Huomioita

Huomioita

Tarinoita asahin taustasta, osa 2

AsahiPosted by Timo Klemola Fri, November 03, 2017 11:45:42

”Niska-hartia –osio. 1. Hartianpyöritys. Hartian pyörittäminen tai itse asiassa minkä kehon osan tahansa pyörittäminen koko kehon liikemekaniikalla oli asia, jota olin paljon harjoitellut taijin yhteydessä. Erityisesti chen-tyylin nk. ”silk reeling excersice” (chan si gong) on tämän harjoituksen taustalla.”

On hartian pyöritystä ja hartian pyöritystä.

Muistan yhden leirin Jalamon Ilpon salilta Turusta, missä eräs kiinalainen opettaja pyysi minua näyttämään vähän taiji-liikesarjani alkua. Aika taisi olla 90-luvun puolta väliä. Leiri oli muistaakseni karate-leiri, mutta opettaja oli sekä karaten että Yang-tyylin taijin opettaja. Tein työtä käskettyäni ja näytin muutaman liikkeen. Hänen kommenttinsa oli jäätävä: ”This is not taiji, this is taiji-mechanics.” Olin kuitenkin aika tyytyväinen hänen kommenttiinsa, koska tuolloin pyrin kovasti ymmärtämään juuri taijin mekaniikkaa, ja se näkyi läpi. Kokenut taijin tekijä pystyy toteuttamaan taijin mekaaniset periaatteet niin pieninä ja sisäisinä, että niitä on miltei mahdoton havaita. Tämä on myös se syy, miksi niitä on myös niin vaikea oppia, varsinkin kun kiinalaisessa opetustavassa ei paljon selitetä, vain tehdään.

90-luvulla saattoi jo netistä löytää artikkeleita monista taijihin liittyvistä teemoista. Silloin tosin ei ollut Googlea, käytettiin Alta Vistaa ja muita hakukoneita. Löysin netin kautta Mike Sigmanin ja hänen taijin mekaniikkaa käsittelevät artikkelinsa. Ne olivat tuohon aikaan poikkeuksellisia. Niissä Sigman pyrki avaamaan kiinalaisia käsitteitä länsimaisen mekaniikan ja fysiikan avulla. Erityisesti hän pyrki selittämään taijissa keskeistä ”peng” –käsitettä kehoon kohdistuvien voimien ja niiden suuntaa kuvaavien vektorien avulla. Hän kuvasi, miten parin työntövoima otetaan vastaan manipuloimalla hänen voimansa vektorien suuntaa ja ohjaamalla ne oman kehon kautta jaloista maahan. Tuohon aikaan tämä oli radikaalia, koska kiinalaiset eivät koskaan selittäneet käsitteitään näin. Yleensäkään he eivät selittäneet, vaan näyttivät. Minua Sigmanin analyysit auttoivat paljon ymmärtämään koko kehon liikemekaniikkaa, mitä taijissa ja itse asiassa muissakin kamppailutaidoissa pyrittiin toteuttamaan. Koko 90-luvun pyrin ymmärtämään kiinalaisiin ja japanilaisiin kamppailutaitoihin liittyvää mekaniikkaa ja voimantuottoa ja kirjoitin teemasta paljon. Zen-karate –kirjassani käsittelin tätä teemaa karaten kannalta ja Zenshindojon Huomioita-lehteen kirjoitin useita tätä teemaa käsitteleviä artikkeleita. Sitä mukaan kun aloin asia ymmärtämään pyrin sitä myös opettamaan. Pidin tuohon aikaan paljon parin päivän mittaisia ”sisäisen voiman mekaniikkaa” käsitteleviä leirejä kamppailutaitojen harrastajille.

Jossain vaiheessa hakeuduin myös yhdelle Mike Sigmanin leirille, jonka hän piti Lontoossa. Jos oikein muistan, siellä teimme myös chen-tyylin ”silk reeling” (chan si gong) –harjoituksia. Peng-linja piti oppia säilyttämään liikkeen joka pisteen aikana. Liike saattoi olla käden, hartian tai vaikka lonkkanivelen pyöritys. Ideana oli että jos pari työntää pyöritysliikkeen aikana sinua, niin opit pitämään hänen voimansa maahan suunnattuna ympyräliikkeen jokaisesta pisteestä. Samalla opit ottamaan koko kehon voiman maasta asti liikkeen jokaiseen pisteeseen. Tällä idealla asahinkin hartianpyöritys tulisi tehdä.

”Silk reeling” tarkoittaa silkkilangan kelausta tai puolausta silkkitoukan kotelosta. Silkkilanka on hyvin ohutta, jolloin liikkeen pitää olla tasaista ja jatkuvaa ilman pysähdyksiä, jotta lanka ei katkeaisi. Tällaista pitäisi olla myös taijin/ asahin liikkeen. Samalla liikkeen tulee olla koko kehon liikettä jaloista vartalon kautta käsiin.

Itseltäni meni kymmenkunta vuotta harjoitusta ja tutkimusta, että opin tämän liikkumisen tavan. Koko tämä ”sisäisen voiman mekaniikka” löytyy nyt asahin liikkeiden taustalta. Nyt puhun ”kokemuksellisesta biomekaniikasta”, millä tarkoitan samaa asiaa, mutta korostan asian kokemuksellista luonnetta. Tätäkään asahin periaatetta ei tulisi ottaa liian kevyesti. Hartiaakin voi pyörittää siis monella tavalla.



”Simpukkaliike. Kehitin sen avautumisen ja sulkeutumisen taidon opettamiseksi. Zen-karate -kirjassani yritin opettaa tätä avautumisen ja sulkeutumisen mekaniikkaa karateihmisille.”

Tämä on oikeastaan jatkoa tuohon edelliseen tarinaan. Taijin ”klassikoissa” todetaan, että ”on vain avautuminen ja sulkeutuminen, yin ja yang”. Muistan joskus 90-luvun lopussa kysyneeni Zhangilta, yi quan –opettajaltamme, miten avautumisen ja sulkeutumisen käsitteet kuvaavat yi quania. En enää tarkasti muista hänen vastaustaan, mutta idean muistan: siinä on kaikki. Kaikkien kamppailutaitojen perusmekaniikka voidaan kiteyttää noihin käsitteisiin. Se tarkoittaa silloin sitä, että jos ei ymmärrä avautumisen ja sulkeutumisen periaatteita, ei myöskään ymmärrä koko kehon liikkeen mekaniikkaa.

Mutta jotta voidaan sanoa, että jokin liike on avautuva tai sulkeutuva, pitää ymmärtää, mikä avautuu ja mikä sulkeutuu. Pitää olla mielessä malli, johon nämä käsitteet liittyvät. Olen kirjoittanut tästä asahi- kirjoissani ja esimerkiksi blogi-sarjassani ”Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka” . Koska ihmisen keho on niin monimutkainen, malleja voi olla monia. Itse käytän sekä ”kolmen jousen mallia” että ”vipuvarsimallia”. [Ks. blogi.] Toisen mallin avulla on helpompi selittää joitain liikkeitä kuin toisen. Asian tekee vielä monimutkaisemmaksi se, että kehon kolme ”jousta” voivat olla yhtä aikaa erilaisessa liikkeessä: yksi jousi voi avautua samalla kun kaksi muuta jousta sulkeutuvat jne.

Kehitin simpukkaliikkeen yhdenlaiseksi avautumisen ja sulkeutumisen periaatteiden malliksi. Nyt jälkikäteen pitää todeta, että taisin tehdä siitä liian monimutkaisen, koska liikkeessä käsien ja selän sulkeutuminen ja avautuminen ovat selkeitä, mutta käsien liike voidaan tehdä monella erilaisella avautumisen ja sulkeutumisen idealla. Toisaalta se ei haittaa, vaan antaa tekijälle mahdollisuuden tiedostaa vielä tarkemmin käsien liikkeiden vaiheita. Teimme tämän liikkeen asahin alkuaikoina aika pystystä, siis vajoamis- ja sulkeutumisvaiheessa emme menneet kovin alas. Itse teen nykyään liikkeen laajempana ja vajoan syvään alas, jotta jalatkin saavat liikkeessä hyvän voimaharjoituksen. Jos liikkeen tekee lyhyempänä, on mahdollista antaa kaikkien jousien avautua ja sulkeutua yhtä aikaa.

Tähän vielä lopuksi vähän googlaamista vaativa asahi-koan: sulkeutuminen = fleksio + adduktio + sisärotaatio; avautuminen = ekstensio + abduktio + ulkorotaatio.




”Päänkääntö. Tämä on suoraan ba-duan-jin –sarjan liike.”

Perustin asahin ensimmäisen sarjan ensimmäisen suunnitelman kiinalaiseen ba-duan-jin – liikesarjaan. Olin oppinut sen zen-opettajani Engaku Tainon Italian Orvietossa sijaitsevassa zen-luostarissa, kuten olen jo kertonut. Ba-duan jin on yksi Kiinan tunnetuimmista qigongin muodoista. Kiinassa on satoja qigong-koulukuntia, jotka jakautuvat karkeasti kolmeen luokkaan harjoituksen päämäärän mukaan. On olemassa terveydellisiä, kamppailutaitoihin liittyviä ja uskontoihin liittyviä qigongin muotoja tai koulukuntia. Ba-duan-jin on tyypillinen terveysharjoitus, vaikka siinä onkin joitakin kamppailullisia ulottuvuuksia. Tainon kanssa teimme sitä zen-harjoituksena eli puhtaasti liikemeditaationa.

Ba-duan-jin tarkoittaa ”kahdeksaa brokadia” eli kauniisti kirjailtua silkkikangasta. Liikkeitä sarjassa on siis kahdeksan. Kyseessä on erittäin vanha harjoitus. Ensimmäiset maininnat siitä löytyvät jo 1100-luvulta. Koska kyseessä on jo noin 1000 vuotta vanha harjoitus, siitä on olemassa lukemattomia versioita. Jokaisesta liikkeestä on huimasti erilaisia variaatioita.

Kirjoitin kirjan ”Taiji – liikettä hiljaisuudessa, hiljaisuutta liikkeessä” vuonna 1989. Esittelin siinä taijin 24-askeleen liikesarjan, mutta myös Tainolta oppimani version ba-duan-jin –liikesarjasta. Teimme sitä taiji-tunneilla ja opetin sen myös karateoppilailleni. En saanut kaikkia kahdeksaa ba-duan-jinin liikettä asahin perusliikesarjaan, koska muut asahin työryhmän jäsenistä (Ilpo, Ykä ja Keijo) pitivät liikkeitä liian vaikeina, mutta neljä nykyisistä asahin perussarjan liikkeista ovat siitä peräisin, joista yksi on tämä päänkääntöliike.

Kyseessä on neljäs ba-duan-jinin liike ”Käännä pääsi ja katso taakse.” Alkuperäinen liike ei sisällä jalkojen ja selän avautuvia ja sulkeutuvia liikkeitä. Lisäsin ne siihen, jotta liike noudattaisi ”sisäisen voiman mekaniikkaa”. Pään kiertovenytykseen ja käsien ja vartalon venytykseen tuli luonnollisesti ojentuva ja avautuva liike. Tästä loogisesti seurasi, että välivaihe on sulkeutuva ja vajoava. Alun perin opetin ja tein tämän liikkeen kädet niin kuin olin sen itse oppinut Tainolta, jolloin kädet nousevat ylös käden sisäsyrjät, siis peukalon puoleiset syrjät ylöspäin ja laskevat kämmenet alaspäin. Muut rupesivat tekemään sitä samalla käsien liikkeellä kuin teimme hengityksen lyhyen tasausliikkeen. Ero oli pieni ja annoin olla.

Löysin netistä liikkeelle nimeksi myös ”Viisas pöllö kääntää päänsä ja katsoo taakse.” Tästä muistui mieleeni eräs asahi-ohjaajien koulutus, missä eräs osallistuja kertoi lähteneensä edellisestä koulutuksesta kotiinsa autolla ja hän oli matkalla huomannut, miten niska oli täysin vapaa ja pää kääntyi kuin pöllöllä. Tämä olisi varmaan ”asahia autoilijoille” –sarjan perusliike.




”Selkäosio. 1. Kierto ja työntö. Alkuperäisessä suunnitelmassani simpukkaliike oli ainoa selkäliike. Päätimme, että jokaisessa osiossa on kolme liikettä, joten piti miettiä kolme selkäliikettä. Ensimmäiseksi liikkeeksi tuli Ilpon jostakin hänen qigong-sarjastaan poimima liike. Alun perin siihen liittyi kierron lisäksi sivutaivutus taakse, kun pallo työnnettiin yläviistoon taakse. Yhtäaikainen takataivutus ja kierto eivät ole terveellisiä selälle ja liikettä muutettiin niin, että jätettiin takataivutus pois. 2. Sivutaivutus ja 3. Pallon kierto. Nämä tulivat ba-duan-gin liikesarjan yhdestä monimutkaisesta liikkeestä, joka päätettiin jakaa kahtia: sivutaivutukseen ja pallon kiertoon. Alkuperäisessä ba-duan-gin liikkeessä sivutaivutus tehdään kurottamalla vuorotellen kumpaakin kättä korkealle ylös. Siitä muodostui sivutaivutus. Pallon kiertoliike on sama kun osa tästä ba-duan-gin liikkeestä.”

Käsittelen tässä kaikki selkäliikkeet yhdessä nipussa, koska ensimmäisen liikkeen historiallista taustaa en tunne. Ilpo ehdotti tätä liikettä ja se muistaakseni perustui johonkin Ilpon oppimaan qigong-sarjaan, jota en tarkemmin muista. Kaksi seuraavaa selkäliikettä, selän sivutaivutus ja selän kierto tulivat Tainolta oppimastani ba-duan-jinin liikkeestä. Kyseessä oli ba-tuan-jinin kuudes liike ”Ojenna kätesi maata kohti ja tartu varpaisiin.” Liike sellaisena kuin sen esittelin oli työryhmän mukaan liian vaikea ja päädyimme jakamaan sen kahtia: sivutaivutukseen ja vartalon kiertoon. Olen liittänyt alkuperäisen käsien ylöskurottamisliikkeen asahin tuoliversion selkäsarjaan. Teimme aikoja sitten myös asahin ”toimistoversion”, jossa selän sivutaivutus tehdään myös näin eli vuorotellen ylös kurottaen ja kylkeä venyttäen. Napataan omena korkean puun oksasta.



Asahin taustaa, osa 17

”Tasapaino-osio. 1. Piirrä jalalla ympyrää. Alkuperäinen ehdotukseni oli yi quan –askel. 2. Noustaan päkiöille ja venytetään. Tämä liike oli taas suoraan ba-duan-jin –sarjasta. 3. Pallon nosto ja venytys. Keijo ehdotti tätä liikettä. Hän oli tehnyt sitä tai vastaavaa jo aiemmin karaten yhteydessä.”

Tämä tarina läheneekin sitten loppuaan. Olemme jo asahin perussarjan viimeisessä osiossa, joka koostuu kahdesta tasapainoliikkeestä ja yhdestä venytyksestä. Alkuperäisessä suunnitelmassani asahin ensimmänen taso sisälsi kuusi erillistä osiota, joista yksi oli ”terveyskävely”. Monet kiinalaiset qigong-koulut sisältävät erilaisia askellusharjoituksia. Hidas askel on myös taijin ja yi quanin yksi perustava harjoitusmenetelmä. Kummassakin lajissa askel erotetaan yleensä omaksi harjoituksekseen ja sitä tehdään myös irrallaan muista harjoituksista ja muodoista. Hidas askel opettaa välttämättä hyvää tasapainoa ja vahvistaa jalkoja, koska siinä joutuu välttämättä seisomaan pitkiä aikoja yhdellä jalalla. Koko taijin liikesarja on jatkuvaa seisomista yhdellä jalalla, koska askellus on niin hidasta. Ehdotin asahiin myös tällaista askelharjoitusta. Koska asahista tuli lopulta paikallaan tehtävä liikekokonaisuus, liikkuva askeltaminen ei siihen soveltunut. Ehdotinkin tilalle yi quanin ideaa paikallaan tehtävästä askeleesta, missä otetaan askel, mutta palautetaan jalka saman tien sivukautta takaisin, jolloin tuloksena on jalan ympyräliike. Liikkeessä kädet ovat sivuilla ja pitävät kiinni ikään kuin kaiteista. Keijon ajatuksesta lisäsimme liikkeeseen käsien ympyräliikkeen ja liike oli valmis.

Toinen tasapainoliike, päkiöille nousu, tuli jälleen ehdottamastani ba-duan-jin –sarjasta. Ilpo ehdotti liikkeen alkuun keinahdusta kantapäille, joka otettiin mukaan ja liike oli valmis. Kolmas liike, venytys, oli Keijon ehdotus. Otimme siihen mukaan pallon noston ensimmäisestä selkäliikkeestä ja sen perään Keijon karate-harjoituksissaan käyttämän askeleen ja venytyksen. Näin tämäkin liike oli sitten valmis.

Liikesarja päätyy seisomiseen kannatellen palloa vatsan edessä. Alkuperäinen ehdotukseni oli, että ensimmäisen tason sarja päättyisi seisomiseen wu-chi-asennossa, mikä on esimerkiksi taijin perusseisonta ja myös oma qigong-menetelmänsä, wu-chi qigong. Toiselle tasolle suunnitelmiini oli kuvattu seisominen pallo vatsan edessä, niin kuin teemme yi quanissa. Viimeisen laajan hengitysliikkeen jälkeen oli kuitenkin luontevaa jäädä siitä kannattelemaan suoraan palloa vatsan edessä, jolloin pallon kannattelu siirtyi perussarjan viimeiseksi liikkeeksi.

Nyt kun olen alkanut pitämään asahin jatko-koulutuksissa mm. ”Asahi ja tietoisuustaidot” päivää, niin oli mielenkiintoista löytää aivan ensimmäisestä asahi-suunnitelmastani (11.12.2004) viimeisenä kohtana otsikko ”Istu alas ja kuuntele kehoasi ja mieltäsi”. Suunnitelmaan olen kirjoittanut tälle kohtaa: ” Sisältää hengitysharjoituksia, mielen keskittämisen harjoituksia ja kehon kuuntelemisen harjoituksia: 1. Laske hengityksiä; 2. Laske vain joka toinen hengitys; 3. Kuuntele hengitystä; 4. Kuuntele kehon lämpöä ja elinvoimaa.” Eli suhteellisen normaalit zazenin ohjeet.








  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post249

Tarinoita asahin taustasta, osa 1

AsahiPosted by Timo Klemola Fri, November 03, 2017 11:12:20

Jokaisella asahin liikkeellä on tarina. Ajattelin nyt kertoa niistä vähän enemmän. Olen kertonut samat asiat, mutta hyvin lyhyesti, blogissani ”Mistä asahi on peräisin?” tammikuulta 2016. Nyt yritän vähän laajentaa näitä tarinoita, ainakin joitakin niistä. Lähden liikkeelle perusliikesarjan alusta. Otan ensin tuosta edellä kertomastani blogista liikkeen lyhyen kuvauksen ja sitten laajennan vähän sitä. Jatkossa noudatan samaa kaavaa.

”Alun ja lopun ’laaja hengityksen tasausliike’. Tämä oli tapa, miten opin sekä aloittamaan, että lopettamaan taijin 24-liikesarjan omalta opettajaltani Engaku Tainolta. Käsien liikkeiden suunta ja kaikki muutkin ovat täsmälleen samoja.”

Tämä olisi aivan liian pitkä tarina kokonaan tähän kirjoitettavaksi. Aloitin karaten 15-vuotiaana vuonna 1970. Etsin sitten pitkään karaten ja muiden budo-lajien filosofisia perusteita ja vuonna 1984 löysin Italiassa sijaitsevan zen-luostarin, jota johti zen-mestari Engaku Taino. Hänen Rinzai-zenin opetuksensa oli hyvin fyysistä. Hän opetti zazenin (istuen tehtävä zen-meditaatioa) lisäksi joogaa, taijia, kallio- ja vuorikiipeilyä ja alppihiihtoa zen-harjoituksina. Hänen opetuksessaan oli ja edelleen on kaksi puolta: sekä dynaaminen liike että staattinen istuminen. Olen omaksunut häneltä saman ajatustavan. Kun ensimmäisen kerran vietin hänen luostarissaan viikon sesshinin vuonna 1984, opin häneltä kaksi kiinalaista liikesarjaa: ba-duan-jin –sarjan ja taijin 24-askeleen liikesarjan. Luostarissa näitä harjoituksia tehtiin liikemeditaation muotoina. Tainolla oli oma, japanilaisessa luostarissa oppimansa tapa tehdä näitä harjoituksia. Esimerkiksi taijin sarjan hän aloitti ja lopetti syvillä hengitysliikkeillä, joihin yhdistyi käsien laajat ympyräliikkeet juuri kuten nyt teemme asahin alussa ja lopussa. Standardi 24-askeleen liikesarjahan ei sisällä näitä liikkeitä. Tapa on tavallaan qigongin ja taijin yhdistelmä. Alun ja lopun hengitysliikkeet ovat qingong-liikkeitä, joita tapaa monissa qigong-kouluissa.

Innostuin tuolloin aika lailla kummastakin liikesarjasta ja palattuani Suomeen aloin opiskelemaan niitä enemmän ja kaivamaan niistä perusteellisempaa tietoa. Se ei ollut ihan helppoa, koska Suomessa ei tuohon aikaan ollut taijin ja qigongin opettajia tai ainakaan tiedossani ei ollut. Tapani mukaan kaivoin esiin kaiken materiaalin, minkä löysin. Tilasin englanniksi käännettyjä kirjoja ja muistaakseni jonkin videonauhankin sain tilattua. Nettiähän ei vielä silloin ollut. Yksi tärkeä kirja oli Yang Ming-Shin “Tʼai-chi Chʼuan for Health and Beauty”. Yang oli kiinalainen opettaja, joka oli opettanut Tainon japanilaisessa luostarissa taijita. Hiljalleen pääsin sisään näihin harjoituksiin. Kävin joka vuosi Italiassa Tainon opissa ja opiskelin itse kirjojen ja videoiden perusteella. Vaikka en itse vielä mitään osannutkaan, aloin opettaa taijin ja ba-tuan-jinin liikesarjoja karateoppilailleni heti tuolloin 80-luvun puolessa välissä.

Palatessani Italiasta junalla takaisin Suomeen, kirjoitin päiväkirjaani kuvauksen yhdestä zen-sesshinin päivästä. Siinä on tällainen kohta:

”Kaikki ovat palanneet pesulta. Alkaa tai-chi-harjoitus. Taino oppi itse tai-chin yksinkertaisen muodon Sofukujin zen-luostarissa. Munkit Tainon kertoman mukaan harjoittelivat siellä tai-chita vapaa-aikanaan ilman Mumon roshin virallista lupaa. Aluksi se sai vain hänen hiljaisen hyväksymisensä. Mumon Roshi ymmärsi zenin ja tai-chin läheisen yhteyden ja kutsui 70-luvun alussa kuuluisan kiinalaisen tai-chin opettajan Yang Ming-Shin luostarin viralliseksi opettajaksi. Tämän jälkeen tai-chi on levinnyt nopeasti moniin japanilaisiin ja ulkojapanilaisiin Rinzai-koulun zen-luostareihin.

Opettaja seisoo aluksi pitkään rizuzenissä, jalat hieman taipuneina, katse maahan luotuna. Kuumuus on jo vaihtunut illan leudoksi tuuleksi. Hyvin hitaasti hengityksen tahdissa alkaa ensimmäinen liike: mestarin kädet kohoavat ylös sivulle, piirtävät ilmaan ympyrän ja painuvat edelleen hitaasti edestä alas. Mestarin vartalo alkaa hitaan käännöksen vasemmalle, paino siirtyy oikealle jalalle, oikea käsi siirtyy rentona rinnalle ja vasen käsi sen alle ikään kuin hän pitäisi kädessään suurta palloa. Vasen jalka kohoaa päkiän varaan, siirtyy hieman lähemmäksi ja aloittaa sitten kaarimaisen askeleen vasemmalle. Kädet seuraavat jalan liikettä. Oikea käsi työntyy hitaasti ylös katseen korkeudelle, kämmen taivasta kohden, vasen käsi painuu alas oikealle kämmen maata kohden. Tässä asennossa hän näyttää ikään kuin seisovan taivaan ja maan leikkauspisteessä ja kannattavan kämmenillään kumpaakin. Liike seuraa toista jatkuvana, katkeamattomana virtana, täydellisen keskittymisen hetkeksikään häiriintymättä. Oppilaat toistavat liikkeen taitojensa mukaan. Muodon täsmällisyys ei ole niinkään tärkeä. Täydellisen keskittymisen säilyttäminen liikkeen aikana on harjoituksen päämäärä. Tai-chi on hitaasti liikkuen tehtävää zazeniä.”

Kuvaus zen-luostarin päivästä päättyy näin:

”Kello on täsmälleen 24. Kävelemme äänettömästi ylös niitylle luostarin taakse. Odotamme hetken ja Taino liittyy joukkoomme. Hän kumartaa syvään koskettaen sormenpäillään maata. Me vastaamme kumarrukseen. Mestari seisoo pitkään liikkumatta rizuzenissä, sitten hitaasti hänen kätensä kohoavat sivulle ylös ja piirtävät ilmaan ympyräkaaren, hetken aikaa hän ikään kuin pitää kuuta kämmenellään, kädet laskeutuvat alas, nousevat jälleen hitaasti eteen ylös. Mestari aloittaa hitaat, tasapainoiset tai-chin liikkeet. Kädet piirtävät yöhön ympyröitä ja kaaria tarkasti mestarin esimerkkiä seuraten. - Liikesarja lähestyy loppuaan, mestari palaa lähtöasentoon, seisoo pitkään rizuzenissä katse maahan luotuna, kääntyy sitten meitä kohti, koskettaa hitaasti sormenpäillään maata ja katoaa yöhön sanaakaan lausumatta. Huomenna on samanlainen päivä ja sitä seuraavana ja sitä seuraavana. Zen on kuin pitkä junamatka, jonka pääteasemasta olemme kuulleet puhuttavan ja tiedämme, että se on syvällä meissä, mutta emme ole vielä kyenneet näkemään edes sen valoja. Mutta vain pääteaseman saavuttaminen ei ole zeniä. Zeniä on myös matkalla olo. Budokalle hänen budo-lajinsa on Tie, do, jota pitkin hän etenee. Se on jatkuva matka itseen, jatkuva zazen, keskittyminen elämään tässä ja nyt.”

Näin voisi todeta myös asahista. Tainolta oppimani laajat ja hengitystä tasaavat liikkeet elävät nyt asahin sarjojen alussa ja lopussa.




”Rentousosio. Liikkeet 1 – 3. Näiden liikkeiden tausta on vanha. Ne löytyvät kaikki jo ”Zen-karate” –kirjastani (1997), jossa yritin opettaa karate-ihmisille rentoutta ja keskilinjan hallintaa. Ensimmäinen käsien pyöritysliike oli sama, jota teimme aina taijissa ennen liikesarjan alkua. 80-luvun puolivälistä asti aloitin aina karate ym. harjoitukseni tällä liikkeellä.”

Asahin rentoussarjan käsienpyöritysliike on hyvin yleinen monissa kiinalaisissa ja japanilaisissa taidoissa. Itse opin senkin Tainon zen-luostarissa. Teimme siellä ba-tuan-jin –liikesarjan aina aamuisin. Liikesarja aloitettiin ja lopetettiin käsien pyöritykseen ja siitä käytettiin kiinalaista nimeä ”Swai Shou”, joka kai tarkoittaa ”heiluvia käsiä”. Yang Ming-Shi kuvasi tämän harjoituksen myös kirjassaan. Aloin käyttää liikettä karaten ja taijin harjoitusten alussa rentous ja lämmittelyliikkeenä. Liike sai huomattavasti syvyyttä 90-luvun puolessavälissä, jolloin kutsuin amerikkalaisen yi quanin ja taijin opettajan Jan Dieperslootin Suomeen pitämään meille yi quan- ja taiji-leirin. Taisi olla vuosi 1995. Jan opetti viikon taiji-leirillään meille joka päivä kolmea keskilinjan perusliikettä: kierto, painonsiirto, vajoaminen ja kohoaminen. Tämän analyysin kautta käsien pyöritysliike sai uuden merkityksen varsinkin, kun sen jälkeen saatoimme liittää siihen erilaisia keskilinjan liikkeitä tietoisesti. Janin keskilinja-analyysi on siitä asti seurannut mukanani kaikkiin harjoituksiin, joissa opetan tietoista liikettä. Janin kirja The Warriors of Stilness, Vol 1 on klassikko.

Laiton tämän liikkeen aluksi kaikkien asahin liikesarjojen alkuun idealla, että se olisi ikään kuin aina samana pysyvät rentousliike. Ajatus, mihin olin oppinut Tainon harjoituksissa. Myöhemmin vaihdoin liikkeet käsienpyörityksen variaatioihin. Toisessa sarjassa otetaan mukaan painonsiirto. Kolmannessa kädet putoavat alas ja kaikki keskilinjan perusliikkeet tehdään siinä perätysten. Edelleen saatan aloittaa minkä tunnin vain (asahi, karate, taiji, yi quan) niin, että aivan ensiksi rentoudutaan pyörittelemällä käsiä. Liike on edelleen yksi suosikkiliikkeistäni myös siksi, että se palauttaa mieleen kehon hyvän rakenteen ja sillä on hyvä lämmitellä vanhaa ja jäykkää selkää ennen rajumpiin liikkeisiin siirtymistä.



”Toinen liike on kotoisin tai-chi-mestari Huang Xingxiangin ’viidestä rentousharjoituksesta’”.

Liikkeen taustalla on Huang Xingxiangin viisi rentousharjoitusta. Asahi on paljosta velkaa taijille ja tämäkin liike tulee siis taiji-systeemistä. Jos asahin rentousharjoitukset kiinnostavat, niin kannattaa kaivaa YouTubesta esiin tämä Huangin viiden liikkeen sarja. Se löytyy sieltä mestarin itsensä tekemänä. Huang oli yksi kuuluisimmista viime vuosisadan taijin opettajista, joka vaikutti Kaakkois-Aasiassa.

Muistan, että silloin, kun me sen opimme ja enemmän sitä harjoittelimme, siis joskus 80-90-lukujen taitteessa, meillä oli myös käytössä Huangin oppilaan Patrick Kellyn videonauha tästä harjoituksesta. Muistan, että Kellyn liikkeet olivat jonkin verran laajempia ja näyttivät jopa vielä rennommilta. Ihastuin tähän sarjaan ja teimme sitä paljon erityisesti taiji-harjoituksen yhteydessä, mutta soveltuvin osin myös muissa harjoituksissa. Otin tästä sarjasta kolme liikettä asahin rentousosioihin, mutta kaikkia ei tehdä samalla tavalla kuin Huang tekee. Esimerkiksi Huangin sarjan toinen liike, joka on asahin toisen sarjan toinen rentousliike, tehdään asahissa polvista joustaen kehon jousien avulla. Huangin sarjassa paino laskee koko ajan tasaisesti alaspäin ja nousee sitten jälleen tasaisesti ylös. Huangin sarjan ensimmäinen liike on sama kuin asahin kolmannen sarjan ensimmäinen rentousliike. Huang ei tosin käännä päätään, muuten liike on aika lailla sama. Huang tekee liikkeeseen liittyvät keskilinjan liikkeet pieninä ja aika näkymättöminä.

Huangin sarja kokonaisuutena on hyvin syvällinen. Hän on kiteyttänyt siihen vuosikymmenien kokemuksensa taijista ja Fujien maakunnan Valkoinen kurki-tyylistä, mitä hän myös harjoitteli. Ihan vain vinkkinä: asahin jotkut liikkeet näyttävät helpoilta ja yksinkertaisilta, mutta eivät ihan välttämättä sitä ole.



”Kolmannen taustalla on aikidon nk. ”soutu-harjoitus”, josta kehittelin karateen sopivan rentoutusharjoituksen.”

Asahin perussarjan rentousliikkeiden kolmas liike, missä käsiä ravistellaan painonsiirrolla, voi näyttää aikidon harrastajille tutulta. Tuttuuteen onkin aihe. Kehittelin tätä ja muita nykyään asahin rentousosioissa esiintyviä liikkeitä vuonna 1994. Muistan vuoden hyvin, koska muistan harjoitelleeni ja tutkineeni näitä erilaisia käsien pyörityksiä ja heilutuksia Tampereen Kalevan hautausmaan viereisessä harjumännikössä vierelläni lastenvaunut. Etsin tapoja harjoitella rentoutta ja kamppailutaitojen periaatteita tällaisten tavallaan yksinkertaisten, käsien heilahduksia ja pyörityksiä sisältävien liikkeiden avulla. Aikidon kehittäjä Morihei Ueshiba kehitti ”soutuharjoituksen” aikidon periaateharjoitukseksi.

Tässä harjoituksessa on kamppailutaitojen kannalta paljon sisältöä, periaatteita, jotka eivät helposti avaudu. Yksi keskeinen opetus on oppia tekemään tekniikkaa vartalon painopisteen siirrolla, ei käsillä. Muutin siinä käsien liikkeet rennommiksi, jotta myös käsien painopistettä voi käyttää liikkeessä helpommin hyväksi. Oma versioni keskittyi myös enemmän hartiaseudun rentouden harjoittamiseen. Koko kehon avautuva ja sulkeutuva liikemekaniikka ja liikkeen juurruttaminen on myös tässä asahi-versiossa selkeämmin esillä. Vein kaikki nämä harjoitukset karate- ja muistaakseni taijituntieni alkulämmitelyyn ja pyrin opettamaan niiden kautta rentoutta ja kamppailutaitojen perustavia liikeperiaatteita. Nyt ne jatkavat elämäänsä asahissa.




”Tasojen välillä oleva ’lyhyt hengityksen tasausliike’. Tämä on suoraan ba-duan-gin –liikesarjasta liikkeiden välillä oleva hengitysharjoitus.”

Liike on käytössä monissa kiinalaisissa qigong-systeemeissä. Itse opin sen ensimmäisen kerran ba-duan-gin –liikesarjan väliliikkeenä joskus kolmekymmentä vuotta sitten. Tainon opettamassa liikesarjassa sitä ei ollut, mutta varmaan joskus 80-luvun lopulla opimme toisen version samasta sarjasta. Mistä se tuli, sitä en enää muista. Opin sitten 90-luvun alussa yhden taolaisen qigong-sarjan Zhao Yi Nongilta, joka opetti Tampereella tuolloin Chen-tyylin taijita ja Shaolin kung-futa. Tässäkin sarjassa liikkeiden tai liikekokonaisuuksien välillä tehtiin aina välillä tämä hengitysharjoitus, jossa kädet kohoavat sisäänhengityksellä ja vajoavat uloshengityksellä.

Asahin alkuaikoina teimme lyhyen hengityksen tasausliikkeen liikeosioiden väliin, mutta myös viimeisen osion kaikkien liikkeiden väliin. Ajatuksena tässä oli, että kun on sarjassa niin pitkällä, on enemmän tarvetta antaa välillä hengityksen rauhoittua ja tasaantua tämän liikkeen avulla. Asahin kehitys oli silloin vasta aivan alussa, valmista oli vain ensimmäinen liikesarja. Teimme silloin tätä sarjaa useammilla toistoilla ja yksi sarja saattoi kestää hyvinkin puoli tuntia tai jopa reippaasti enemmän. Silloin tuntui hyvältä sarjan loppupuolella ottaa mukaan enemmän hengitystä tasaavia liikkeitä. Myöhemmin vakiintui käytäntö, jossa lyhyt hengityksen tasausliike tehdään vain sarjan liikeosioiden väliin.

Tästäkin liikkeestä tekee mieli kirjoittaa, että liike on yksinkertaisuudestaan huolimatta hyvin syvällinen. Samalla tavalla tosin tekee mieli kirjoittaa kaikista asahin liikkeistä. Olen kirjoittanut tästä liikkeestä paljon kirjoissani ja täällä blogissani, joten ei tässä tästä tämän enempää.






  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post248

Lyhyt huomio asahista ja laulamisesta

AsahiPosted by Timo Klemola Tue, October 17, 2017 16:21:31

Tarkastin, olen kirjoittanut nyt 73 ”Huomiota” asahista vuodesta 2009 lähtien. Sen lisäksi olen kirjoittanut kolme kirjaa ja neljäs on työn alla. Kun taas ajattelin kirjoittaa lyhyen huomion asahista, huomasin, että aiheet alkavat käydä vähiin. Olen jo kirjoittanut vähän kaikesta ja useampaan kertaan. Mutta ehkä en ole vielä kirjoittanut asahista ja laulamisesta.

Ohjasin vuosia Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksella taijia ja kun kehitimme asahin, aloin opettaa näyttelijäopiskelijoille sitä. Teimme näyttelijöiden kanssa taijia ja asahia kehotietoisuusharjoituksena. Tietysti hidas ja tietoinen liike toimi myös monella muullakin tavalla, toi rentoutta, avasi kehoa hellävaraisesti joskus rankkojenkin treenien jälkeen, opetti keskittymistä ja läsnäoloa tekemisessä jne. Taijin pariharjoitukset opettivat ottamaan hienovaraista kontaktia parin kanssa. Taiji/asahi –tunnin jälkeen opiskelijoiden ohjelmassa oli joskus laulutunti. Muistan, kun kerran laitoksen laulun opettaja tuli katsomaan, mitä oikein tunnilla teimme. Häntä kiinnosti se kovasti, koska hän oli huomannut, että kun näyttelijäopiskelijat tulivat tunniltani hänen laulutunnilleen, mitään ääntä avaavia harjoituksia ei juurikaan tarvinnut tehdä. Ne oli ikään kuin jo tehty. No, emme laulaneet taiji/asahi –tunneilla vaan teimme taijia ja asahia. Mutta mielenkiintoista oli, että se tapa, miten tällainen hidas, tietoinen ja koko kehoa avaava liike rentoutti ja näytti avaavan koko kehon myös äänelle.

Olen törmännyt tähän asiaan sitten myöhemminkin, kun jotkut kurssilaiseni ovat harrastaneet laulamista ja todenneet saman asian. Asahin kaltainen harjoitus on erityisen hyvä työkalu sekä laulajille että laulun opettajille. Tämä teema tuli taas mieleeni, kun eräs laulaja ja laulunopettaja kyseli asahiohjaajakoulutusta ja ajatteli käyttävänsä asahia juuri tässä mielessä. Asahi sopisi erityisen hyvin myös muusikoille, jotka joutuvat kannattelemaan instrumenttiaan pitkiä aikoja ylhäällä käsiensä varassa kuten viulun tai huilun soittajille. Olen tästäkin puhunut joskus musiikinopiskelijoiden kanssa, jotka opiskelevat tällaisia soittimia. On aikamoinen ihme minusta, että soiton opetuksessa ei kiinnitetä huomiota tai opeteta sellaisia harjoituksia, jotka mahdollistavat käsien ja instrumenttien kannattelun niin, että hartiaseutu ja niska pysyvät rentoina ja terveinä. Koko asahi-sarja, mutta erityisesti asahin yi quanista peräisin oleva viimeinen seisonta-asento opettavat käsien kannattelua hartiat rentoina. Ehkä paras harjoitus vaikkapa viulistille olisi yi quanin ja asahin yhdistelmä. Staattisissa asennoissa seisomisen avulla vahvistettaisi ja rentoutettaisi hartian seutua ja koko vartaloa ja opiskeltaisi kehon optimaalista rakennetta, dynaamisilla asahi-liikkeellä sitten avattaisi ja edelleen rentoutettaisi rasittuneita paikkoja.

Toivoisin, että näyttelijät, muusikot ja muut esiintyvät taiteilijat löytäisivät asahin. Asahilla olisi helppo rentouttaa itsensä ennen esitystä. Asahi-sarjan tai vain muutaman liikkeen voi helposti tehdä takahuoneessa tai näyttämön verhon takana. Tilaa ei paljon vaadita, yksi neliömetri riittää. Muutama liike tuo mielen paikalle, keho ja mieli virittyvät kehomieleksi ja sisäinen voima tuntuu varpaissa ja sormenpäissä asti. Siitä on hyvä astua näyttämölle ja antaa esiripun aueta.






  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post247

Asahi ja kehotietoisuuden harjoittaminen

AsahiPosted by Timo Klemola Sat, September 23, 2017 19:14:07
Kirjoitin vuonna 2007 keväällä ensimmäiseen asahi-kirjaamme viimeisen luvun kehotietoisuuden harjoittamisesta. Asahi Health -menetelmämme oli vielä tuossa vaiheessa keskeneräinen. Asahin kolmannen liikesarjan ensimmäinen versio valmistui vasta saman vuoden kesällä. Laitan tämän luvun tekstin tähän alle. Joskus mietin, miten viimeisen kymmenen vuoden aikana olen muuttanut painotuksiani asahin tekemisessä. Luettuani nyt tuon tekstin huomaan: en oikeastaan mitenkään.

***

ASAHI – terveysliikuntaa kaikille, luku 4

Asahi ja kehontietoisuuden harjoittaminen

Länsimaisessa kulttuurissa on vierasta kuunnella ja tutkia kehoa sisäkautta, harjoittaa siis kehontietoisuutta. Monissa kiinalaisissa ja intialaisissa perinteissä tämä on sääntö, ei poikkeus. Tämä on yksi asahin keskeisimmistä periaatteista: pyrimme liikkumaan tietoisesti ja kehoa kuunnellen.

Aistijärjestelmämme sitä osaa, joka antaa meille palautetta kehomme sisäisistä tiloista, kutsutaan proprioseptiikaksi. Proprioseptiikkaan kuuluvat tasapainoaisti, liikeaisti ja asentoaisti. Kun siis kuuntelemme kehoamme sisäkautta, kehitämme kehon sisäistä aistijärjestelmäämme. Pyrimme tässä luvussa kuvaamaan sitä, mitä kehontietoisuuden herkistämisellä tarkoitetaan, mitä ulottuvuuksia sillä on ja mitä siitä seuraa. Kehontietoisuuden harjoittaminen tuo asahiin myös filosofisen ulottuvuuden.

Solujen syke

Länsimaisessa kulttuurissa, jossa suhtautuminen ihmisen kehoon on hyvin mekaaninen, ei ainoastaan olla harjoittamatta kehontietoisuutta, vaan ihminen on jopa hyvin pitkälle kadottanut kyvyn kokea kehon sisäisiä tuntemuksia. Kehontietoisuutemme on tavallaan vaurioitunut. Normaalisti, kun käännymme kuuntelemaan kehomme aistimuksia, huomaamme että kehomme on sisäisesti joko turta, tunnoton, emme tunne paljon mitään, tai toisaalta tunnemme kipua ja kolotusta kehon eri kohdissa. Mutta jos otamme esimerkiksi asahin viimeisen asennon ja kuuntelemme siinä sormiemme tuntemuksia, voimme löytää uuden ja erilaisen maailman. Voimme tuntea hiljalleen, miten sormemme täyttyvät erilaisista sisäisistä aistimuksista. Alkaa eräänlainen sisäinen väreily. Voimme ikään kuin tuntea sisäkautta, miten sormiemme jokainen solu värähtelee hurjalla taajuudella. Voimme tuntea sormiemme lämpimän sykkeen, eräänlaisen sisäisen solujen tanssin. Tämä tunne on hyvin miellyttävä. Asahia harjoittelemalla on mahdollista herättää koko keho samalla tavalla sisäisesti eloon. Voimme harjoituksella tuntea jokaisen solun väreilevän tanssin kaikkialla kehossamme.

Useimmille meistä tämä kokemus ei ole vieras. Erityisesti ihmisille, jotka harrastavat liikuntaa, asia on tuttu. Tila on myös tuttu saunan jälkeen, kun koko keho on kuuma. Kyse on ennemminkin siitä, mikä on meidän normaali, jokapäiväinen kokemuksemme. Miten avoimia olemme kehomme sisäisiä tuntemuksia kohtaan ja miten paljon mielemme muu toiminta peittää näitä aistimuksia. Normaalisti kehomme on tietoisuutemme periferiassa ja mielemme on täynnä sisäistä puhetta, joka hyppii aiheesta toiseen. On yleinen meditaatioperinteissä kulkeva kokemus, että mitä enemmän annamme tietoisuutemme keskiön siirtyä kehon tuntemusten alueelle, sitä enemmän mielemme sisäinen puhe vaikenee, mielemme tyhjenee. Kehontietoisuuden noustessa voimakkaasti esiin minä-tietoisuutemme jää periferiaan ja ajatusten läpäisyvoima heikkenee. Yksi tyypillinen eri perinteiden käyttämä menetelmä on kuunnella sisäkautta hengitysliikettä. Näin teemme myös asahissa.

Kun päämme on täynnä ajatuksia, emme myöskään näe emmekä kuule mitään. Koko se hetki, missä elämme, ohenee aisteissamme tai katoaa kokonaan, jos mielemme asustaa vain tietoisuuden assosiaatiovirrassa. Erilaisten asahin kaltaisten tekniikoiden tarkoituksena on palauttaa nykyhetki ikään kuin sille kuuluvalle paikalle. Se vaatii mielen hiljentämistä ja aistien avaamista niin ulkoiselle kuin sisäiselle ympäristölle. Vain avoimin aistein voimme kokea nykyhetken koko sen vahvuudessa. Kehontietoisuuden herkistäminen on tässä prosessissa avainasemassa.

Koko kehon kokeminen sisältä päin, kokemus koko kehon solujen värisevästä liikkeestä, on mitä suurimmassa määrin henkinen kokemus. Se on kehontietoisuuden eräänlaista kirkastumista, jossa ihminen kokee kehon, mielen ja sydämen yhteenkuuluvuutta.

Pystysuora rakenne ja rentous

Ensimmäinen askel kehontietoisuuteen on tietoisuus kehon pystystä asennosta. Kehon pystyasento tarkoittaa suhdettamme painovoimaan. Keskilinjatietoisuus tarkoittaa oikeastaan sitä, miten asetamme keskilinjamme pystysuoraan painovoimaa vastaan siten, että painovoima kannattelee tai antaa tuen kehollemme, rakenteellemme. Käsittelimme tämän asian teknistä puolta jo luvussa 3. Tätä kehontietoisuuden ulottuvuutta voidaan kutsua kehon rakennetietoisuudeksi.

Voimme suhtautua painovoimaan kahdella tavalla. Voimme antaa sen vaikuttaa rakenteeseemme joko sitä harjoittaen tai kannattaen. Jos ajattelemme mitä tahansa ohutta ja pitkää rakennetta, vaikkapa pilvenpiirtäjää, on selvää, että sen tukevuus on suorassa suhteessa sen pystysuoruuteen. Jokainen kerros on rakennettava täsmälleen edellisen päälle niin, että painovoima vetää sitä suoraan alaspäin edellistä kerrosta vasten. Näin rakenteesta muodostuu optimaalisen tukeva. Aivan samalla periaatteella voimme pinota palikoita korkeaksi torniksi. Mitä suorempaan linjaan asetamme ne, sitä tukevammin rakenne pysyy pystyssä. Samaa periaatetta toteutamme asahissa.

Rentoudella ja pystysuoruudella on suora suhde: mitä pystysuoremmassa kehomme on, sitä rennommin voimme seistä (tai istua tai tehdä mitä tahansa). Jos kehomme on kallistunut johonkin suuntaan, joudumme jännittämään kehon vastakkaisella puolella olevia lihaksia pitääksemme kehomme pystyssä. Siis oikea pystysuora rakenne ja kehon rentous kulkevat käsi kädessä. Kehon hyvä pystylinjaus johtaa rentouteen ja sitä kautta koko kehon joustavaan liikkeeseen.

Joustava, elävä liike

Tietoisuus kehon keskilinjasta ja asennosta ylipäänsä synnyttää hyvin laajan liiketietoisuuden. Asahissa etsitään koko kehon liikettä. Kun yksi osa kehoa liikkuu, jokainen sen osa on liikkeessä. Tämäntyyppisen liikkeen oppiminen toisaalta vaatii hyvin herkkää kehontietoisuutta mutta myös synnyttää sitä. Kaikki tämän tyyppinen harjoitus muuttaa koko liikkumisemme laatua ja kokemustamme liikkeestä. Kaikki liikkeemme alkavat elää ja kokemuksemme kehostamme muuttaa laatuaan. Kehon kokemuksen sisäinen laatu muuttuu virtaavammaksi ja sulavammaksi.

Liikkeiden elävyys ja joustavuus syntyy myös siitä, että tulemme enemmän tietoiseksi ilmasta ympärillämme. Toisaalta koemme kehomme sisäisen virtaavuuden ja vedenomaisen vastuksen, toisaalta voimme myös kokea ulkoisen, kehoamme ympäröivän ilman tuottaman vastuksen erityisesti jos käytämme harjoitellessamme tällaisia mielikuvia. Herkistymme siis kahteen suuntaan, sisäisten ja ulkoisten aistien suuntaan ja tämä herkistyminen tai tietoisuus muuttaa liikkeemme laatua. Tämän muutoksen voi havaita itse, mutta myös toiset ihmiset huomaavat liikkeidemme "pehmentyvän".

Samoin tietoisuutemme suhteestamme maahan avautuu. Emme voi tehdä mitään ottamatta tukea maasta. Painovoima pitää huolen siitä, että olemme aina kytkettyjä maahan. Tietoisuus keskilinjasta on tietoisuutta painovoiman vaikutuksesta meihin. Seisoessamme oikeassa rakenteessa rentoutemme syntyy siitä, että emme kamppaile painovoimaa vastaan, vaan etsimme rakenteen, jossa painovoima toimii rakennettamme kannattavasti. Tämä tietoisuus laajenee kaikkiin liikkeisiimme. Tulemme enemmän ja enemmän tietoiseksi siitä, miten haemme maasta vastavoiman erilaisiin toimiimme. Kehon jousimainen rakenne avautuu ja kontaktipisteestämme maahan tulee hyvin tärkeä kehontietoisuutemme alue. "Ankkuroimme" liikkeemme tai "maadoitamme" liikkeemme. Tämä tekee asennostamme tukevan ja liikkeistämme voimakkaita.

Olemista hengityksen kanssa

Kun synnymme vedämme keuhkomme täyteen ilmaa, kun kuolemme hengitämme viimeisen kerran ulos. Hengityksen rytminen liike on yksi tärkeä elämän ilmenemismuoto meissä. Vaikka voimme olla tietoisia hengityksestämme, kontrolloida sitä jossakin määrin, se on kuitenkin eräällä tapaa meitä suurempi voima. Meissä tapahtuu hengitysliike, joka on meissä asuvan elämän ilmausta. Monissa perinteissä tätä ilmiötä pyritään katsomaan läheltä. Niin myös asahissa.

Kehon elävöittämisellä, sen sisäisten aistimusten herättämisellä ja hengityksellä on suora suhde. Mitä vapaampi ja täyteläisempi hengityksemme on, sitä herkempänä koemme kehomme sisäisen, värähtelevän tilan. Hengitys on ikään kuin sisäisten aistimusten ravintoa. Kun ne saavat ravintoa, ne heräävät unestaan ja alkavat sykkiä kuin tähdet yötaivaalla.

Kehon pystysuoralla asennolla, rentoudella ja elävällä, joustavalla liikkeellä on vaikutuksensa myös hengitykseen. Kehon huono rakenne ja jännitystilat sen eri kohdissa aiheuttavat hengityksen pinnallistumista. Oikeassa pystysuorassa rakenteessa rintakehä rentoutuu, pallea pääsee työskentelemään vapaasti ja hengitys välttämättä avautuu, syvenee ja alkaa toimia normaalilla kapasiteetillaan. Tämä hengityksen vapauttaminen on kuitenkin vaikea prosessi ihmiselle, joka on koko elämänsä tottunut jännittämään itseään. Kulttuurimme muovaa erityisesti naisen vartaloa ja sen lihasjännityksiä niin, että vatsan seudun rentouttaminen ja rintakehän vapauttaminen voivat olla miltei mahdoton tehtävä. Sisäänhengitysvaiheessa on helppo nähdä, miten rintakehä nousee ja vatsa pysyy miltei liikkumattomassa tilassa. Koko hengitysliike jää helposti hyvin pinnalliseksi ja suurimmaksi osaksi vain kylkiluuhengitykseksi. Asahi pyrkii vapauttamaan meidät tästä pinnallisen hengityksen pakkopaidasta.

Hengitys syntyy pääasiassa pallealihaksen jännityksen ja rentouden vaihtelusta. Sisäänhengityksessä pallealihas jännittyy ja vetäytyy alas, uloshengitysliikkeessä se rentoutuu. Tämä pallealihaksen liike voidaan kokea koko kehon laajenemis- ja supistumisliikkeenä, jonka keskipiste sijaitsee kehomme keskipisteessä alavatsassa. Sisäänhengitys laajenee koko kehon jokaisen nivelen hienon hienoksi avautumiseksi, uloshengitys supistumiseksi. Kun tulemme enemmän tietoiseksi tästä koko kehon liikkeestä, myös kehomme sisäiset tuntemukset voimistuvat koko kehon alueella. Tämä on itse asiassa yksi tapa "ruokkia" niitä hengityksen avulla. Tällä tavalla hengitämme todella "koko keholla". Tämä on asahin avautumisen ja sulkeutumisen harjoitus (ks. luku 3, harjoitus 10.)

Mutta on myös toinen tapa ymmärtää ohje hengittämisestä koko keholla. Se voidaan ottaa hyvinkin kirjaimellisesti niin, että kuvitellaan, että ilma virtaa kehomme sisään ja ulos sen jokaisesta ihohuokosesta. Koko keho avataan näin yhdeksi hengittäväksi elimeksi. Voimme kuvitella, että koko keho on kuin ilmapallo, joka myös täyttyy ilmasta joka kohdassaan. Etsimme siis tuntemusta, että hengittäessämme sisään emme täytä vain keuhkojamme, vaan kehomme jokainen kohta täyttyy ilmasta, myös varpaat, jalkaterät, sääret, reidet jne. Kun hengitämme näin jokaisen ihohuokosen kautta, voimme tuntea, miten ihokarvat nousevat pystyyn siitä ilmanvirrasta, jonka joka kohden kehoamme koemme.

Läsnäolosta

Kun olemme "keskellä itseämme", pystysuorassa, rentona, kehossamme, olemme läsnä siinä hetkessä, jota elämme. Tämä on yksi keskeinen asahin harjoittamisen kokemus. Kun kuuntelemme hengitystämme tai yritämme olla tietoisia kehomme keskilinjan liikkeestä, kehomme liike ja tietoisuutemme yhtyvät. Mielemme ei voi samanaikaisesti vaellella muistikuvissa tai suunnitelmissa ja olla yhtäaikaa tietoinen keskilinjan liikkeestä. Kehon liikkeen tai hengityksen kuunteleminen tajoaa mielelle luonnollisen keskittymiskohteen ja kutsuu sen ikään kuin paikalle juuri siihen hetkeen, juuri siihen harjoitukseen. Mielen keskittymiskyky ja läsnäolemisen kyky harjaantuvat. Asahissa emme koskaan harjoita pelkästään kehoamme ja sen liikkeitä vaan harjoitamme samalla myös mieltämme. Katsomme, että ihmisen keho ja mieli ovat samaa kokonaisuutta ja harjoituksella voimme myös kokea tämän yhteyden. Ihmisen normaali, jokapäiväinen kokemus on, että mieli vaeltaa omissa maailmoissaan ja kehoa tuskin huomataan. Unohdamme helposti kehomme. Tulemme yleensä tietoiseksi kehostamme vain, jos sille tapahtuu jotakin epämukavaa: lyömme varpaamme tai päätämme alkaa särkeä. Asahi tarjoaa toisenlaisen, postiivisen tavan kehon kuuntelemiseksi. Kehon liikkeet ja asennot ovat itsessään mielenkiitoisia ja harjoituksen edetessä kehon sisäiset tuntemukset lisääntyvät, tunnemme esimerkiksi lämmön tunteen leviävän kaikkialle kehoomme. Olemme yhä enemmän ja enemmän läsnä kehossamme, ensin harjoitusten aikana ja hiljallen myös muualla. Asahin harjoitusten avulla saamme hiljalleen kehomme takaisin.




  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post246

Mitä on ”voima-asahi” ja miten se eroaa painoharjoittelusta

AsahiPosted by Timo Klemola Wed, September 20, 2017 14:10:43

Asahissa on paljon periaatteita ja niitä kuvaavia käsitteitä, joita on vaikea ymmärtää, jos asiaa katsoo länsimaisen liikunnan näkökulmasta. Yksi näistä on ”voima-asahin” taustalla oleva harjoitusperiaate. Voimasta meille tulee ensimmäiseksi mieleen, miten sitä kehitetään painoharjoittelulla. Otetaan paino käteen ja tehdään jokin liike. Asahin liikkeitäkin voidaan tehdä painon kanssa, mutta silloin kyse on tavallisesta länsimaisesta voimaharjoittelusta. Asahin näkökulma on syvempi.

Asahin kolmannen sarjan kolmas ”rentousliike” antaa tästä mallinomaisen esimerkin. Siinä kuvitellaan liikettä vastustava kuminauha, jota venyttämällä saadaan aikaan kehon jännitys- ja rentoustilan vaihtelu. Vastus liikkeeseen otetaan siis mielikuvan avulla kehon sisältä, ei ulkoisilla painoilla. Tämä on aivan oma voimanharjoittelun menetelmänsä, jota on kehitetty erityisesti kiinalaisissa kamppailutaidoissa. Sen perusta on satoja vuosia sitten Shaolin-pohjaisissa kamppailutaidoissa kehitetty voimaa tuottava qigong-menetelmä yijinjing. Sama voimanhankintamenetelmä on edelleen näkyvissä joissakin karaten liikesarjoissa, joissa myös työskennellään kehon sisäisesti tuotettua vastusta vasten. Samoin yi quan menetelmä perustuu pitkälti tähän tapaan tutkia jännityksen ja rentouden vaikutusta kehossa.

Toin tämän periaatteen asahiin, koska se oli minusta menetelmänä eräänlainen sisäisen voimantuoton äiti. Tosin länsimaisen liikunnan viitekehyksessä sitä on vaikea tulkita, jos siitä ei ole kokemusta. Yleensä meillä on kokemusta vain ulkoisesta painosta ja sen avulla työskentelystä.

Kun työnnän autoa ojasta, mitä tämä tilanne minulta vaatii. Ainakin kolme asiaa: 1. kehoni hyvän linjauksen niin, että jalkojen voima voi siirtyä mahdollisimman suoraan vartalon kautta käsiin; 2. taidon tuottaa voimaa koko kehosta, sen ”kolmesta jousistosta”, jalat, vartalo, kädet; 3. taidon tai kyvyn jännittää koko keho maksimaalisesti tuottamaan voimaa. Asahin perusliikesarjoissa harjoitellaan aina kahta ensimmäistä periaatetta: linjausta ja koko kehon liikkeen taitoa. Kolmatta periaatetta harjoitetaan selkeästi ja systemaattisesti vain kolmannen sarjan rentousosion kolmannessa liikkeessä. Syvä-asahin voima-harjoituksissa tutkimme ja harjoittelemme tätä periaatetta tarkemmin ja enemmän. Kyse on siis voiman vapauttamisesta. Voima vapautuu työntöön tai kamppailutaidoissa iskuun koko kehon liike-energian ja jännityksen tuloksena.

Suhteessa siihen, miten lihastoimintaketjut jännittyessään käyttäytyvät, voidaan erottaa kolme voimaharjoittelun tapaa: 1. Liike on konsentrinen, jolloin lihas supistuessaan lyhenee. Tarkemmin pitäisi puhua koko kehon läpi kulkevista lihasjännekalvoketjuista, mutta yksinkertaistan nyt asiaa ja katson sitä vain lyhyeltä matkalta. Normaali painoharjoittelu on tätä. Hauiskäännössä hauislihas jännittyy ja lyhenee. 2. Liike on isometrinen, jolloin lihas supistuessaan ei muuta pituuttaan. Tätä harjoitustapaa tehdään voimaharjoituksena vähän. Eniten sitä ehkä käytetään kuntoutuksen puolella. Aasialaisissa kamppailutaidoissa tosin sitäkin käytetään systemaattisesti esimerkiksi seisomalla pitkiä aikoja syvissä asennoissa (ratsastusasento, jousipyssyasento). 3. Liike on eksentrinen eli lihas jännittyy mutta samalla pitenee. Todellisuudessa edellä kuvatut vaiheet ovat jatkuvasti käytössä kun vaikkapa kävelemme, puhutaan venymis-lyhenemis –syklistä, jossa on myös hetkellinen isometrinen vaihe.

Asahin voimaharjoittelu perustuu tähän kolmanteen tapaan eli kyseessä on eksentrinen liike, jossa lihas jännittyy ja pitenee, mutta tämä lihaksen jännittyminen ja piteneminen ei aiheudu ulkoisesta painosta vaan se saadaan aikaan nk. antagonistisilla eli vastakkaisilla lihaksilla. Nämä lihakset aktivoidaan työskentelemään käyttämällä esimerkiksi kuminauhan mielikuvaa, jota ”vasten” liike tehdään.

Mitä siis asahin kolmannen sarjan rentousliikkeen alussa tapahtuu? Otan mielikuvan, että kaulani takaa kulkee iso kumirengas, jonka sisään asetan myös kämmeneni. Samanlainen kumirengas kulkee koko kehoni ympäri jalkapohjista päälakeen. Tarkastelen nyt vain käsien liikettä. Työntäessäni käsilläni kumirengasta kireämmäksi ojentajalihakseni supistuu (ja siihen liittyvä koko ketju). Kumirenkaan mielikuva ja ajatus vastuksesta jännittää samalla myös hauislihakseni (ja siihen liittyvän koko ketjun), joka siis jännittyessään nyt pitenee (eksentrinen liike). Tunnen sen elastisena vastuksena liikkeessä. Vastakkainen lihastoimintaketju eli antagonistiset lihakset ottavat liikettä vastaan ja jännittyessään venyvät, joka tuntuu elastiselta, kuminauhamaiselta liikelaadulta. Kun sitten peruutan liikkeessä, annan jännityksen laueta, koko systeemi taas rentoutuu. Kun taas toistan liikkeen, koen liikkeessä elastisen vastuksen. Sama tapahtuu koko kehon alueella kiristäessäni koko kehon ympäri kulkevaa kumirengasta. Näin saan harjoiteltua jännityksen ja rentouden vaihtelua koko kehossa ja siihen liittyvää koko kehon läpi kulkevaa elastista voimaa. Urheilussa tätä kutsutaan plyometriseksi harjoitukseksi. Urheilupuolella tällainen sykli tosin tuotetaan ulkoisella voimalla, joko kehon painolla tai ulkoisella painolla. Kuntopallon heittoharjoitus on tällainen plyometrinen harjoitus tai vaikkapa punnerrus, jossa kämmenet lyödään yhteen punnerrusten välissä.

Käsittelen näitä ”voima-asahin” periaatteita tarkemmin kahdessa asahi-kirjassani: Asahi – tietoisen liikkeen taito ja Asahi II – syväsukellus kehomieleen. Syvä-asahin teemakoulutuksissa perehdymme tähän periaatteeseen myös tarkemmin.



















  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post245

Syvä-asahi -nimen käytöstä

AsahiPosted by Timo Klemola Wed, September 20, 2017 12:52:43

Olen käyttänyt ”Syvä-asahi” nimitystä jo muutaman vuoden ajan Asahi Health –terveysliikuntaan perustuvasta menetelmästäni. Olen kehittänyt Syvä-asahiin liittyen useita jatkokoulutuksia ja liikesarjoja, joita alkuperäinen Asahi Health –menetelmä ei sisällä. Olen myös systematisoinut Syvä-asahin ohjaajakoulutuksen. Käytän ”Syvä-asahia” tavaramerkin tavoin, vaikka en ole sitä sellaiseksi rekisteröinytkään, mutta sillä on tavaramerkin suoja.

Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeissa todetaan, että ”Suomessa tavaramerkin rekisteröiminen ei ole edellytys sen käyttämiselle. Yksinoikeuden tavaramerkkiin voi saada myös käytön kautta vakiinnuttamalla. Tavaramerkkiä voi siis käyttää vaikkei olisi sitä rekisteröinytkään.” Tämä on siis tilanne myös ”Syvä-asahin” kohdalla, joka on käytössä vakiintunut merkitsemään kehittämääni menetelmää.

Tietooni on tullut, että ”Syvä-asahin” nimellä järjestetään kursseja, vaikka ohjaajat eivät ole suorittaneet hyväksymääni Syvä-asahin ohjaajan tutkintoa. Pyytäisin asahi-ohjaajia ystävällisesti noudattamaan tavaramerkin suojaa ja kutsumaan Asahi Health –tunteja asahitunneiksi tai Asahi Health –tunneiksi. Vain valtuutetut Syvä-asahin ohjaajat voivat käyttää tunneistaan nimitystä ”Syvä-asahi”.

Ystävällisin terveisin

Timo Klemola



  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post244

Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka, osa 7

AsahiPosted by Timo Klemola Thu, June 29, 2017 10:48:18

Olen jo edellisissä huomioissa viitannut useamminkin siihen, miten kiinalaisissa kamppailutaidoissa kokemuksellista biomekaniikkaa on tutkittu pitkään, ehkä vuosisatojen ajan. Taiji on tästä ehkä paras esimerkki, varsinkin kun siitä on myös säilynyt kirjallisia dokumentteja. Monia taijihin liittyviä vanhoja tekstejä on käännetty englanniksikin. Tekstit on yleensä nimetty ”taijin klassikoiksi”. Jos googlaa esimerkiksi hakusanoilla ”taijiquan classics” tai ”T'ai chi classics”, käännöksiä löytyy paljon. Käänsin itsekin yhden näiden tekstien kokoelman englannista suomeksi kirjaani ”Taiji, liikettä hiljaisuudessa – hiljaisuutta liikkeessä” (1989). Nämä lyhyet aforistiset tekstit ovat hyvin mielenkiintoisia myös kokemuksellisen biomekaniikan kannalta. Näiden tekstien tarkkaa alkuperää ei hyvin tunneta, mutta ainakin 1800-luvulle niitä on pystytty jäljittämään. Seuraavassa muutamia nopeasti valittuja esimerkkejä.

”On vain avautuminen ja sulkeutuminen, yin ja yang.”

Tämä antaa biomekaniikan perusmallin, jota olen edellisissä huomioissa selittänyt tarkemmin. Sen voisi tulkita esimerkiksi muotoon: ”On vain fleksio- ja ekstensioketjut, jännityksen ja rentouden vaihtelu.” Lihastoimintaketju voi olla yin, jolloin se on rento tai yang, jolloin se on jännittynyt. Kaikki kehon liikkeet syntyvät erilaisten toiminnallisten rakenteiden vuoroittaisen jännityksen ja rentouden tuloksena. Yi quanin perustaja Wang Xiangzhai ymmärsi tämän, ja perusti koko yi quan systeeminsä tähän mekaniikkaan. Kaikki yi quanin perusmenetelmät seisomisesta (zhan zhuan) voiman vapauttamiseen (fa li) perustuvat koko kehon jännityksen ja rentouden vaihtelun ymmärtämiseen. Myös asahissa opettelemme samaa asiaa, vaikka vasta voima-asahissa tämä periaate asetetaan tietoisen ja systemaattisen harjoituksen kohteeksi.

”Jalkateräsi ovat juuri, voima syntyy jaloissasi, hallinta on vyötärössä, muoto tulee esiin käsissäsi ja sormissasi.”

Tämä on hieno kineettisen/ liikeketjun kuvaus. Kun teet jotakin kädelläsi, esimerkiksi työnnät, käytät suljettua kineettistä ketjua, joka ottaa tuen maasta. ”Juuri” tarkoittaa tässä juuri sitä, että kineettisen ketjun tukipinta on maata vasten, joka antaa liikkeelle tarvittavan vastavoiman. Maan reaktiovoima siirtyy vyötärön kautta selkään ja sieltä edelleen käsiin ja sormiin. Vyötärön asento on tässä tärkeä, jotta voima kulkee mahdollisimman suoraan sinne, mihin se kohdistetaan. Jos vyötärö ei ole oikeassa asennossa, voima ”vuotaa ohi”.

”Jokainen kehon osa liittyy yhteen yhdeksi kokonaisuudeksi. Älä salli pienintäkään aukkoa.”

Tämä on edelleen yhtenäisen ja hallitun liikeketjun kuvaus. Koko kehon on linjattava joka kohdastaan mahdollisimman hyvin voiman suuntaan ja sidottava yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhteen sidottu keho tuntuu ikään kuin yhdeltä lihakselta, joka avautuu tai sulkeutuu.

”Kun tunnet päälakesi riippuvan ikään kuin langasta ylhäältäpäin, elinvoimalla täyttynyt henkesi kohoaa etkä enää kärsi kömpelyydestä.”

Tässä kuvataan hienolla tavalla kokemus kehon hyvästä pystylinjauksesta ja siihen liittyvästä voimasta, joka on sekä rakenteellista voimaa että mielen ja tahdon voimaa. Hyvin kannateltu selkäranka ja sen kautta kehon asento tuntuu myös asenteessa. Lause kuvaa hyvin sitä kehon ja mielen yhteyttä, minkä kehon optimaalinen pystylinjaus synnyttää.

”Kun yksi osa liikkuu, kaikki osat liikkuvat, jos yksi osa on liikkumatta, kaikki osat ovat liikkumatta.”

Tämä on koko kehon liikkeen hieno kiteytys, jota ei ole helppo toteuttaa. Käsi on helposti vielä liikkeessä, mutta muu keho on jo pysähtynyt. Pään kääntö on jo loppunut, kun keho vielä ojentuu ja kädet laskeutuvat. Monet asahin liikkeet ovat erinomaisia haasteita tätä periaatetta tutkivalle.

”Jos emme harjoittele periaatteiden sovellusten mukaisesti, voimme työskennellä ikuisesti pääsemättä taidon ylimmälle asteelle.”

Laitan tämän tähän loppuun, koska se sopii niin hienosti myös asahiin. Jos teemme asahiakin vain ulkoisesti pyrkimättä harjoittelemaan sitä sen periaatteiden mukaisesti, voimme työskennellä vaikka kuinka kauan, emmekä silti kehity asahin taidossa.




  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post231

Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka, osa 6

AsahiPosted by Timo Klemola Wed, June 28, 2017 13:00:37

Kuvasin edellisessä blogissani nk. ”kolmen pyörän” biomekaanisen mallin, joka auttaa koko kehon liikkeen aktivoimisessa ja sen mekaniikan ymmärtämisessä. Jos haluaa tutustua tämän mallin tarkempaan anatomiseen kuvaukseen, kannattaa etsiä käsiinsä kirja: Philipp Richter, Eric Hebgen: ”Triggeripisteet ja lihastoimintaketjut osteopatiassa ja manuaalisessa terapiassa”. He kuvaavat kirjassaan useita lihastoimintaketjumalleja, ja esittävät myös omansa, jota he kutsuvat ” ekstensio –fleksio malliksi” (kuva alla, s. 79).

Itse olen päätynyt samankaltaiseen, yksinkertaistettuun malliin kiinalaisten kamppailutaitojen, erityisesti taijin ja yi quan kautta. Mallia voisi kutsua myös avautumisen ja sulkeutumisen malliksi. Vanhoissa taijin klassisissa teksteissä todetaan: ”On vain avautuminen ja sulkeutuminen, yin ja yang.” Kun teet taijin liikesarjaa, olet jatkuvasti joko avautuvassa tai sulkeutuvassa liikkeessä. Muistan hyvin, kun yi quanin opettajamme Zhang Changwang piti ensimmäistä leiriään Tampereella ja opetti yi quanin ”käärmeaskelta”. Hän ei puhunut mitään mistään ”avautumisesta” tai ”sulkeutumisesta”, joten tietysti kysyin häneltä siitä. Eli pyritäänkö tässä yi quanin askeleessa toteuttamaan avautumisen ja sulkeutumisen periaatetta. Hän hymähti itsekseen, oli hetken hiljaa ja totesi sitten: ”Tietysti, sehän on kaikkien kamppailutaitojen perusta.”

Tämän tiedostaminen on yksi tietoisen ja koko kehon liikkeen perusta. Asahissa jokainen liike ei pyri toteuttamaan avautumisen ja sulkeutumisen mallia, esimerkiksi rentousosion ensimmäinen käsienpyöritysliike, mutta suurin osa liikkeistä pyrkii siihen ja niissä tulee olla tietoinen näistä vaiheista. Ja jos liikkeeseen ei kuulu vajoaminen ja kohoaminen, siitäkin tulee olla tietoinen. Esimerkiksi perusliikesarjan toisessa rentousliikkeessä teemme vain vartalon pyöritystä keskilinjan ympäri ja otamme voiman käsien heilureihin pelkästään tästä liikkeestä. Tästä liikkeestä on vaikeaa pitää keskilinjan vajoaminen ja kohoaminen poissa, mutta jos sen ottaa siihen mukaan, on sekin sitten tehtävä tietoisesti ja tarkoituksella, vaikka kyse onkin silloin alkuperäisen liikkeen variaatiosta.

Jos avautumisen ja sulkeutumisen käsitteet eivät avaudu sinulle itsestään, niin ajattele niitä vipuvarsimallin avulla. Ihmisen keho, mutta erityisesti raajat voidaan nähdä alla olevan kuvan mukaisina vipuvarsiketjuina.



Kuvassa A on punaisella piirretty lihastoimintaketju, minkä aktivoituminen saa vipuvarsijärjestelmän lyhenemään eli sulkeutumaan (fleksio). Kuvassa B on sinisellä piirretty nivelten toisille puolille sijoittuva lihastoimintaketju, jonka aktivoituminen saa järjestelmän pitenemään eli avautumaan (ekstensio). Todellisuudessa ihmisen kehon vipuvarsijärjestelmä (kuva C) sisältää kummatkin ketjut, jotka siis kulkevat ikään kuin ristiin nivelten puolelta toiselle. Voidaan ajatella, että tällaiset ”ekstensio- ja fleksiokaavat” kulkevat ihmisen kehon päästä päähän, yksi vasemmalla ja yksi oikealla puolen kehoa. Tämä on edellä kuvaamani Richter-Hebgen –mallin idea.

Tee seuraava harjoitus. Istu tuolin etureunalle ja etsi edellisessä blogissani kuvaamalla tavalla yhteys kehon kolmen pyörän välillä. Aisti, miten työntämällä lonkkia hieman eteenpäin rintalasta kohoaa ja niska pitenee. Tutki tätä muutamalla liikkeellä ja tee sitten seuraava harjoitus. Kuvittele, että jalkateriesi päällä on putki, jota vasten voit nostaa jalkateriä. Nosta vähän varpaitasi ylös ja kohota mielikuvassa jalkateräsi niiden päällä olevaa putkea vasten. Aisti miten samalla polvien koukistajat aktivoituvat ja polvet pyrkivät taipumaan. Aisti sitten miten myös lonkan koukistajat aktivoituvat ja lantion pyörä lähtee pyörimään eteenpäin, jolloin rintalasta kohoaa ja niska pitenee. Tutki asiaa tekemällä useita toistoja. Olet tullut nyt tietoiseksi liiketoimintaketjusta varpaista päälakeen asti.



  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post230

Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka, osa 5

AsahiPosted by Timo Klemola Tue, June 27, 2017 13:40:43

Nykyään on paljon erilaisia menetelmiä, joissa ihmisiä ohjeistetaan istumaan tyynyllä ja keskittymään eri tavoin joko hengitykseensä tai muihin kokemuksiinsa. Puhutaan kontemplatiivisista menetelmistä tai mindfulness-perustaisista menetelmistä. Yksi niiden kaikkien yhteinen piirre on se, että niissä ei käytännössä lainkaan ymmärretä tai systemaattisesti tutkita sitä opetusta, mitä tällainen harjoitus kehon asennon ja kannattelun kannalta merkitsee ja pyrkii opettamaan. Tämä näkökulma voi olla mukana, jos opettajalla itsellään on kokemusta vaikkapa joogan tai asahin kaltaisista somaattisista menetelmistä.

Asennot opettavat aina myös kokemuksellista biomekaniikkaa ja kehon optimaalista kannattelua. On mahdotonta istua tyynyllä esimerkiksi kymmenen tuntia päivässä useiden päivien ajan, jos keho on huonossa asennossa. Oikeaa kehon linjausta ja rentoa asentoa oppii tavoittelemaan väkisin. Yksi kokemuksellinen malli, jonka tyynyllä istuja oppii on nk. ”kolmen pyörän malli”. Olen kuvannut tämän kirjassani ”Asahi – tietoisen liikkeen taito” asahin periaatteita käsittelevässä luvussa sivulla 99. Kehon kolme liikkuvaa osaa, pää, rinta ja lantio, voidaan hahmottaa kolmena pyöränä, jotka ovat kiinni toisissaan ikään kuin ristiin kulkevilla kiilahihnoilla. Toinen ajatus, on että kyseessä on kolmen rattaan kokonaisuus. Istu tuolin etureunalle, aseta lantio hyvään pystyasentoon ja kokeile seuraavaa. Työnnä hieman lonkkia eteenpäin ja anna lantion korin näin hienovaraisesti pyörähtää, aisti samalla, miten rintalastasi kohoa ja lavat laskeutuvat alaspäin. Tutki tätä vähän aikaa. Tuo sitten liike päähän asti. Tee sama, työnnä kevyesti lonkkia eteenpäin, aisti rintalastan kohoaminen ja aisti edelleen, miten voima kulkee niskasta ylös kohti päälakea, jolloin niska pitenee ja leuka vetäytyy hieman sisäänpäin. Tee paljon toistoja pienellä liikkeellä ja tutki tätä yhteyttä.


Tee sitten seuraava harjoitus: Vaihe 1. Seiso asahin lähtöasennossa polvet joustavina, lantio keskiasennossa, koko keho hyvin linjattuna. Aseta vasen kämmenesi alavatsalle ja oikea käden selkä taakse ristiluun päälle. Lähde siitä liikkeelle taivuttaen ja ojentaen polviasi. Jatka liikettä tasaisena virtana. Siis vajoat ja kohoat jatkuvana ja hitaana liikkeenä. Kiinnitä huomiosi siihen, mitä tapahtuu lantiossasi. Lantion pyörä alkaa myös pyöriä edestakaisin, häntäluusi ja häpyluusi vajoaa ja kohoaa myös vuorotahtiin. Jos tätä liikettä ei tapahdu, sinun on keskityttävä lantion seudun ja lonkkanivelten ympäristön rentouttamiseen. Asahissa lantio on saatava rennoksi ja irti niin, että se saavuttaa normaalit liikkeensä ja liikelaajuutensa.

Vaihe 2. Kun olet tietoinen lantion liikkeestä, jatka liikettä edelleen ja siirrä oikea kätesi selän takaa rintalastan päälle ja tule tietoiseksi, mitä tapahtuu rinnan alueella. Myös rinnan pyörä pyörii niin kuin se pyöri tuolilla. Kun jatkat jalkojen pumppaavaa liikettä huomaat, että kädet vuorotellen lähestyvät toisiaan ja vetäytyvät kauemmaksi toisistaan. Lantion ja rinnan pyörien tai rattaiden yhteys siis toimii.

Vaihe 3. Jatka vielä liike päähän asti. Tämä menee monimutkaiseksi. Kun aistit rinnan nousevan, jatka voima niskasta ylös ja anna leuan hieman vetäytyä. Tuolilla istuen harjoitus on helpompi tehdä ja selkeämpi. Seistessä tekee mieli tehdä liike hieman aaltomaisesti alhaalta ylös, jolloin yhteydet tuntuvat elastisilta.

Vaihe 4. Aseta kätesi rennosti niin, että sormet koskettavat reisiesi etupintaa ja jatka edelleen liikettä. Huomaa, miten ojentautuessasi reidet kiertyvät ulos ja vajotessasi ne kiertyvät sisään. Huomaa myös, miten sama tapahtuu käsivarsissasi. Kun vajoajat ja rintalasta putoaa, kädet kiertyvät sisäkiertoon ja kun ojennut, ne kiertyvät ulkokiertoa kohti. Huomaa myös, miten vajotessasi kädet lähentyvät toisiaan ja kohotessasi ne loittonevat toisistaan. Tee liikettä ja tule tietoiseksi koko tästä avautumisen ja sulkeutumisen perusmekaniikasta: avautuminen/ kohoaminen, ulkokierto, loittoneminen – sulkeutuminen/ vajoaminen, läheneminen.

Mietipä, mitä asahin liikettä harjoitus on alkanut muistuttaa. Simpukkaliikettä tietysti. Simpukkaliikkeessä on edellä kuvattu avautumisen ja sulkeutumisen perusmalli, mutta laajemmassa mittakaavassa.

Kun seuraavalla kerralla teet asahia yritäpä saada lantion ja rinnan palloja hieman pyörimään. Asahia näkee usein tehtävän niin, että vain polvet taipuvat ja ojentuvat, mutta selkä ei ole elävä. Selkä saadaan liikkeeseen mukaan hahmottamalla rinnan pallo ja antamalla sen hieman kiertyä liikkeen mukana. Liikkeen ei pidä kuitenkaan olla liian iso, jolloin kehon hyvä linjaus menetetään.





  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post229

Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka, osa 4

AsahiPosted by Timo Klemola Mon, June 26, 2017 11:44:49

Muistan vieläkin, kuinka innostunut olin, kun sain käsiini Jan Dieperslootin kirjan ”Warriors of Stillness. Meditative Traditions in the Chinese Martial Arts. Volume 1.” Tämä tapahtui vuoden 1995 tienoilla. Onneksi kirjassa oli hänen sähköpostiosoitteensa, joten saatoin kirjoittaa hänelle ja kutsua hänet Suomeen pitämään meille leirin yi quanista ja taijista. Vaikuttavin kokemus kirjaa lukiessani oli, kun yritin ymmärtää, mitä kirjassa tarkoitetaan ”mingmenin alueen täyttämisellä”. Mingmen on alaselän alue noin kehon painopisteen korkeudella. Kun tutkin tätä asiaa seisomalla kirjan ohjeiden mukaan, yhtäkkiä koko kehoni läpi värähti iso voima. Tätä nopeaa tai ”räjähtävää” voimaa kutsutaan kiinalaisissa taidoissa sanoilla ”fa-jing” tai ”fa-li”. Olin aivan ymmälläni. Mikä juttu tämä on. Kokeilin ja löysin saman uudelleen ja uudelleen. Suuntaamalla huomio oikealla tavalla mingmenin alueelle ja samalla ”täyttämällä” tämä alue lantion koria kevyesti kallistamalla, voima spontaanisti ikään kuin syöksähti koko kehon läpi eräänlaisella lantion nopealla ravistusliikkeellä. Tästä oli pakko saada enemmän selvää ja onnistuinkin kutsumaan Janin Suomeen heti samana kesänä.

Hän opetti meille monia asioita tuolla ensimmäisellä pitkällä leirillään. Teimme ensin pari päivää yi quania ja sen jälkeen viikon verran taijita. Taiji-osuudessa hän opetti pääasiassa oman opettajansa Cai Songfangin menetelmää, jossa pääasiassa seistiin wu-chi –asennossa, tehtiin keskilinjan liikkeitä ja harjoiteltiin lyhyttä Yang-tyylin liikesarjaa, joka oli Cain versio ”linnunpyrstöön tarttumisesta”. Janin mukaan Cai oli voittamaton push-handsissa ja oli saavuttanut taitonsa harjoittelemalla pääasiassa seisomista paikallaan kädet alhaalla riippuen (Wu-chi qigong), toistamalla keskilinjan liikkeitä ja harjoittelemalla hyvin lyhyttä Yang-perustaista liikesarjaa, ”linnun pyrstöön tarttumista”, johon oli tiukkaan pakettiin asetettu kaikki push-handsin perusliikkeet ja periaatteet.

Muistan kun sitten varmaan heti ensimmäisenä päivänä menimme Tampereella Sorsapuistoon harjoittelemaan ja teimme vähän push-handsia, olin aika epätoivoinen. Tajusin, että en ymmärrä push-handista vielä mitään. Hän hallitsi painopistettäni suvereenisti ja piilotti omansa niin, että en saanut siitä mitään otetta. Jan onneksi myös opetti kaikki ”salaisuutensa”. Ehkä keskeisin hänen opetuksensa, jonka jälkeen ymmärsin, mistä push-hand –harjoittelussa on kyse, oli tietoisuus keskilinjasta ja kyky hallita sen liikkeitä. Muistan, kun hän tuli sitten pari vuotta tämän jälkeen takaisin yhden oman opettajansa Sam Tamin kanssa takaisin Tampereelle jälleen leirin merkeissä, Sam Tam halusi että teemme push-handsia Janin kanssa, jotta hän vähän näkisi, mitä osaan. Sam ei itse koskaan kiinalaiseen tapaan antanut koskea itseään mitenkään vapaan push-handsin merkeissä. No, pari vuotta harjoiteltuani Janin oppien mukaan sekä seisten että keskilinjan liikkeitä tehden, ja tietysti push-handsia tehden, Jan ei enää pystynytkään viemään minua kuin haavanlehteä. Harjoitukset olivat tehneet tehtävänsä.

Teimme tuolla kesäleirillä joka harjoituksessa keskilinjan perusliikkeitä: painonsiirto, kierto, vajoaminen/kohoaminen lukemattomia määriä. Teimme niitä tasaseisonnassa ja askeleessa. Samoin opettelimme juurruttamaan parin työntövoiman keskilinjaa hallitsemalla. Teimme näitä harjoituksia Zenshindojon taiji-ryhmissä vuosia. Samalla harjoittelimme keskilinja-analyysia myös taijin liikesarjoissa. Sen avulla taijin liikkeistä tuli hyvin tietoista ja hyvin juurtunutta. Opettelimme juurruttamaan liikkeen antamalla keskilinja hienovaraisesti vajota. Tukijalan reisiluu tuntui ikään kuin vajoavan lonkan sisään. Myös lonkan rentous, nk. ”kuan” avaaminen liityy samaan asiaan.

Toin saman liikeanalyysin myös karateen, koska se auttoi myös karaten liikkeiden biomekaniikan analyysissä. Kehittelin tuohon aikaan myös erilaisia rentouttavia käsien pyörityksiä, jotka liittyivät keskilinjan liikkeisiin. Vein nämä ajatukseni vuonna 1997 kirjoittamaani kirjaan ”Zen-karate”, josta myös löytyy monia näistä harjoituksista, jotka nyt löytyvät asahin rentousosioiden liikkeinä.

Kun sitten kehitimme asahia ja itse laitoin kasaan asahin keskeisiä periaatteita, oli itsestään selvää, että keskilinja ja sen liikkeet tulisivat mukaan myös tähän systeemiin. Ne olivat auttaneet itseäni niin paljon kehon asennon ja liikkeen ymmärryksessä, että halusin viedä tätä asiaa myös asahin kautta eteenpäin. Olen kuvannut keskilinjan perusharjoitukset asahi-kirjoissani. Tiedän, että tällaiset harjoitukset voivat olla aluksi tylsiä, mutta tekemällä säännöllisesti keskilinjaharjoitteita, voi kehittää itselleen liiketietoisuuden ja kyvyn analysoida liikettä, oli se mikä vain. Keskilinjan kolmen perusliikkeen: painonsiirto, kierto, vajoaminen/kohoaminen lisäksi kannattaa tutkia myös keskilinjan kallistusta ja taivutusta. Kallistunut keskilinja pysyy suorassa, taipunut keskilinja ei tarkoita sen katkeamista, vaan taipuneessa keskilinjassa koko kehon yhteys säilyy.






  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post228
Next »