Huomioita

Huomioita

Tietoinen liike ja liikkeen sisäinen hallinta, 1

AsahiPosted by Timo Klemola Tue, December 08, 2015 19:44:01

Nyt kun Asahi II - syväsukellus kehomieleen alkaa olla kohta painossa, on syytä kääntää katse seuraavaan asahi-kirjaan. Sen työnimi on Asahi III - tie terveyteen ja hyvinvointiin. Tulen siinä käsittelmään asahin kolmatta liikesarjaa samoin kuin kahdessa edellisessä kirjassani avasin asahin ykkös- ja kakkossarjoja. Sen lisäksi kirjaan on tulossa paljon lisää asahia syventävää materiaalia. Mitä kaikkea, sitä en vielä osaa sanoa, kun kirja on vasta ajatuksen asteella. Mutta ajatuksesta on aina aloitettava. En koskaan kyllästy kirjoittamaan asahin liikkeiden taustalla olevista periaatteista, koska minusta tuntuu, että ne ovat asahissa vähiten ymmärrettyjä. Liikkeitä on helppo tehdä ja tämä helppous on tietysti asahin iso etu, mutta helppojen liikkeiden tekeminen asahin periaatteita noudattaen ei enää olekaan niin helppoa. Siksi tämäkin kolmiosainen (ehkä) sarja, jossa yritän selittää sitä, mitä tarkoitetaan tietoisella liikkeellä ja mitä se käytännön liikeharjoittelussa tarkoittaa. Siis:


Tietoinen liike


Jokaista asahin liikettä ohjataan tietoisesti liikeradan jokaisen pisteen kautta. Tietoisuuden säilyttäminen liikkeessä pidemmän aikaa ei ole helppoa. Asahin liike on myös jatkuvaa, virtaavaa ja liikkeen katkeaminen kertoo yleensä myös tietoisen ohjauksen katkeamisesta. Tämä on ehkä yksi asahin vaikeimmista periaatteista, koska länsimaisessa liikuntaperinteessä ei ole siihen hyviä malleja. Sisäinen liikkeen jatkuva ja tietoinen kontrolli on meille vieras tekemisen tapa. Luotamme enemmän hyvin harjoiteltuihin automaattisiin liikkeisiin. Asahissa tämä automatiikka pyritään kuitenkin kokonaan purkamaan. Kun liikettä ohjataan koko ajan hitaasti ja tietoisesti, mitään ei tehdä automaattisesti. Koska tämä periaate on niin tärkeä, avaan sen ulottuvuuksia tarkemmin.

Opetan itse tätä periaatetta yleensä perussarjan hartianpyöritysliikkeen avulla. Annan ohjeen näin: ”Lähde pyörittämään oikeaa hartiaasi. Pyri ohjaamaan liike tietoisesti sen liikeradan jokaisen pisteen kautta. Hidasta tarpeeksi. Anna itsellesi aikaa tutkia liikeradan joka kohta. Kulje liikeradan ulkoreunaa tietoisena sen jokaisesta kohdasta. Mistään kohdasta ei saa vain hypätä yli. Ole tietoinen liikeradan jokaisesta pisteestä.” Hartianpyöritys on hyvä esimerkkiliike siksi, että vaikka liike onkin yksinkertainen, liikkeen tekeminen hitaasti ja joka kohta tiedostaen ei ole helppo. Jos ei ole kokemusta tällaisesta tekemisen tavasta, käy monesti niin, että hartianpyöritysliikkeessä saatetaan edetä vaikkapa neljäsosa kierrosta niin, että liikkeessä ei ole mitään tietoista hallintaa. Liikerata voi täyttyä eräänlaisista mustista aukoista, joissa ei ole mitään ohjausta tai tuntemuksia. Silloin liikettä pitää hidastaa kunnolla. Liike on tehtävä niin hitaasti, että sen liikeradan jokaisen pisteen tutkimiselle jää aikaa. Harrastajille, jotka ovat tottuneet pyörittelemään hartioitaan erilaisissa jumpissa, missä tietoiseen ja hitaaseen liikkeeseen ei pyritä, tämä tekemisen tapa voi olla aluksi miltei mahdoton. Tärkein ajatus on: on hidastettava tarpeeksi. Jos hidastaminen on vaikeaa, pysähdy kokonaan ja lähde sitten taas liikkeelle.

Tietoisen liikkeen periaate, joka siis vaatii liikkeen radikaalia hidastamista, on myös monille ammatikseen liikuntaa opettaville vaikeaa. Koulutuksissani kohtaan jatkuvasti erilaisia jumppaopettajia, jotka eivät millään meinaa saada kiinni oikeasti hitaasta ja tietoisesta liikkeestä. Jumppa on yleensä nopeaa, rytmikästä ja lennokastakin. Asahissa pyrimme päinvastaiseen. Asahi on hidasta, rytmin antaa oma rauhallinen ja syvä hengitys, mitään kiirettä ei pidetä. Itselle annetaan kaikki se aika, mikä vaaditaan joka kohdastaan tietoisen liikkeen tekemisessä.

On totta, että täysin tietoinen liike on ideaali. Tarkoitan tässä täysin tietoisella liikkeellä sitä, että aistimme yhtäaikaisesti liikkeen kinestesian koko kehon alueella mahdollisimman yksityiskohtaisin vivahtein. Tarkennan tätä. Kehon kinesteettisen kartan käsite voi auttaa asian ymmärtämisessä. Kehon kinestesialla tarkoitetaan sitä, miten koen liikkeeni kehossani. Tämä kehollinen kokemukseni, sen vivahteiden tarkkuus on kuin kartta. Harjoittamattoman kehon kokemus itsestään on kuin maastokartta, josta puuttuu paljon merkintöjä maastosta. Voi olla että siihen on merkitty vain maanteiden verkosto, isot järvet ja isot rakennukset. Heti kun rupeamme harjoittamaan asahin kaltaista tietoista liikettä, tulemme enemmän tietoiseksi liikekokemuksestamme, siis kehomme kinestesiasta ja tämä kartta alkaa saada tarkempia merkintöjä. Karttaan alkavat hiljalleen piirtyä korkeuskäyrät, pienemmät tiet, vanhat polut, peltojen ja metsien reunat, pienet ladot jne. Kinesteettisestä kartastamme tulee siis yksityiskohtaisempi. Harjoittaessamme systemaattisesti ja vuosia tai vuosikymmeniä tietoista liikettä, kinesteettinen karttamme tarkentuu ja tarkentuu. Tavalliset maastokartat eivät kelpaa kilpasuunnistajille. He täydentävät kartat ja merkitsevät sinne kivet ja isot puut ja muut maastokohdat, joita tavallinen kartta ei näytä. Näin käy myös tietoisen liikkeen harjoittajalle. Hänen kinesteettinen karttansa saa yhä pienempiä ja pienempiä yksityiskohtia. Asahin venytysliikkeen voi ohjata hiljalleen tietoisesti sormesta sormeen.

Liikkeitä ei tarvita lukumääräisesti paljoa. Itse asiassa tietoisen liikkeen kannalta vähempi on parempi. Kun emme vaihda liikkeitä jatkuvasti uusiin, meille avautuu mahdollisuus ymmärtää tutkimaamme liikettä syvemmin. Tutkimalla muutamaa liikettä syvällisesti mahdollistamme kinestettisen karttamme tarkentumisen. Tämä tarkoittaa myös sellaisten liikekokemusten ulottuvuuksien avautumista, mitä on vaikea avata. Liike voi saada jopa ekstaattisia ulottuvuuksia. Tästä syystä matka tietoiseen liikkeeseen on loputon ja siksi mielenkiintoinen ja innostava.

Kun siis teet asahia, unohda kaikki, mitä olet oppinut tähän asti liikunnasta paitsi, jos sinulla on ennakkokokemusta tietoiseen liikkeeseen perustuvista menetelmistä, kuten kiinalainen taijiquan tai jotkut nk. somaattiset menetelmät. Suhtaudu asahin liikkeen oppimiseen täysin uutena liikkumisen tapana. Avaa siis myös mielesi ja pudota pois vanhat liikkeeseen liittyvät tottumuksesi.

Tietoisessa liikkeessä on kyse huomiosta ja sen suuntaamisesta. Kirjoitin kokonaisen kirjan tästä teemasta muutama vuosi sitten: Mindfulness – tietoisuuden harjoittamisen taito. Suosittelen sen lukemista, jos asian syvälliset vivahteet kiinnostavat. Huomio on ikään kuin se instrumentti, millä avaamme tietoisuuttamme kehosta ja sen liikkeestä, millä piirrämme yksityiskohtia kinesteettiseen karttaamme. Tietoisen liikkeen taito on siis pitkälle sama asia kuin huomion suuntaamisen taito. Huomion tai tarkkaavaisuuden suuntaaminen ja pitäminen kohteessa on kuitenkin taito, jota pitää harjoitella. Asahissa pyrimme pitämään huomiomme suunnattuna liikkeeseen ja sen yksityiskohtaiseen ohjaamiseen koko liikesarjan ajan sen ensimmäisestä liikkeestä aina viimeiseen asentoon asti. Yksi liikesarja saattaa kestä noin 20 minuuttia, jolloin harjoituksesta tulee saman aikaa kestävä huomion suuntaamisen harjoitus.

Miksi sitten huomion suuntaamisen taito yleensä ottaen on niin tärkeä? Viittaan tässä jälleen Mindfulness-kirjaani. Taidon tärkeys riippuu tavoitteistamme. Jos tavoitteemme on kehittää nk. tietoisuustaitojamme suuntaamalla huomion kehomme aistimuksiin opimme tarkkailemaan sisäistä maailmaamme. Kehon kokemusten aistiminen toimii silloin ikään kuin harjoituskenttänä, jossa opettelemme mielen taitoja. Kun opimme suuntaamaan huomiomme kehomme aistimuksiin, avaamaan ja tarkentamaan kinesteettistä karttaamme, joka tietysti itsessäänkin on arvokasta ja lisää kokemuksemme syvyyttä, opimme samalla suuntaamaan huomiomme muihinkin kehomielen sisältöihin: muihin aisteihin, ajatuksiin, tunteisiin ja mielialoihin. Esimerkiksi tunteet ovat hyvin kehollisia ja niiden tunnistaminen edellyttää ainakin jonkinasteista tietoisuutta oman kehon aistimuksista. Näin tietoinen liike voi olla tietoisuustaitojen ydinharjoitus. Aivan kuin puhuin edellä kinesteettisestä kartasta, voimme hahmottaa koko kokemuksemme kentän vastaavalla tavalla karttana tai maisemana, jota tutkimalla maiseman yksityiskohdat tulevat tutummiksi ja ymmärryksemme maisemasta lisääntyy. Itsen tutkiminen ja itseymmärryksen kasvu tarkoittavat tätä.




  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post168