kehosi liikkuu ikään kuin öljymäisessä nesteessä. Tule tästä tietoiseksi.

12. Liikkeen kauneus. Etsimme asahissa kaarevia ja pyöreitä liikkeitä. Etsi suoraakin kaarevan kautta. Käsi ei esimerkiksi vain työnny eteen ja vetäydy taakse vaan liikerata muistuttaa kapeaa ellipsiä. Liikeratojen pyöreys ja liikkeiden jatkuvuus synnyttävät asahin ulkoisen ja sisäisen kauneuden. Pehmeä, jatkuva ja pyöreä koko kehon liike on ulkoisesti kaunista, mutta se myös tuntuu sisäisesti kauniilta. Keskity erityisesti tähän liikkeen kauneuden kinesteettiseen aistimukseen. Kun liike, hengitys ja tietoinen ohjaus kulkevat käsi kädessä, voidaan puhua myös eheyttävästä liikkeestä. Tällaisella liikkeellä on aina myös terapeuttinen vaikutuksensa.

13. Solujen syke. Asahin liikesarjat päättyvät aina seisomiseen ”kannattele palloa vatsan edessä” –asentoon. Tämä on syvällinen harjoitus, josta on kirjoitettu kirjoja. Asennossa jäädään aistimaan kehon tuntemuksia. Ajattele selkä pitkäksi, päälaki ylös, ole tietoinen tavasta, miten tukirakenteesi kannattelee sinua ja anna sen ojentua pitkäksi maan vetovoimaa vastaan. Aisti kaareva linjaus selästä hartioittesi ja kyynärpäittesi kautta sormenpäihin. Pidä kainalot avoinna. Rentoudu sitten tukirakenteen varaan ja jää aistimaan, miltä tuntuu sormenpäissä ja kämmenissä. Voit löytää lämmön, kevyen sisäisen värähtelyn, eräänlaisen ”solujen sykkeen”. Viivy siinä hetken aikaa. Laajenna sitten tietoisuutesi koko kehon alueelle ja pyri aistimaan saman solujen syke koko kehossasi. Fokuksesi voi olla edelleen sormissa, mutta tietoisuus on laajentunut koko kehoon.

Luettelin tässä kolmetoista tietoisen liikkeen harjoitusperiaatetta, joista kaikki ovat hyvän syvällisiä ja vaativat loputonta tutkimista, mutta mahdollistavat myös hyvin hienovaraisen liikekokemuksen. Syvä-asahissa pyrimme sukeltamaan liikkeeseen todella niin syvälle kuin se on mahdollista.

Miten sitten viemme edellä kuvatut periaatteet käytäntöön? Seuraavassa blogissa siitä.







  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post169