Huomioita

Huomioita

Zen ja valokuvaamisen taito 10

ValokuvausPosted by Timo Klemola Sat, April 04, 2015 19:18:04

10. Muoto on tyhjyyttä, tyhjyys muotoa

Kalligrafisesta kuvaustavasta on tullut minulle rituaali, jota toistan aina juhannuksen aikaan, kun juhannusruusut kukkivat. Valkoinen juhannusruusun terälehti on ihanteellinen siveltimen kärki. Se on sydämen muotoinen (ks. blogi 6) ja valkoisena se erottuu hienosti tummaa taustaa vasten. Pitkä valotusaika vaatii vain vähän valoa. On odotettava ilta ja sopivan hämärän hetki. Koska piirtäminen vaatii koko kehon liikettä ja tyyntä mieltä, kannattaa valmistautua kuvaushetkeen voimistelemalla, tekemällä vaikkapa asahia tai tai-chin liikesarjan. Istuminenkaan (zazen) ei ole pahitteeksi.

Jos haluat piirtää kameralla enson, tässä perusasiat. Joka tapauksessa joudut tekemään paljon kokeiluita. Normaaliobjektiivi käy, myös laajakulma. Aseta kamera käsisäädöille. Valitse valotusajaksi 1 sekunti. Aukko riippuu valosta. Kokeile. Ota pois automaattitarkennus käytöstä ja tarkenna käsin. Aseta valkoinen terälehti tummalle alustalle. Ensimmäiset kokeilut voit tehdä tietysti vaikka valkoisella paperinpalalla. Etäisyys kohteeseen riippuu siitä, miten paljon haluat enson täyttävän koko kuvapinta-alasta ja miten sommittelet kuvan. Katso etsimen läpi terälehteä ja lähde pyörittämään kameraa koko kehon liikkeellä. Näin saat alustavan kuvan siitä, millaista ympyrää terälehti kennolle piirtää. Sovita etäisyys haluamasi kuvan mukaan, tarkenna ja aloita kokeilu. Nyt oletkin sitten omillasi. Huomaa myös, että vasta kuvankäsittelyssä lopullinen enso nousee esiin.

Zen-taide, zenga, ei ole taidetta siinä mielessä, kun me taiteen yleensä ymmärrämme. Kun zen-mestari tarttuu siveltimeen ja piirtää kuvan, kuva on ensisijassa hänen zen-kokemuksensa ilmaus. Samalla se on myös harjoitus, joka kestää läpi elämän. Zen-perinne opettaa, että emme koskaan ole valmiita. Ihmisinä olemme aina keskeneräisiä. Yamaoka Tesshu, yksi viime vuosisadan suurista zen-opettajista, saattoi piirtää satoja zen-kuvia päivässä.

Kuva pyrkii siirtämään kuvaajan kokemuksen suoraan sen katsojalle. Zenissä se on yksi opettamisen keskeinen tapa. Se on suoraa kokemuksen siirtoa opettajalta oppilaalle. Kuva voi toimia tässä välittäjänä. Kuva kantaa mukanaan opettajan kokemusta ja ymmärrystä, joka siirtyy siinä ilman sanoja oppilaan kokemukseksi. Tai voi siirtyä, jos oppilas on herkkä vastaanottamaan tällaista opetusta. On olemassa zenin syntylegenda, jossa Buddha nosti esiin lootuksen kukan sanomatta sanaakaan. Silloin yksi oppilas, Mahakasyapa hymyili. Tämä oli alku zen-perinteelle, jossa oppi voi siirtyä suoraan opettajalta oppilaalle, ilman sanoja, mielestä mieleen.

Zen-kuvat ovat sekä hyvin spontaaneja että kurinalaisia. Spontaanius ja kurinalaisuus eivät sulje pois toisiaan. Ilman taitoa ei ole taidetta. Ilman muotoa, muotoa ei voi rikkoa. Zen-taidoissa erilaisia taidon muotoja harjoitellaan kurinalaisesti kymmeniä vuosia. Vasta intensiivinen muodon harjoittaminen, täydellisyyteen pyrkivä tekniikka synnyttää ymmärryksen, missä muoto voi muuttua tyhjyydeksi, tyhjyys muodoksi, niin kuin suutra asian ilmaisee.





  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post135