Huomioita

Huomioita

Asahin opettajat opettavat taitoa, eivät jumppaa

AsahiPosted by Timo Klemola Mon, June 05, 2017 10:40:29

Oli mielenkiintoinen viikonvaihde taas asahi-ohjaajien kouluttamisen parissa. Kuusi uutta asahi-ohjaajaa lähtivät nyt viemään eteenpäin asahin ilosanomaa ympäri Suomea. Koulutuspäivän jälkeen lepäsin sängyllä selälläni siellä jossain unen ja valveen rajamailla, kun yhtäkkiä havahduin ja heräsin oivallukseen. Ymmärsin yhtäkkiä, että en ollut ollenkaan tajunnut yhden osallistujan kysymyksiä asahi-tunnin ohjaamisesta. Kysyjä oli kokenut jumppaohjaaja, jolla oli jo noin 40 vuoden kokemus ryhmäliikunnan ohjaamisesta. Olimme siinä päivällä laskeneet leikkiä naisten ja miesten logiikasta ja yhdessä vaiheessa todenneet, että meiltä miehiltä meni kymmenen minuuttia yhden jutun oivaltamisessa, mikä naisilta kävi hetkessä. Nyt täytyy tunnustaa, että minulta meni kuusi tuntia oivaltaa, että en ollut ollenkaan ymmärtänyt hänen kysymyksiään. Oivalsin sen vasta illalla.

Menemättä tarkemmin viittaamiini kysymyksiin oivallukseni idea oli seuraava. Olen kirjoittanut ja puhunut tästä asiasta vaikka kuinka paljon ja silti asia ei edes itselleni tule aina heti mieleen: Asahi-ohjaaja ei vedä jumppatuntia vaan opettaa taitoa. Jumppatunnin vetäjä ei yritäkään opettaa liikkeitä ryhmälle, vaan hän tekee liikkeen eteen, jotta ihmiset pystyisivät seuraamaan hänen tekemistään ja saamaan saman jumppavaikutuksen kuin ohjaaja itsekin saa. Aerobic-ohjaaja tai bodybalance-ohjaaja tekee liikkeet eteen ja muut seuraavat ja that’s it. Laitetaan musiikki päälle ja annetaan palaa. Tuloksena on jumppa, jossa saadaan aikaan haluttu terveysvaikutus.

Kun edellä kuvatussa tilanteessa ohjaaja kysyi, pidättekö asahi-tunnilla taukoja, ymmärsin vasta myöhemmin, että hän tarkoitti tämän tyyppistä asiaa. Hänen perusajatuksensa oli, että tehdään asahin liikkeitä tauotta koko tunti, niin kuin muissakin jumpissa. Ja jos halutaan, voidaan pitää esimerkiksi yksi juomatauko. Vasta nyt ymmärsin, miksi hänen oli vaikea ymmärtää, että tunti voidaan rakentaa vaikkapa niin, että tehdään koko sarja, sitten opetetaan erikseen jotain liikettä, sitten vaikkapa jotakin liikeperiaatetta ja vedetään lopuksi vielä kerran koko liikesarja. Tällainen opettaminen on taidon opettamista, mikä on eri asia kuin jumpan vetäminen.

Olen itse opettanut karatea, taijita, yi quania ja muita taitoja myös noin 40 vuotta, niin että minun on vaikea hahmottaa muunlaista liikuntatunnin vetämistä. Kamppailutaidoissa opetetaan aina erikseen jotakin tekniikkaa, liikesarjaa, taktiikkaa, yhdistelmää, ajoitusta, etäisyyttä jne. ja niihin kehitellään erilaisia harjoitteita. Kaikki opettajan puhe ja malli tällaisella tunnilla tähtää oman taidon siirtämiseen oppilaille. Hahmotan asahi-tunninkin samalla tavalla.

Asahi-tunti on opettajan kannalta ensisijaisesti liikkeiden ja liikeperiaatteiden opettamista, jotta ihmiset oppisivat asahin liikkeet ja sarjat niin, että he pystyvät itse tekemään asahia aina halutessaan, vaikka päivittäin. Aerobicin ohjaaja ei pyri tähän. Hän ei opeta aerobicin taitoa vaan tekee eteen jumpan, jota muut seuraavat. Kyse ei ole lainkaan opetustilanteesta, vaan kyseessä on yhdenlainen vetäjän ja ryhmän yhteisjumppa. Vetäjä on esimerkkijumppaaja, jota muut seuraavat. Asahi-ohjaaja on opettaja, joka yrittää opettaa ryhmälle liikkeitä ja liikkumisen ja kehon käytön tapoja, taitoja, jotka eivät ole aivan yksinkertaisia. Ne vaativat yleensä vuosien oppimisen.

Tästä syystä asahin opettaminen vaatii opettajalta paljon omaa harjoittelua, että hän oppisi itse ymmärtämään, miten liikkeet tehdään ja miten asahin periaatteet tuodaan liikkeisiin. Pelkkä ryhmien ohjaaminen ei tähän riitä. On opiskeltava ja tutkittava itse, koulutettava itseään, opiskeltava jatkuvasti tietoisen liikkeen periaatteita ja vivahteita. Eivät jumppien ohjaajat tee näin, eikä heidän tarvitsekaan. He eivät opeta taitoa. Asahi on ensisijaisesti liikkumisen ja kehon optimaalisen käytön taito, ja erityisesti myös tietoisen liikkeen kokemus ja vasta toissijaisesti jotakin muuta.




  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post223

Kokemuksellista biomekaniikkaa systemaattisesti

AsahiPosted by Timo Klemola Fri, May 19, 2017 11:19:48

Olen yrittänyt ainakin viimeisen 25-30 vuoden ajan kehitellä tapaa opetella ja opettaa koko kehon liikettä ja siihen liittyviä periaatteita, vivahteita ja yksityiskohtia systemaattisella tavalla. Kyse on koko kehon voiman käytön ja liikkumisen tavasta, mitä kiinalaisissa kamppailutaidoissa kutsutaan ”sisäiseksi voimaksi”. Olen myös kirjoittanut tästä varmaan satoja sivuaja sekä kirjoissani, että vanhoissa ja vähän uudemmissa ”huomioissani”. Ongelma on se, että kiinalaisessa tavassa tämä voiman käytön tapa tulee helposti mystifioitua, kun puheessa käytetään usein ”energian” tai ”chin” käsitteitä ja toisaalta länsimaisesta liikunnasta tämä näkökulma käytännössä puuttuu täysin.

Kyse on kahden asian opiskelusta: oikeasta koko kehon voimantuottoon liittyvästä biomekaniikasta ja toisaalta sen aistimisesta omassa kehossa. Länsimaisessa biomekaniikassa ei ole kokemuksellisuutta. Se on kauttaaltaan mekaanista ja matemaattista. Joskus en voi olla harmittelematta sitä, että tätä asiaa ei lainkaan ymmärretä länsimaisessa liikunnan opetuksessa ja valmennuksessa. Siis sitä, että minkä valtavan lisän ja luultavasti taidon hypyn kokemuksellisen biomekaniikan opettaminen jo varhaisessa vaiheessa liikuntaan ja urheiluun toisi. Sitten on olemassa heitä, joitakin harvoja valmentajia, jotka ikään kuin ”löytävät” liikkeestä tämän ulottuvuuden ja alkavat opettaa valmennettavilleen erilaisia kehotietoisuusharjoituksia. Ongelma on se, että urheilijan pitäisi tehdä niitä lapsesta asti. Itsekin olin kerran mukana projektissa, jossa eräs korkeushyppääjä halusi opetella taijia kehotietoisuutensa lisäämiseksi. Kiinassa tämä harjoitustapa on satoja, ehkä tuhansia vuosia vanha, mutta länsimaisille urheiluvalmentajille näin ei pidä sanoa. Jos niin tekee, niin korvat menevät kiinni saman tien. Länsimaiseen valmennukseen on syvään istutettu eräänlainen imperialistinen ja rasistinenkin periaate, että me olemme se, joka opettaa muita, meillä ei ole muilta mitään opittavaa. Joskus tämä asenne ärsyttää todella. Esimerkiksi kokemuksellista biomekaniikkaa on kiinalaisissa kamppailutaidoissa tutkittu ainakin satoja vuosia, lännessä tähän ei ole vielä edes havahduttu. Ehkä syvällisin ja nerokkain kiinalainen taito tässä suhteessa on Yi quan, ”mielen nyrkkeily”, jota Suomessakin on harjoitettu 90-luvun alusta asti.

Koska pelkkä ajatuksellinen vastus on näin suuri, ei voi toivoa, että asahinkaan avulla tätä kokemuksellisen biomekaniikan ilosanomaa pystyisi levittämään kovin laajasti ja erityisesti heille, jotka ovat liikunnan ja urheilun ammattilaisia. Mutta, yrittänyttä ei laiteta. Niinpä jatkan näitä ponnistelujani nyt asahin avulla, koska myös asahi pyrkii opettamaan harrastajalleen koko kehon kokemuksellisen liikemekaniikan. Asiaa ei auta se, että kyse on hyvin vaikeasta asiasta ja vaatii useiden vuosien harjoittelun. Aluksi on opeteltava ymmärtämään peruskäsitteet, opeteltava kärsivällisesti kokemuksellisen biomekaniikan perusaakkoset (esim. keskilinjan liikkeet, linjausten aistiminen kehossa jne.) ja sitten opeteltava kirjoittamaan niillä sujuvasti omaa käsialaansa. Asahissa, ja erityisesti Syvä-asahissa olen pyrkinyt systematisoimaan ne askeleet, joita pitkin kulkemalla koko kehon kokemuksellisen liikemekaniikan voi oppia.

Jos asia kiinnostaa, katso kokemuksellisen biomekaniikan teemakoulutukset: www.asahi-terveysliikunta.fi





  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post222

Asahi-käsi

AsahiPosted by Timo Klemola Thu, May 18, 2017 08:45:03

Kirjoitin edellisissä Huomioissa asahin jatkuvan liikkeen periaatteessa. Totesin sen olevan suhteellisen helppo periaate, jota on kuitenkin vaikea toteuttaa. Nyt haluan nostaa esiin periaatteen, miten voima tulee esiin käsissä ja sormissa. Tämä periaate on ilmeisesti hyvin vaikea, koska monet jo vuosia asahia harrastaneet ja opettaneet eivät näytä saavan siihen helposti otetta. Kuvasin periaatteen kirjassani ”Asahi – tietoisen liikkeen taito”, sivulla 134, harjoituksessa 4, ”asahi-käsi”.

Tämä periaate tarkoittaa, että pyrimme tekemään asahin liikkeitä niin, että tuomme voiman läpi koko kehosta ja käsissä se tarkoittaa, että voima tuodaan sormenpäihin asti. Tämä tarkoittaa myös liiketietoisuuden tuomista koko kehoon varpaista sormenpäihin asti. Taijin klassisissa teksteissä on runo, jossa todetaan, että ”jalkaterät ovat juuri, voima kulkee jalkoja pitkin ylös, lantio hallitsee sitä ja se ilmenee kämmenissä ja sormissa”. Asahissa pyrimme noudattamaan samaa periaatetta.

Karkeasti sanoisin, että mitä kämmeniin ja sormiin tulee, niin voidaan erottaa kuollut käsi ja elävä käsi. Asahissa kuollut käsi tarkoittaisi sitä, että liikettä tehdessä tietoisuus liikkeestä saavuttaa kyynärpään, ehkä ranteen, mutta ei sormia, jolloin sormissa ei tapahdu mitään liikettä. Sormet ovat ikään kuin kuolleet. Selitän esimerkillä. Kun teet asahin simpukkaliikkeen avautumisvaiheen, missä kädet avautuvat sivulle, rinta avautuu ja vartalo taipuu kevyesti taakse, liike kuuluu tuoda sormenpäihin asti. Usein näkee liikkeitä, joissa kädet kyllä avautuvat, mutta sormissa ei tapahdu mitään. Kun voima tuodaan tässä liikkeessä oikeasti loppuun asti, se tarkoittaa ensinnäkin sitä, että liikkeeseen kuuluva käsivarren ulkokierto tuodaan loppuun asti. Mutta se ei riitä. Kun kädet ovat avautuneet, niin voima tuodaan lopuksi hienovaraisesti sormenpäihin asti ojentamalla hieman sormia ja painamalla kämmentyvi selkeästi mutta hienovaraisesti eteenpäin. Näin voidaan tuntea kämmenten lihasten kevyt kiristyminen samalla kun sormet ojentuvat ja ojentuessaan myös hieman kiristyvät. Myös simpukkaliikkeen toisessa päässä, missä sormet ojentautuvat lattian suuntaan, voima tuodaan tietoisesti sormista läpi sormia kevyesti ojentaen.

Tämä vaatii tietysti myös tietoisuuden tuomista sormenpäihin asti. Emme voi tehdä liikkeen lopun hienovaraista kiristystä sormissa ja kämmenissä, jos emme ole niistä lainkaan tietoisia. Liike sormenpäissä ilmaisee myös sitä, mihin asti tietoisuutesi kehossa ulottuu. Tietoinen liike pyrkii olemaan tietoista koko kehon matkalta.

Kämmen ja sormet pyritään pitämään elävänä samalla tavalla kaikissa asahin liikkeissä. Sormet pidetään hieman erossa toisistaan niin, että jätetään ikään kuin ilmalle tilaa kulkea sormien väleistä. Voit harjoitella asahi-käden herkkää käyttöä kuvittelemalla ilma veden kaltaiseksi ja liikuttamalla siinä kättäsi oikealle ja vasemmalle. Mieti, miten kätesi liikkuisi, jos todella liikuttaisit sitä vedessä. Ranne on elävä ja liikkuu veden vastuksen ja sen suunnan mukaan. Myös sormet elävät liikkeessä. Hienovarainen voiman tunne lävistää ranteen ja kämmenen ja tulee sormenpäihin asti.

Herkkä tunne sormienpäissä on tärkeä koko kehon liiketietoisuuden kannalta. Mitä herkemmin aistimme liikettä sormissamme, sitä pehmeämmäksi ja herkemmäksi koko kehon liike muodostuu. Asahin isoissa liikkeissä ja liikekokonaisuudessa huomion kiinnittäminen sormiin ja sormien liikkeisiin saattaa tuntua sinusta turhalta tai liian pikkutarkalta, mutta ennen kuin teet tämän arvion, kokeile. Herkkyys sormenpäissä ja liiketietoisuuden laajentaminen koko kehon alueelle saattaakin muuttaa liikekokemuksesi täysin.







  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post221

Liikkeen jatkuvuudesta

AsahiPosted by Timo Klemola Wed, May 17, 2017 14:30:27

Yksi asahin periaatteista kuulosta helpolta, eikä sen pitäisikään olla kovin vaikea, mutta sitä näyttää olevan hyvin vaikea noudattaa. Se on jatkuvan liikkeen periaate. Fyysisesti periaate ei olekaan vaikea, sen vaikeus johtuu luultavasti mielestä. Mielen on vaikea pitää yllä jatkuvaa liikettä, koska se vaatii jatkuvaa keskittymistä. Mieli karkaa ja liike pysähtyy: nostetaan välillä housuja tai lasketaan paidan helmaa alemmaksi. Jos taiji (tai-chi) ei ole tuttu, niin googlatkaapa jokin taiji-video ja katsokaa se. Mieluummin ehkä Yang-tyylin video, koska Yang-tyylissä liike on tasaista, hidasta ja jatkuvaa. Sellaista kuuluisi asahinkin liikkeen olla. En nyt tarkoita tilannetta, missä opetellaan uutta liikettä, jolloin liikesarja jaetaan osiin opetuksellisista syistä. Tarkoitan tilannetta, missä harrastaja tekee läpi asahin liikesarjan tai jonkin liikekokonaisuuden. Silloin liikkeen pitäisi olla jatkuvaa sarjan alusta sen loppuun asti.

Siitä kohtaa, missä liikesarja alkaa syvällä hengitysliikkeellä, lopun kohtaan, missä jäädään seisomaan kannatellen palloa vatsan edessä, liikkeen tulisi olla hallittua, jatkuvaa ja virtaavaa, ilman katkoksia. Silti sekä kokeneet harrastajat että ohjaajatkin tuppaavat keskeyttämään välillä liikkeen korjatakseen asuaan. Tyypillinen liike on housujen nosto tai paidan laskeminen alas. Oletteko koskaan nähneet taijin harrastajan keskeyttävän liikesarjaa korjatakseen asuaan. En usko. Miksi sitä sitten tapahtuu asahissa? Varmaankin siksi, että liikeperiaatteita ei pidetä yhtä tärkeinä. Ajatellaan, että tällaisella pienellä liikesarjan katkaisemisella ei ole mitään merkitystä.

No, se riippuu näkökulmasta ja siitä, miksi yleensä asahia harjoittelemme. Jos näkökulmamme on pelkkä liikkeen terveysvaikutus, niin ei sillä olekaan merkitystä. Mutta jos näkökulmamme asahiin on syvempi, näemme asahin myös tietoisena liikkeenä ja erityisen liikekokemuksen tutkimisena, niin sillä on paljonkin väliä. Liikkeen katkeaminen näyttää keskittymisen herpaantumisen. Tietoinen liike ikään kuin murtuu automaattiseksi asun korjausliikkeeksi. Liikesarjaan laitetaan elementtejä, jotka eivät siihen kuulu. Eikä kyse ole pelkästään keskittymisen herpaantumisesta vaan kyse on myös liikekokemuksen eräänlaisesta murtumisesta.

Asahin ja taijin kaltaiset tietoisen ja hitaan liikkeen harjoitukset tuovat mukanaan hyvin hienovaraista ja syvällistä liikekokemusta, joka liikesarjan aikana rakennetaan. Liikekokemus on kuin helposti sortuva korttitalo. Jos se liikesarjan keskellä sortuu liikkeen katketessa, liikekokemus pitää rakentaa uudelleen. Tietoisen liikkeen katkeaminen aiheuttaa, että liikekokemus joudutaan ikään kuin rakentamaan aina alusta. Jos tietoinen liike katkeaa liikesarjan aikana monta kertaa, liikekokemus jää helposti pinnalliseksi. Vain hidas, katkeamaton ja jatkuva liike synnyttää liikekokemuksen, jota asahissa tavoitellaan. Asahin liike on parhaimmillaan jatkuvan keskittymisen ja hengityksen kannattelemaa hidasta ja jatkuvaa liikettä, missä kehon, mielen ja hengityksen harmonia voidaan kokea syvänä ja eheyttävänä liikekokemuksena. Jos jokin näistä elementeistä puuttuu, myös liikekokemus jää puutteelliseksi.





  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post220

Tasapainosta ja juuresta asahin liikkeissä

AsahiPosted by Timo Klemola Mon, May 15, 2017 14:45:37

Asahi on monta asiaa. Yksi tapa hahmottaa asahin vaikutuksia on katsoa, mistä liikeosioista se koostuu. Yksi näistä osioista on tasapaino-osio. Asahissa pyrimme siis tietoisesti harjoittelemaan myös hyvää tasapainoa. Tasapainoa harjoitellaan erityisesti liikesarjojen tasapaino-osioissa ja niiden liikkeistä johdetuissa liikevariaatioissa, mutta myös kaikissa asahin liikkeissä pyritään toteuttamaan hyvän tasapainon periaatetta.

Mistä tämä periaate muodostuu? Aluksi on syytä ymmärtää, miksi kappale yleensä ottaen kaatuu. Tämän ymmärtämiseksi on ymmärrettävä kaksi käsitettä: painopiste ja tukipinta. Kappaleen painopiste on kappaleen kohta, mistä se voidaan ripustaa tasapainoon niin, että se pysyy sen kannatuksella missä asennossa vain. Kun kappale on ripustettu tasapainopisteestään, se ei lähde itsestään liikkumaan tai pyörimään.

Ihminenkin on tällainen kappale. Ihmisen tasapainopiste sijaitsee suunnilleen vatsan kohdalla keskellä vartaloa. Alla olevassa kuvassa on selitetty näitä käsitteitä.


Kuvassa kaikkiin kappaleisiin on merkitty niiden painopiste ja punaisella niiden tukipinta maata vasten. Kappaleet D ja E esittävät tilannetta, missä kappale kaatuu ja missä se ei kaadu. Kappaleen tukipinta on kappaleen alustaan koskettavien ulommaisten osien rajaama alue. Kappale kaatuu, kun sen painopisteestä vedetty luotisuora ylittää tukipinnan.

Kappale D on asennossa, jossa sen painopisteestä piirretty luotisuora osuu maassa tukipinnan ulkopuolelle, jolloin kappale kaatuu. Kappaleen E painopisteestä vedetty luotisuora osuu tukipinnan sisälle, jolloin kappale ei kaadu. Tämä on tasapainon yleinen periaate, jota kaikki kappaleet fysiikan lakien mukaan noudattavat, myös ihmisvartalo. Tämä tarkoittaa ihmisen kohdalla sitä, että mitä pidemmän tukipinnan muodostamme jaloillamme maahan, sitä paremmassa tasapainossa pysymme. Yksinkertaistaen: mitä pidemmässä askeleessa seisomme, sitä tukevammin pysymme pystyssä. Tasapaino voidaan määritellä kyvyksi pitää painopiste tukipinnan päällä. Mitä lyhyempi tämä tukipinta on, sitä enemmän taitoa tasapainon pitäminen vaatii.

Asahissa käytämme hyväksemme tätä fysiikan lainalaisuutta ja yritämme tehdä sen tietoisesti. Tässä vaiheessa muistuttaisin, että pyrimme tekemään asahia aina tietoisesti. Asahi on tietoista liikettä ja tietoista asahin liikeperiaatteiden noudattamista.

Asahin perussarjan tasapaino-osion ensimmäisessä liikkeessä teemme kehomme tukipinnasta pienen seisomalla yhdellä jalalla. Seisomme pienellä tukipinnalla ja teemme siinä myös raajojen liikkeitä, jolloin vartalon painopisteen paikka muuttuu, tasapainon pitäminen käy vaikeaksi ja liike muuttuu tasapainoa harjoittavaksi. Toisessa liikkeessä pienennämme vielä tukipintaa seisomalla vain päkiän tai kantapään varassa. Erityisesti kantapään varassa seistessä tukipinta on todella pieni ja tasapainon pitäminen vaikeaa. Tasapainon kannalta siis mitä parhain harjoitus. Kaiken tämän lisäksi lisäämme asahissa pienellä tukipinnalla seisomiseen liikekoordinaatioharjoituksen, joka vielä lisää harjoituksen vaikuttavuutta.

Tasapainoon liittyy myös toinen käsite, jota erityisesti kiinalaisia kamppailutaitoja harrastaneet tuntevat ”juuren” käsitteenä. Se on vaikeammin ymmärrettävissä ja vaatii pidemmän harjoittelun. Itse yritän opettaa asahin harrastajille ja opettajille myös juurtumisen periaatetta. Juurella viitataan siihen tapaan, miten jaloilla ja koko vartalolla hallitaan kontaktia maahan. Yksinkertaisimmillaan sen tarkoittaa jalkaterien käyttämistä niin, että pidetään aina mahdollisimman laaja tukipinta maahan. Tämä puolestaan tarkoittaa rentoja nilkkoja niin, että jalkapohja ikään kuin imeytyy imukupin tavoin maahan koko pinnallaan. Näin pidetään huolta siitä, että vartalon tukipinta maassa pysyy jatkuvasti maksimaalisen laajana, jolloin painopisteen pitäminen sen yläpuolella on mahdollisimman helppoa.

Kun esimerkiksi heilutamme käsiämme eteen ja taakse perussarjan kolmannessa rentousliikkeessä, pidämme nilkkamme rentoina niin, että etujalan päkiä ja takajalan kantapää pysyvät koko ajan maassa. Näin vartalon tukipinta maassa pysyy mahdollisimman laajana, tasapainomme pysyy maksimaalisen vakaana ja saamme samalla juurtumisharjoituksen. Juurtuminen maahan tarkoittaa siis jalkojen kontaktipinna jatkuvaa tiedostamista. Tähän liittyy tietysti monta muutakin asiaa: nilkkojen rentous, keskilinjan liikkeen suhde tukipintaan, missä kohtaa tukipintaa se liikkuu jne. Opettelemme asahissa siis myös juurtumaan maahan.

Liikkeen juurtumista ei kuitenkaan voi selittää pelkästään jalkapohjien kontaktipintojen tiedostamisen avulla. Liikkeen juurruttaminen vaatii sitä, mitä olen kutsunut ”kokemukselliseksi biomekaniikaksi”. On opittava aistimaan liikkeen koko kineettistä ketjua maasta jalkapohjista vartalon kautta käsiin. On tiedostettava koko kehon avautuvat ja sulkeutuvat liikkeet, miten voima lähtee maasta ja siis juuresta jalkojen ponnistuksella kohti vartaloa ja käsiä. Kyse ei siis ole vain siitä, että pitäisimme nilkat rentoina ja aistisimme jalkapohjien kontaktin maahan. On pyrittävä aistimaan liike koko kehon matkalla, ei vain jalan ja maan kontaktipinnassa. Tähän liittyy myös kehon rakenteellinen suunta niin, että liikkeen funktionaalisuus säilyy. Tällä tarkoitan sitä, että jos kyseessä on esimerkiksi työntö, niin liike tehdään niin, että se toimii myös, jos oikeasti työnnämme jotakin todellista esinettä.

Liikkeen juuren käsite on vaikea oppia ilman parin kanssa tehtäviä harjoituksia. Siksi kiinalaisiin kamppailutaitoihin liittyvät aina nk. push-hands –harjoitukset, jotka konkreettisesti opettavat huomaamaan heti, jos ymmärrys liikkeen juuresta on vain teoreettinen. Kun pari työntää, tasapaino menee heti.

Minulta kysytään joskus, onko asahissa olemassa oikeaa ja väärää tekemisen tapaa, kun monet asahin opettajatkin näyttävä tekevän asahia niin eri tavoin. Yritän vastata niin, että on selvää, että ymmärryksemme ja taitomme asahissa vaihtelevat samalla tavalla kuin muissakin taidoissa ja lajeissa. Asahia voi tehdä samalla tavalla oikein tai väärin kuin muitakin taitoja ja lajeja. Kaikki tekevät asahiakin parhaan ymmärryksensä ja taitonsa mukaan, niin ainakin toivon. Toivon myös, että harrastajat ymmärtävät, että asahi on taito, jossa voi edistyä ja oppia. Jos ajattelemme, että sillä ei ole niin väliä, kuinka asahia teemme, kunhan teemme, se on joka tapauksessa terveellistä, niin monet asahin hienovaraisemmat vivahteet jäävät meiltä oppimatta. Asahi on täynnä syvällisiä periaatteita, joiden oppimiseen voi kulua kymmenen tai kaksikymmentä vuotta. Kyllä, voimme tehdä asahia niin kuin haluamme, mutta samalla kannattaa kuitenkin pyrkiä tutkimaan asahin periaatteita ja tekemään sitä aina paremmin ja paremmin.







  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post219

Asahista kohti Syvä-asahia ja FK-ohjelmaa

AsahiPosted by Timo Klemola Tue, April 11, 2017 16:40:41

Minulta kysytään aina joskus, mikä on asahin ja Syvä-asahin ero ja miten ne taas puolestaan eroavat opettamastani ”Funktionaalisen kehotietoisuuden” koulutusohjelmasta. Muutama vuosi sitten, kun pidin Helsingissä perjantai-iltaisin kahdeksan viikon ”Tietoisuustaidot ja kehollisuus” –kurssiani, eräs osallistuja myöhemmin kertoi, että oli luullut että kaikki mitä teimme oli asahia. No teimme joka kerta aina aluksi asahin perusliikesarjan ja se oli yksi kurssin sisällöistä, mutta kurssi oli paljon laajempi. Opetin kurssilla asahia esimerkkinä tietoisesta liikkeestä. Samalla tavalla opetan Funktionaalisen kehotietoisuuden koulutuksessa asahin perusliikesarjan esimerkkinä sekä tietoisesta liikkeestä, että funktionaalisen kehotietoisuuden perusharjoituksena, jossa voimme tutkia kaikkia niitä kehotietoisuuden harjoittamiseen liittyviä periaatteita, joita kurssilla opettelemme.

Sekavaa? Ehkä. Kyllä nämä asiat menevät minulla päällekkäin ja siksi ehkä pieni selitys on paikallaan. Jos ajattelen näiden menetelmien historiaa, asahi syntyi ensiksi vuosina 2004-2007. Miten ja miksi, siihen ne nyt palaa, koska olen kirjoittanut siitä pitkästi blogissani otsikolla ”Asahin historiaa”.

Vuonna 2009 aloitin ”Tietoisuustaidot (mindfulness) ja kehollisuus” –kurssin pitämisen. Kurssi oli kahdeksan viikon kokonaisuus, jossa kokoonnuttiin kerran viikossa kolmen tunnin ajaksi. Pidin joka sessio luennon tietoisuustaitojen teemasta ja teimme myös asahin perusliikesarjan.

Vuosien 2010-11 aikana aloin kehitellä ”Funktionaalisen kehotietoisuuden” koulutusohjelmaa, josta pilottikoulutus oli keväällä 2012. Noin viiden vuoden työskentely asahin parissa, samalla kun kuitenkin edelleen harjoittelin taijia, yi quania ja muita kehotietoisuuden harjoittamiseen perustuvia taitoja, synnytti halun ja innon viedä asahin ideoita reippaasti pidemmälle. Tietyllä tavalla asahi oli avannut tien ajatteluun, että tällaisia asioita voi itsekin systematisoida. Monet kiinalaiset taidothan ovat yleensä niin vaikeita, että niitä on suuren yleisön käytännössä mahdoton omaksua. Samalla olin jo muutaman vuoden ajan pyrkinyt systematisoimaan sitä tapaa, miten mielen taitoja voidaan opettaa niin, että ennemminkin pyritään purkamaan näihin taitoihin liittyvää mystifiointia kuin lisäämään sitä. Liike ja kehollisuus olivat tässä työssäni keskeisessä roolissa. Puhuinkin tietoisuustaitoisesta kehotyöskentelystä. Koulutusohjelmasta muodostui hiljakseen kymmenen päivän koulutus, jota olen opettanut yleensä viiden viikonvaihteen kokonaisuutena, joka on jakaantunut puolen vuoden tai vuoden ajalle.

”Syvä-asahi” –nimen otin käyttöön joskus olisiko ollut vuoden 2014 tienoilla. Tähänkin liittyvistä syistä olen kirjoittanut aiemmin enkä siihen nyt palaa. Alla oleva kuva yrittää kertoa karkeasti, miten nämä kolme koulutusohjelmaa suhteutuvat toisiinsa. Ympyröiden suhteet eivät yritäkään olla tarkkoja, mutta idea toivottavasti välittyy. Asahin ja Syvä-asahin suhteesta voisi sanoa, että Syvä-asahi on huomattavasti laajempi ja syvempi kokonaisuus, kuin mitä alkuperäisessä asahissa opetellaan. Alkuperäinen asahi sisälsi pääasiassa kolme liikesarjaa ja liikkeisiin liittyvät periaateharjoitukset. Syvä-asahissa olen vienyt liikeanalyysin huomattavasti pidemmälle ja kehittänyt jokaiseen sarjaan ja niiden liikkeisiin useita variaatioita, joista muodostuu kokonaisia variaatiosarjoja. Sen lisäksi olen kehittänyt ja systematisoinut asahin periaatteisiin liittyviä harjoituksia omiksi liikesarjoikseen. Sen lisäksi olen kehittänyt voima-ja kuntoasahin, joissa on omat sarjansa ja periaatteensa. Tässä asahin tekemisen tavassa perusliikkeet tehdään dynaamisemmin, jolloin syke nousee ja voimaa voidaan harjoittaa kehon sisäisen vastuksen avulla. Mitään ulkoisia painoja ei käytetä. Ulkoiset painot tekevät helposti liikkeestäkin ulkoista ja paikallista ja sitä asahissa nimenomaan pyritään välttämään.

Syvä-asahin ohjaajan koulutus kestää yhteensä 8 – 10 päivää, ja häneltä vaaditaan usean vuoden ohjaajakokemus. Ajattelen itse nykyään, että Syvä-asahi on oma lajinsa, johon lyhyet Asahi-Health –ohjaajakoulutukset antavat vasta perusvalmiudet.

Funktionaalinen kehotietoisuus ja kehomielen integrointi on sitten paljon laajempi kokonaisuus, missä ei käydä läpi kaikkia asahin liikesarjoja. Siinä opetellaan vain asahin ensimmäinen perussarja. Mutta koska kehon tai paremminkin kehomielen optimaalinen käyttö ja kannattelu ovat samaa kaikissa näissä kolmessa, niissä on välttämättä myös paljon yhteistä. Kaikki funktionaalisen kehotietoisuuden periaatteet ja harjoitukset ovat vietävissä asahiin ja myös päinvastoin. FK-koulutuksessa yksi keskeinen pääpaino on kuitenkin ”tietoisuustaitoisessa kehotyöskentelyssä”, jolloin pitää avata myös harjoitusten teoreettista taustaa. FK-ohjelmassa tämän teoreettisen taustan muodostavat eksistentialistis-fenomenologinen filosofia ja buddhalainen ajattelu.

No, en tiedä selkeyttikö tämä esitys asiaa, vai hämmensikö, mutta jotenkin näin sen itse hahmotan.





  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post217

Kehon, mielen ja hengityksen harmoniasta

AsahiPosted by Timo Klemola Sat, April 08, 2017 11:04:06

Tehdessämme asahia tai muuta asahin kaltaista eheyttävää liikettä pyrimme etsimään kehon, mielen ja hengityksen harmoniaa. Tässä vielä lyhyt yhteenveto, mitä tällä tarkoitetaan. Voimme jakaa asian osiin puhumalla erikseen, kehosta ja sen liikkeestä, mielestä ja sen kohdistamisesta ja hengityksestä ja sen pakottamattomuudesta.

Kehon ja liikkeen harmonialla tarkoitetaan sitä, että noudatetaan lajiin liittyviä fyysisiä periaatteita. Asahissa se tarkoittaa hyvää pystylinjausta, rentoa, hidasta ja jatkuvaa liikettä, suoria linjauksia polvissa jne. On tärkeää, että mitään näistä asahin periaatteista ei pakoteta. Esimerkiksi hyvä pystylinjaus on asia, joka voidaan vahingossa tehdä kehoa pakottamalla. Tämä on väärin ja aiheuttaa vain hankaluuksia. Päälakea ei pidä työntää kohti kattoa voimalla, vaan ottamalla hyvän linjauksen mielikuva. Sitten on annettava mielikuvan toimia. Kun systemaattisesti käytämme mielikuvaa tällä tavalla, se muuttuu ikään kuin lihaksi ja kehon asentokin muuttuu. Mutta mitään ei pidä pakottaa.

Mielen harmoniallakin voidaan tarkoittaa mielen pakottamattomuutta. Liikkeessä mieli viedään kehon aistimuksiin ja annetaan sen tavallaan levätä siellä. Kun harjaannumme kuuntelemaan kehon aistimuksia ja ohjaamaan liikettä tietoisesti, mieli alkaa pysyä liikkeessä itsestään. On monia tapoja, tavallaan tekniikoita, joita voi käyttää mielen suuntaamisen apuna. Olen kirjoittanut niistä perusteellisesti jo aiemmin.

Hengityksen harmonialla tarkoitetaan luonnollista hengitystä. Tämä voikin olla aloittelijalle kompastuskivi. Jos hengitystä pakotetaan, se voi aiheuttaa päänsärkyä ja myös pahoinvointia. Aloittelijan on syytä antaa hengityksen kulkea niin kuin se itse haluaa, luonnollisesti, eikä yrittää pakottaa sitä mukaan pitkään liikkeeseen. Tämä on monimutkainen asia ja vasta harjoituskokemus opettaa oikeaa hengityksen käyttöä. Jos on pitkään harjoitellut asahin kaltaista liikettä, niin hengityskin on pidentynyt ja syventynyt niin, että koko asahin liikesarja on yksi pitkä hengitysharjoitus, mutta tämä vie usein vuosia. Silloinkaan hengitystä ei pakoteta, vaan hengityksen hidastuminen ja piteneminen on pitkän harjoituksen luonnollinen lopputulos. Aloittelijan kannattaa aina muistaa perusneuvo: anna hengityksen kulkea luonnollisesti. Sarjan alun ja lopun ja osioiden välisissä varsinaisissa hengitysharjoituksissa (laaja hengityksen tasausliike ja lyhyt hengityksen tasausliike) kannattaa jo alussa opetella liikkeen ja hengityksen yhdistämistä, mutta niissäkin liikkeissä se kannattaa tehdä omalla rytmillä, rytmillä mikä tuntuu itselle hyvältä. Muissa liikkeissä hengitys voi kulkea omaa luonnollista tietään. Ajan myötä hengitys alkaa sitten itsestään rytmittyä ja kantaa liikkeitä. Älä siis pakota hengitystä.

Kun sitten yhdistämme nämä kolme harmoniaa ja löydämme kehon liikkeen, hengityksen ja mielen harmonisen kokonaisuuden, olemme löytäneet eheyttävän liikkeen idean.





  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post216

Lyhyt huomio sisäisestä ja ulkoisesta liikkeestä

AsahiPosted by Timo Klemola Thu, April 06, 2017 11:54:53

Olen kirjoittanut usein ja eri tavoin siitä, miten asahin liike on sisäistä. Tämän vastakohtana on ulkoinen liike. Mutta mitä näillä käsitteillä voidaan tarkoittaa? Olen käsitellyt samaa teemaa jo varmaan parikymmentä vuotta sitten koskien karatea, taijita ja muita kamppailutaitoja. Mutta ehkä kertaus on paikallaan.

Itse viittaan näillä termeillä lähinnä kahteen asiaan: 1. mitkä kehon rakenteet kannatteleva liikettä ja 2. miten mieli ohjaa liikettä. Tarkennan. Ensinnäkin tarkoitan ulkoisella voiman käytöllä liikettä, joka tapahtuu paikallisten lihasten aktivaation johdosta. Ulkoinen liike on paikallista, esimerkiksi pääasiassa vain käden tai jalan tai vartalon liikettä. Kun nostan kupin pöydältä vain kädelläni, liike on ulkoista. Sisäisellä liikkeellä ja sisäisellä voimalla tarkoitan koko kehon liikettä, asahissa kehonlaajuisen liikkeen periaatetta. Sisäinen voima perustuu koko kehon yhteyteen. Liike noudattaa avautumisen ja sulkeutumisen periaatteita ja avautuva liike on juurrutettu maahan, sen kineettinen ketju on suljettu ja nojaa maahan. Sulkeutuvakin liike on sisäisesti yhtenäinen, vaikka sen kineettinen ketju onkin avoin.

Ja toiseksi: tarkoitan sisäisellä sellaista liikkeen ohjaamisen tapaa, missä mieli aistii liikkeen kinesteettistä tuntemusta kehossa ja ohjaa sitä tietoisesti koko liikeradan matkan. Eli yksinkertaisemmin: sisäinen liike on tietoista tai tietoinen liike on sisäistä, ulkoinen liike ei.

Jos näitä termejä käyttää näin, niin silloin ”sisäisellä” ei viitata mihinkään ”henkiseen”, niin kuin joskus näkee tätä käsitettä käytettävän. Tietysti sisäinen ja siis tietoinen liike voi olla tie myös ihmisen henkisen alueen tutkimiseen, mutta tämä on sitten vähän syvempi juttu.

Ja sitten se olennainen: kehon hienovaraisten taitojen opiskelussa tällaiset termit kuten ”sisäinen” ja ”ulkoinen” viittaavat mielestäni ennemminkin taidon oppimisen prosessiin kuin itse taitoihin. Tällä tarkoitan sitä, että nk. sisäisetkin taidot ovat oppimisprosessin alussa kovin ulkoisia. Sisäinen voima ja tietoinen liike tulevat mukaan vasta kovan harjoituksen myötä. Liikkeelle lähdetään aina ulkoisesta liikkeestä. Jos tiedetään, mitä etsitään, ulkoinen harjoitus saa hiljalleen enemmän ja enemmän sisäisiä ulottuvuuksia. Mutta tämä ei tapahdu itsestään pelkästään ulkoista liikettä tekemällä. Olennaista on jatkuvasti pyrkiä tekemään liike sisäisemmin. Näin harjoitus vie liikettä oikeaan suuntaan. Ilman tätä suuntaa liike jää ulkoiseksi, vaikka sitä tekisi kuinka kauan tahansa.

Asahissa tämä on hyvin näkyvissä. Ohjaajan on pyrittävä viemään omaa liikettään sisäisempään suuntaan, jotta hän voi antaa oppilailleen mallin, mitä sisäinen liike tarkoittaa. Ilman tätä mallia heidän on vaikea edistyä. Kirjoissani ”Asahi – tietoisen liikkeen taito” ja ”Asahi II – syväsukellus kehomieleen” olen kuvannut tarkemmin asahin jokaisen liikkeen kohdalla, mitä nämä ajatuksen käytännössä tarkoittavat.





  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post215

Asennosta, asahista ja siitä, mikä on yksi

AsahiPosted by Timo Klemola Tue, April 04, 2017 12:12:07


Kirjoissa kuvaamme liikettä sen pysähtyneessä tilassa. Otamme valokuvat asennoista. Tämä kuvaustapa voi antaa sen vaikutelman, että asento on tärkeämpää kuin itse liike. Opettamisessa pysäytämme usein liikkeen ja pyrimme korjaamaan asennon oikeaksi. Näin asennon muoto saadaan vastaamana paremmin sitä, miten se kuuluu tehdä. Kun puhumme asahin kaltaisesta liikkeestä (tai taijin tms.) tärkeämpää on kuitenkin, miten asentoon tullaan, siis itse liike ja liikkeen laatu. Jos kiinnitämme huomiomme vain asentoihin, koko kehon käyttö ja sen liikemekaniikka voi helposti unohtua. Esimerkiksi kamppailulajeissa muodot ja asennot voivat olla täydellisiä, mutta taito voi olla heikkoa. Täydelliseen asentoon voidaan tulla heikolla tavalla, jossa koko kehon liikemekaniikka ei toimi. Sama pätee asahiin. Vaikka asentojen virheettömyys on tärkeää, myös liikkumisen tapa on sitä. Pyrimme asahissa noudattamaan koko kehon liikemekaniikkaa, joka on samaa kuin monissa nk. sisäisissä kamppailutaidoissa. Kyse on silloin koko kehon voimantuoton harjoituksesta.

Kun liike on jatkuvaa ja virtaavaa, asennot katoavat. Koko liikesarja pyritään tekemään ikään kuin se olisi vain yksi liike. Me hahmotamme helposti liikkeen asentojen kautta samoin kuin mielemme hahmottaa maailman koostuvan esineistä. Se, että ajattelumme perusrakennuspalikka on käsite, saa meidät myös hahmottamaan maailman koostuvan erillisistä olioista. Monissa idän perinteissä tätä pidetään mielen harhana. Silloin ajatellaan, että maailma on perustaltaan yksi, mutta mielemme toimii niin, että se ajattelee maailman moneksi. Harjoittamalla kehomieltä tämä mielen käsitteellinen toiminta, jossa minä erottuu maailmasta, voi tulla ikään kuin läpivalaisemisen kohteeksi.

Liikkeessä voimme harjoittaa samaa asiaa: olla erottamatta asentoa liikkeestä. Silloin jäljelle jää vain jokin, mikä on yksi: alati muuttuva, virtaava liike, missä myös mielen ja kehon ero katoaa.





  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post214

Syvä asahin liikesarja maaten

AsahiPosted by Timo Klemola Mon, March 27, 2017 14:10:27

On tilanteita, jossa asahia haluaa tehdä lattialla tai vuoteella maaten. Seuraavassa asahin perussarjaan perustuva liikesarja, jossa liikkeitä on sovellettu maaten tehtäväksi. Sarjan voi tehdä kokonaisuutena tai siitä voi ottaa itselle sopivan liikkeen tai liikekokonaisuuden.

Käytän seuraavassa kuvauksessa ilmaisuja alas, ylös, oikealle ja vasemmalle samalla tavalla kuin, jos olisimme pystyasennossa vaikka nyt makaammekin selällämme jalat koukussa.

Perusasento. Makaa selälläsi koukkuselinmakuulla kädet vartalon vieressä (kuva). Tee harjoitukset ilman tyynyä, jos mahdollista. Tämä asento mahdollistaa sen, että voit työskennellä aktiivisesti myös jaloillasi liikkeiden aikana. Asahin pystysarjojen avautumis- ja sulkeutumisliikkeet voi ottaa mukaan painamalla jalkoja kohti vuodetta, jolloin kyse on avautumisesta ja ojentautumisesta ja vetämällä hieman jalkoja koukkuun, jolloin kyse on sulkeutumisesta. Anna myös lantion kohota ja vajota hieman näiden liikkeiden aikana. Joissakin liikkeissä tämä vartalon liike on pientä, toisissa sen voi laajentaa isommaksi. Vaikka siis makaammekin vuoteella, koko keho on mukana harjoituksessa.

Muista, että voit jokaisen liikkeen jälkeen rentoutua ja jäädä vain lepäämään perusasentoon. Tee itsellesi sopiva määrä liikkeitä ja valitse juuri sinulle sopivat. Koko sarjaa ei ole aina välttämätöntä tehdä.

Asahin perussarja maaten

Laaja hengityksen tasausliike. Tuo kädet sivukautta ylös sisäänhengityksellä ja edestä alas uloshengityksellä. Ota mukaan koko kehon pieni liike ojentamalla hieman jalkoja, kun kädet kohoavat ja vetämällä jalkoja koukkuun, kun kädet laskevat. Kun jalat ojentuvat, jalkapohjat myös painuvat samalla hieman kohti vuodetta ja lantio ja vartalo myös keventyvät. Jalkojen koukistuessa tapahtuu päinvastoin.

Rentousosio

1. Kierry oikealle ja vasemmalle. Kierry sivulle ja käy läimäyttämässä kevyesti vuoteesi reunoja vuorotellen oikealle ja vasemmalle. Kun käännyt vasemmalle, paina oikealla jalalla kohti vuodetta, jolloin vartalo kiertyy mukaan liikkeeseen. Tee sama oikealle. Tee sama oikealle. Liikkeen voi tehdä myös hitaammin niin, että vain ojennat kätesi vuorotellen rinnan yli vasemmalle ja oikealle

2. Heiluta käsiä vuorotellen. Heiluta käsiä vuorotellen vartalon edessä ylös ja alas. Pidät jalat samalla tavalla aktiivisina kuin edellisessä liikkeessä. Jos alusta on pehmeä, esimerkiksi vuode, alakäsi voi kevyesti läimähtää vuodetta vasten.

3. Yhtäaikainen käsien ravistus. Ravista kumpaakin kättä yhtä aikaa alas. Jos olet vuotella, voit antaa käsien pudota vuoteeseen lantion viereen. Aktivoi jalat myös tässä liikkeessä. Kun nostat kädet ylös, ojennat hieman jalkoja, jolloin lantio hieman kohoaa ja kun tuot kädet alas, koukistat niitä hieman, jolloin myös lantio laskee alas.

Lyhyt hengityksen tasausliike. Tee kuten pystyssä. Ojentaudu hieman, kun kädet kohoavat ylös ja hengität sisään. Kun hengität ulos ja tuot kädet alas, koukista hieman jalkojasi. Näin saat vartalon jalat aktivoitua mukaan liikkeeseen. Huomaa, miten jalkojen ojennus keventää kevyesti lantiotasi, se pyrkii nousemaan ja jalkojen koukistaminen painaa jälleen lantiotasi maata vasten. Keskivartalon lihakset siis aktivoituvat liikkeen aikana.

Niska-hartiaosio

4. Pyöritä kyynärpäitä. Koska maaten on helpompi pyörittää kyynärpäät kuin hartiaa, teemme tähän kohtaan kyynärpäiden pyörityksen. Tuo sormet olkapäille ja nosta kummatkin kyynärpäät ylös. Jatka liike keskeltä ylös ja ulkokautta alas. Kun kyynärpäät nousevat ylös, työnnä hieman jaloilla ja kun kyynärpäät laskeutuvat ulkokautta alas, koukista hieman jalkoja. Vaihda myös liikesuunta.

5. Tee simpukkaliike. Simpukkaliikkeen voi tehdä aika samalla tavalla maaten kuin pystyssä. Kierrä käden selät vastakkain ja kurota sormet polvien väliin. Koukista samalla hieman jalkojasi ja anna rintalastan pudota ja selän kaareutua. Tuo sitten kädet sivuille ja kierrä ne ulkokiertoon. Kun kädet kohtaavat vuoteen, paina niitä vuodetta vasten ja anna ylävartalon hieman taipua kaarelle taaksepäin. Ojenna samalla kevyesti jalkojasi. Tunne samalla, miten lavat pyrkivät yhteen, rinta aukeaa ja leuka pyrkii ylös.

6. Käännä päätä ja venytä kaulaa. Liikkeen voi tehdä samalla tavalla kuin seistessä. Kohota kädet ensin ylös. Tuo sitten kädet alas ja käännä pääsi hitaasi vasemmalle. Tee kevyt kiertovenytys niskaasi kun samalla painat käsiä alaspäin ja ojennat jalkojasi. Palaa keskelle kohottamalla kädet ylös ja koukistamalla jalkoja. Toista oikealle. Huomaa, että käsien liikkeen voi tehdä myös niin, että kyynärpäät pysyvät koko ajan maassa.

Tee lyhyt hengityksen tasausliike

Selkäosio

7. Nosta pallo polvien päältä ja laske yöpöydälle. Liikkeen malli otetaan jälleen perussarjasta. Kuvittelen että koukussa olevien polviesi päällä on iso pallo. Tartu palloon kummallakin kädellä. Samalla joudut taipumaan ylävartalosta ja jalat koukistuvat hieman. Nosta pallo eteen ja kierry sivulle. Laske pallo peukaloiden puolelta vieressäsi olevalle tai kuvitellulle yöpöydälle. Liikkeessä joudut kiertymään sivulle ja kurottamaan vähän. Poimi sitten toinen pallo polvien päältä ja vie se toisella puolella olevalle yöpöydälle.

8. Kurota vuorotellen käsilläsi kohti takaseinää. Poimi jälleen pallo polvien päältä. Kohota se sitten etuviistoon pääsi yläpuolelle. Ojenna sitten vuorotellen käsiäsi pitkälle kohti vuoteen päädyssä olevaa seinää ikään kuin poimisit korkealta jotakin. Ota jalat myös mukaan painamalla oikealla jalalla, kun kurotat oikealla kädellä ja päinvastoin. Anna myös vartalon sopivasti kiertyä.

9. Pyöritä palloa. Palauta kädet edellisestä harjoituksesta pallon ympärille ja pyöritä palloa vartalosi edessä. Ota koko keho mukaan liikkeeseen. Anna myös pääsi ja ylävartalosi vähän kohota vuoteesta, kun pallo on alhaalla.

Tee lyhyt hengityksen tasausliike

Jalkaosio

10. Piirrä kantapäällä ympyrä sänkyyn. Selällä maaten emme voi tässä osiossa harjoittaa tasapainoa, mutta voimme tehdä jalkoja kevyesti vahvistavia ja liikeratoja auki pitäviä liikkeitä ja harjoittaa koko kehon liikekoordinaatiota. Lähde piirtämään kantapäällä ympyrää sänkyyn avaamalla jalka ensin sivulle, siitä alas ja jälleen keskelle. Jatka liike keskeltä ylös, jolloin jalkaterät ovat jälleen vierekkäin ja polven koukkuasennossa. Piirrä samalla käsilläsi vastaava ympyrä. Tuo siis kädet sivulta alas ja keskeltä ylös. Koordinoi jalan ja käsien liike. Toista toisella jalalla. Jos vatsalihasten voima riittää, voit piirtää jalan ympyrän niin, että kantapää on koko ajan hieman ilmassa.

11. Koukista nilkkoja ja kohota lantiota. Kuten seisten tehtävässä liikkeessä tartu edessäsi olevan tangon alapuolelta ja koukista nilkkojasi niin, että päkiät nousevat irti maasta. Koukista samalla jalkojasi. Ojenna sitten kämmenet alaspäin, paina jalkapohjia maahan ja kohota lantio irti vuoteesta. Toista.

12. Nosta jalkaa ja venytä. Tämänkin liikkeen malli on perussarjasta. Nosta pallo polvien päältä, kuten selkäliikkeissä. Nosta jalka ylös ikään kuin ottaisit askeleen. Tartu toisen käden sormista ja lähde venyttämään kättä eteen ylösnostettua jalkaa pitkin niin pitkälle kuin pystyt. Laske sitten jalka maahan ja jatka käsien venyttävää pyöreää liikettä pään yläpuolelle asti. Tuo kädet ulkokautta alas ja poimi jälleen pallo polvien päältä. Kohota sitten toinen jalka ylös ja venytä kädet sitä pitkin.

Laaja hengityksen tasausliike. Lopeta sarja kuten pystyssä hengittämällä syvään ja tuomalla kädet edestä ristiin ja ylös ja edelleen sivuilta alas.

Makaa pallo rinnan edessä. Tuo kädet rinnan edessä olevan pallon ympärille. Avaa jalat hieman leveämpään asentoon ja nosta päkiät irti maasta. Aseta pienet mielikuvapallot päkiöiden alle.







  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post212
« PreviousNext »