Huomioita

Huomioita

Luovaa puukonvalmistusta, osa 2

Käsintehdyt puukotPosted by Timo Klemola Sun, January 15, 2017 13:52:20
Numero 21 tuli valmiiksi vasta vuoden 2017 puolella, kun tupen teko vähän viivästyi. Uutta tässä puukossa oli terän kiillottaminen kohti peilipintaa. Vaikeaa. Olisi pitänyt vielä muutama tunti kiilloittaa.




Viime vuoden loppupuolella tein monia kokeiluja kaulapuukoksi. Etsin pientä, eräänlaista korupuukon mallia ajatuksena että puukko riippuu kaulalta kahva alaspäin. Tässä tuloksia:

Numero 22. Näitä voisi tehdä enemmän ja laittaa myyntiin.






Numero 23. Kiilakiristyksellä toteutettu. Taottu kahva. Malli tunnetaan maailmalla yhtenä "viikinkipuukkomallina", Suomessa "emännän veitsenä".




Numero 24. Tässä mallissa tein kahvasta jousen, ja lukitus tapahtuu tupen päähän lisätyn nahkan sisään kahvasta puristamalla.




Numero 25. Tässä mallissa sain lukituksen kohdalleen. Kahva puristuu puisen tupen sisään ja lukittuu.





Numero 26. Sitten tein kaulassa riippuvan kiridashin.




Numero 27. Nyt kiridashin muoto alkoi asettua.






  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post198

Luovaa puukonvalmistusta

Käsintehdyt puukotPosted by Timo Klemola Sat, March 26, 2016 12:41:51
[Lisään tähän blogiin puukkoja sitä mukaan kuin niitä syntyy.]
Vuoden 2017 alusta teen uuden blogin puukoista, eli osa 2.

Tammikuussa käydyn puukkokurssin jälkeen olen taas innostunut käsityöstä. Nuorempana tuli käytyä savipajalla, mutta nyt puukon teko tuntuu omalta. Puukkosepän taitojen harjoittelussa riittää haastetta loppuelämäksi. Sain tehtyä autotallin nurkkaan pienen pajan, missä on kaikki tarvittava: kaasuahjo, alasin, tasohiomakone, mirkeli, tahko ja muuta puukon terän ja kahvan työstämiseen tarvittavia työkaluja.

Taisto Kuortin vetämällä kurssilla teimme Tommi-puukon. Sen jälkeen on syntynyt jo koko joukko uusia: aluksi kaksi tukevaa työjuhtaa, yksi japanilainen kiri-dashi -puukko sitten vaimolle suunniteltu "flamenco-puukko". Alla kuvia näistä. Kun selaat blogia alaspäin uusien puukkojen kuviin, niissä toivottavasti tulee näkyviin myös se, miten oppimista tapahtuu koko ajan.

Pyrin jatkossa kirjoittelemaan lyhyitä juttuja siitä, miten puukkoni syntyvät, mitä uutta jatkuvasti opin. Tässäkin harrastuksessa yksityiskohdat ovat tärkeitä. Niitä ei välttämättä neuvota missään kirjoissa, vaan ne pitää itse löytää. Tämä taitaa pitää paikkansa kaikenlaisissa taidoissa: opetetaan vain perusasiat, yksityiskohdat pitää opetella itse kantapään kautta. Tärkeintä on tässäkin keskittyminen itse työn prosessiin. Keskittymisen herpaantuminen näkyy heti. Siitä on jo vähän tullut kokemusta. Eli zen-taidosta on tässäkin kyse :)

Tässä kurssilla syntynyt Tommi:



Sitten ensimmäinen omassa pajassa tehty työjuhta:


Kolmas olikin sitten aika lailla tämän kopio:


Neljäntenä tein japanilaisen talttaamiseenkin sopivan pienen puukon, kiridashin. Se on pituudeltaan noin kämmenen mittainen:




Viides oli sitten "Carmen":



Kuudes oli kokeilu, jossa yhdistin kahvassa erilaisia materiaaleja ja katsoin, miltä visakoivu näyttää, jos sitä on kahvassa poikkisyyhyn:





Seitsemäs puukko meni lahjaksi yi quan -opettajalleni Zhang Chang Wangille. Kokeilin tässä puukossa palon tekemistä viilalla. Muutenkin terä on pitkälti käsivaraisesti hiottu viilalla, nauhahiomakoneella ja tahkolla.






Kahdeksas oli kokeilu, jossa käytin kierrätysmateriaalia ja kokeilin kahvaan japanilaismallista sidosta.






Yhdeksäs oli mielenkiintoinen projekti, jossa päätin tehdä ratanaulasta heittoveitsen. Tässä kuvia prosessista ja lopputulos.







Kymppi, yksitoista ja kaksitoista olivat sitten vanhasta hevosreen jalaksesta tehtyjä heittoveitsiä:



Kolmannessatoista palasin lähemmäs perinteistä puukkoa:







Neljästoista, katajakahvainen puukko:





Viidestoista oli "kurssipuukko" pojalleni. Piti tehdä tarkkaa työtä. Kahva on "desert ironwoodia", helat viiden millin uushopeaa, terä 0,8 prosentin hiiliterästä.











Pidimme pienen leikkimielisen veitsenheittokisan ja tarvitsin sitä varten vielä yhden heittoveitsen. Kuudestoista oli siis romuteräksestä tehty heittoveitsi.






Seitsemästoista oli taas katajakahvainen:












Kahdeksastoista puukko: Vähän isompi, terän pituus 13 cm, leveys 25 mm, kokonaispituus 25cm, tupen kanssa 27cm. Kahva vaahteraa, erittäin kovaa ja hienoa puuta.











Yhdeksästoista on nylkypuukko 40 mm leveällä ja 75 mm pitkällä terällä. Materiaalina oli vanha lehtijousi.







Kahdeskymmenes oli toinen hirven nylkemiseen tarkoitettu puukko, edellistä hieman isompi ja pidemmällä kahvalla:











  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post176