Huomioita

Huomioita

Asahi ja kehotietoisuuden harjoittaminen

AsahiPosted by Timo Klemola Sat, September 23, 2017 19:14:07
Kirjoitin vuonna 2007 keväällä ensimmäiseen asahi-kirjaamme viimeisen luvun kehotietoisuuden harjoittamisesta. Asahi Health -menetelmämme oli vielä tuossa vaiheessa keskeneräinen. Asahin kolmannen liikesarjan ensimmäinen versio valmistui vasta saman vuoden kesällä. Laitan tämän luvun tekstin tähän alle. Joskus mietin, miten viimeisen kymmenen vuoden aikana olen muuttanut painotuksiani asahin tekemisessä. Luettuani nyt tuon tekstin huomaan: en oikeastaan mitenkään.

***

ASAHI – terveysliikuntaa kaikille, luku 4

Asahi ja kehontietoisuuden harjoittaminen

Länsimaisessa kulttuurissa on vierasta kuunnella ja tutkia kehoa sisäkautta, harjoittaa siis kehontietoisuutta. Monissa kiinalaisissa ja intialaisissa perinteissä tämä on sääntö, ei poikkeus. Tämä on yksi asahin keskeisimmistä periaatteista: pyrimme liikkumaan tietoisesti ja kehoa kuunnellen.

Aistijärjestelmämme sitä osaa, joka antaa meille palautetta kehomme sisäisistä tiloista, kutsutaan proprioseptiikaksi. Proprioseptiikkaan kuuluvat tasapainoaisti, liikeaisti ja asentoaisti. Kun siis kuuntelemme kehoamme sisäkautta, kehitämme kehon sisäistä aistijärjestelmäämme. Pyrimme tässä luvussa kuvaamaan sitä, mitä kehontietoisuuden herkistämisellä tarkoitetaan, mitä ulottuvuuksia sillä on ja mitä siitä seuraa. Kehontietoisuuden harjoittaminen tuo asahiin myös filosofisen ulottuvuuden.

Solujen syke

Länsimaisessa kulttuurissa, jossa suhtautuminen ihmisen kehoon on hyvin mekaaninen, ei ainoastaan olla harjoittamatta kehontietoisuutta, vaan ihminen on jopa hyvin pitkälle kadottanut kyvyn kokea kehon sisäisiä tuntemuksia. Kehontietoisuutemme on tavallaan vaurioitunut. Normaalisti, kun käännymme kuuntelemaan kehomme aistimuksia, huomaamme että kehomme on sisäisesti joko turta, tunnoton, emme tunne paljon mitään, tai toisaalta tunnemme kipua ja kolotusta kehon eri kohdissa. Mutta jos otamme esimerkiksi asahin viimeisen asennon ja kuuntelemme siinä sormiemme tuntemuksia, voimme löytää uuden ja erilaisen maailman. Voimme tuntea hiljalleen, miten sormemme täyttyvät erilaisista sisäisistä aistimuksista. Alkaa eräänlainen sisäinen väreily. Voimme ikään kuin tuntea sisäkautta, miten sormiemme jokainen solu värähtelee hurjalla taajuudella. Voimme tuntea sormiemme lämpimän sykkeen, eräänlaisen sisäisen solujen tanssin. Tämä tunne on hyvin miellyttävä. Asahia harjoittelemalla on mahdollista herättää koko keho samalla tavalla sisäisesti eloon. Voimme harjoituksella tuntea jokaisen solun väreilevän tanssin kaikkialla kehossamme.

Useimmille meistä tämä kokemus ei ole vieras. Erityisesti ihmisille, jotka harrastavat liikuntaa, asia on tuttu. Tila on myös tuttu saunan jälkeen, kun koko keho on kuuma. Kyse on ennemminkin siitä, mikä on meidän normaali, jokapäiväinen kokemuksemme. Miten avoimia olemme kehomme sisäisiä tuntemuksia kohtaan ja miten paljon mielemme muu toiminta peittää näitä aistimuksia. Normaalisti kehomme on tietoisuutemme periferiassa ja mielemme on täynnä sisäistä puhetta, joka hyppii aiheesta toiseen. On yleinen meditaatioperinteissä kulkeva kokemus, että mitä enemmän annamme tietoisuutemme keskiön siirtyä kehon tuntemusten alueelle, sitä enemmän mielemme sisäinen puhe vaikenee, mielemme tyhjenee. Kehontietoisuuden noustessa voimakkaasti esiin minä-tietoisuutemme jää periferiaan ja ajatusten läpäisyvoima heikkenee. Yksi tyypillinen eri perinteiden käyttämä menetelmä on kuunnella sisäkautta hengitysliikettä. Näin teemme myös asahissa.

Kun päämme on täynnä ajatuksia, emme myöskään näe emmekä kuule mitään. Koko se hetki, missä elämme, ohenee aisteissamme tai katoaa kokonaan, jos mielemme asustaa vain tietoisuuden assosiaatiovirrassa. Erilaisten asahin kaltaisten tekniikoiden tarkoituksena on palauttaa nykyhetki ikään kuin sille kuuluvalle paikalle. Se vaatii mielen hiljentämistä ja aistien avaamista niin ulkoiselle kuin sisäiselle ympäristölle. Vain avoimin aistein voimme kokea nykyhetken koko sen vahvuudessa. Kehontietoisuuden herkistäminen on tässä prosessissa avainasemassa.

Koko kehon kokeminen sisältä päin, kokemus koko kehon solujen värisevästä liikkeestä, on mitä suurimmassa määrin henkinen kokemus. Se on kehontietoisuuden eräänlaista kirkastumista, jossa ihminen kokee kehon, mielen ja sydämen yhteenkuuluvuutta.

Pystysuora rakenne ja rentous

Ensimmäinen askel kehontietoisuuteen on tietoisuus kehon pystystä asennosta. Kehon pystyasento tarkoittaa suhdettamme painovoimaan. Keskilinjatietoisuus tarkoittaa oikeastaan sitä, miten asetamme keskilinjamme pystysuoraan painovoimaa vastaan siten, että painovoima kannattelee tai antaa tuen kehollemme, rakenteellemme. Käsittelimme tämän asian teknistä puolta jo luvussa 3. Tätä kehontietoisuuden ulottuvuutta voidaan kutsua kehon rakennetietoisuudeksi.

Voimme suhtautua painovoimaan kahdella tavalla. Voimme antaa sen vaikuttaa rakenteeseemme joko sitä harjoittaen tai kannattaen. Jos ajattelemme mitä tahansa ohutta ja pitkää rakennetta, vaikkapa pilvenpiirtäjää, on selvää, että sen tukevuus on suorassa suhteessa sen pystysuoruuteen. Jokainen kerros on rakennettava täsmälleen edellisen päälle niin, että painovoima vetää sitä suoraan alaspäin edellistä kerrosta vasten. Näin rakenteesta muodostuu optimaalisen tukeva. Aivan samalla periaatteella voimme pinota palikoita korkeaksi torniksi. Mitä suorempaan linjaan asetamme ne, sitä tukevammin rakenne pysyy pystyssä. Samaa periaatetta toteutamme asahissa.

Rentoudella ja pystysuoruudella on suora suhde: mitä pystysuoremmassa kehomme on, sitä rennommin voimme seistä (tai istua tai tehdä mitä tahansa). Jos kehomme on kallistunut johonkin suuntaan, joudumme jännittämään kehon vastakkaisella puolella olevia lihaksia pitääksemme kehomme pystyssä. Siis oikea pystysuora rakenne ja kehon rentous kulkevat käsi kädessä. Kehon hyvä pystylinjaus johtaa rentouteen ja sitä kautta koko kehon joustavaan liikkeeseen.

Joustava, elävä liike

Tietoisuus kehon keskilinjasta ja asennosta ylipäänsä synnyttää hyvin laajan liiketietoisuuden. Asahissa etsitään koko kehon liikettä. Kun yksi osa kehoa liikkuu, jokainen sen osa on liikkeessä. Tämäntyyppisen liikkeen oppiminen toisaalta vaatii hyvin herkkää kehontietoisuutta mutta myös synnyttää sitä. Kaikki tämän tyyppinen harjoitus muuttaa koko liikkumisemme laatua ja kokemustamme liikkeestä. Kaikki liikkeemme alkavat elää ja kokemuksemme kehostamme muuttaa laatuaan. Kehon kokemuksen sisäinen laatu muuttuu virtaavammaksi ja sulavammaksi.

Liikkeiden elävyys ja joustavuus syntyy myös siitä, että tulemme enemmän tietoiseksi ilmasta ympärillämme. Toisaalta koemme kehomme sisäisen virtaavuuden ja vedenomaisen vastuksen, toisaalta voimme myös kokea ulkoisen, kehoamme ympäröivän ilman tuottaman vastuksen erityisesti jos käytämme harjoitellessamme tällaisia mielikuvia. Herkistymme siis kahteen suuntaan, sisäisten ja ulkoisten aistien suuntaan ja tämä herkistyminen tai tietoisuus muuttaa liikkeemme laatua. Tämän muutoksen voi havaita itse, mutta myös toiset ihmiset huomaavat liikkeidemme "pehmentyvän".

Samoin tietoisuutemme suhteestamme maahan avautuu. Emme voi tehdä mitään ottamatta tukea maasta. Painovoima pitää huolen siitä, että olemme aina kytkettyjä maahan. Tietoisuus keskilinjasta on tietoisuutta painovoiman vaikutuksesta meihin. Seisoessamme oikeassa rakenteessa rentoutemme syntyy siitä, että emme kamppaile painovoimaa vastaan, vaan etsimme rakenteen, jossa painovoima toimii rakennettamme kannattavasti. Tämä tietoisuus laajenee kaikkiin liikkeisiimme. Tulemme enemmän ja enemmän tietoiseksi siitä, miten haemme maasta vastavoiman erilaisiin toimiimme. Kehon jousimainen rakenne avautuu ja kontaktipisteestämme maahan tulee hyvin tärkeä kehontietoisuutemme alue. "Ankkuroimme" liikkeemme tai "maadoitamme" liikkeemme. Tämä tekee asennostamme tukevan ja liikkeistämme voimakkaita.

Olemista hengityksen kanssa

Kun synnymme vedämme keuhkomme täyteen ilmaa, kun kuolemme hengitämme viimeisen kerran ulos. Hengityksen rytminen liike on yksi tärkeä elämän ilmenemismuoto meissä. Vaikka voimme olla tietoisia hengityksestämme, kontrolloida sitä jossakin määrin, se on kuitenkin eräällä tapaa meitä suurempi voima. Meissä tapahtuu hengitysliike, joka on meissä asuvan elämän ilmausta. Monissa perinteissä tätä ilmiötä pyritään katsomaan läheltä. Niin myös asahissa.

Kehon elävöittämisellä, sen sisäisten aistimusten herättämisellä ja hengityksellä on suora suhde. Mitä vapaampi ja täyteläisempi hengityksemme on, sitä herkempänä koemme kehomme sisäisen, värähtelevän tilan. Hengitys on ikään kuin sisäisten aistimusten ravintoa. Kun ne saavat ravintoa, ne heräävät unestaan ja alkavat sykkiä kuin tähdet yötaivaalla.

Kehon pystysuoralla asennolla, rentoudella ja elävällä, joustavalla liikkeellä on vaikutuksensa myös hengitykseen. Kehon huono rakenne ja jännitystilat sen eri kohdissa aiheuttavat hengityksen pinnallistumista. Oikeassa pystysuorassa rakenteessa rintakehä rentoutuu, pallea pääsee työskentelemään vapaasti ja hengitys välttämättä avautuu, syvenee ja alkaa toimia normaalilla kapasiteetillaan. Tämä hengityksen vapauttaminen on kuitenkin vaikea prosessi ihmiselle, joka on koko elämänsä tottunut jännittämään itseään. Kulttuurimme muovaa erityisesti naisen vartaloa ja sen lihasjännityksiä niin, että vatsan seudun rentouttaminen ja rintakehän vapauttaminen voivat olla miltei mahdoton tehtävä. Sisäänhengitysvaiheessa on helppo nähdä, miten rintakehä nousee ja vatsa pysyy miltei liikkumattomassa tilassa. Koko hengitysliike jää helposti hyvin pinnalliseksi ja suurimmaksi osaksi vain kylkiluuhengitykseksi. Asahi pyrkii vapauttamaan meidät tästä pinnallisen hengityksen pakkopaidasta.

Hengitys syntyy pääasiassa pallealihaksen jännityksen ja rentouden vaihtelusta. Sisäänhengityksessä pallealihas jännittyy ja vetäytyy alas, uloshengitysliikkeessä se rentoutuu. Tämä pallealihaksen liike voidaan kokea koko kehon laajenemis- ja supistumisliikkeenä, jonka keskipiste sijaitsee kehomme keskipisteessä alavatsassa. Sisäänhengitys laajenee koko kehon jokaisen nivelen hienon hienoksi avautumiseksi, uloshengitys supistumiseksi. Kun tulemme enemmän tietoiseksi tästä koko kehon liikkeestä, myös kehomme sisäiset tuntemukset voimistuvat koko kehon alueella. Tämä on itse asiassa yksi tapa "ruokkia" niitä hengityksen avulla. Tällä tavalla hengitämme todella "koko keholla". Tämä on asahin avautumisen ja sulkeutumisen harjoitus (ks. luku 3, harjoitus 10.)

Mutta on myös toinen tapa ymmärtää ohje hengittämisestä koko keholla. Se voidaan ottaa hyvinkin kirjaimellisesti niin, että kuvitellaan, että ilma virtaa kehomme sisään ja ulos sen jokaisesta ihohuokosesta. Koko keho avataan näin yhdeksi hengittäväksi elimeksi. Voimme kuvitella, että koko keho on kuin ilmapallo, joka myös täyttyy ilmasta joka kohdassaan. Etsimme siis tuntemusta, että hengittäessämme sisään emme täytä vain keuhkojamme, vaan kehomme jokainen kohta täyttyy ilmasta, myös varpaat, jalkaterät, sääret, reidet jne. Kun hengitämme näin jokaisen ihohuokosen kautta, voimme tuntea, miten ihokarvat nousevat pystyyn siitä ilmanvirrasta, jonka joka kohden kehoamme koemme.

Läsnäolosta

Kun olemme "keskellä itseämme", pystysuorassa, rentona, kehossamme, olemme läsnä siinä hetkessä, jota elämme. Tämä on yksi keskeinen asahin harjoittamisen kokemus. Kun kuuntelemme hengitystämme tai yritämme olla tietoisia kehomme keskilinjan liikkeestä, kehomme liike ja tietoisuutemme yhtyvät. Mielemme ei voi samanaikaisesti vaellella muistikuvissa tai suunnitelmissa ja olla yhtäaikaa tietoinen keskilinjan liikkeestä. Kehon liikkeen tai hengityksen kuunteleminen tajoaa mielelle luonnollisen keskittymiskohteen ja kutsuu sen ikään kuin paikalle juuri siihen hetkeen, juuri siihen harjoitukseen. Mielen keskittymiskyky ja läsnäolemisen kyky harjaantuvat. Asahissa emme koskaan harjoita pelkästään kehoamme ja sen liikkeitä vaan harjoitamme samalla myös mieltämme. Katsomme, että ihmisen keho ja mieli ovat samaa kokonaisuutta ja harjoituksella voimme myös kokea tämän yhteyden. Ihmisen normaali, jokapäiväinen kokemus on, että mieli vaeltaa omissa maailmoissaan ja kehoa tuskin huomataan. Unohdamme helposti kehomme. Tulemme yleensä tietoiseksi kehostamme vain, jos sille tapahtuu jotakin epämukavaa: lyömme varpaamme tai päätämme alkaa särkeä. Asahi tarjoaa toisenlaisen, postiivisen tavan kehon kuuntelemiseksi. Kehon liikkeet ja asennot ovat itsessään mielenkiitoisia ja harjoituksen edetessä kehon sisäiset tuntemukset lisääntyvät, tunnemme esimerkiksi lämmön tunteen leviävän kaikkialle kehoomme. Olemme yhä enemmän ja enemmän läsnä kehossamme, ensin harjoitusten aikana ja hiljallen myös muualla. Asahin harjoitusten avulla saamme hiljalleen kehomme takaisin.




  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post246

Mitä on ”voima-asahi” ja miten se eroaa painoharjoittelusta

AsahiPosted by Timo Klemola Wed, September 20, 2017 14:10:43

Asahissa on paljon periaatteita ja niitä kuvaavia käsitteitä, joita on vaikea ymmärtää, jos asiaa katsoo länsimaisen liikunnan näkökulmasta. Yksi näistä on ”voima-asahin” taustalla oleva harjoitusperiaate. Voimasta meille tulee ensimmäiseksi mieleen, miten sitä kehitetään painoharjoittelulla. Otetaan paino käteen ja tehdään jokin liike. Asahin liikkeitäkin voidaan tehdä painon kanssa, mutta silloin kyse on tavallisesta länsimaisesta voimaharjoittelusta. Asahin näkökulma on syvempi.

Asahin kolmannen sarjan kolmas ”rentousliike” antaa tästä mallinomaisen esimerkin. Siinä kuvitellaan liikettä vastustava kuminauha, jota venyttämällä saadaan aikaan kehon jännitys- ja rentoustilan vaihtelu. Vastus liikkeeseen otetaan siis mielikuvan avulla kehon sisältä, ei ulkoisilla painoilla. Tämä on aivan oma voimanharjoittelun menetelmänsä, jota on kehitetty erityisesti kiinalaisissa kamppailutaidoissa. Sen perusta on satoja vuosia sitten Shaolin-pohjaisissa kamppailutaidoissa kehitetty voimaa tuottava qigong-menetelmä yijinjing. Sama voimanhankintamenetelmä on edelleen näkyvissä joissakin karaten liikesarjoissa, joissa myös työskennellään kehon sisäisesti tuotettua vastusta vasten. Samoin yi quan menetelmä perustuu pitkälti tähän tapaan tutkia jännityksen ja rentouden vaikutusta kehossa.

Toin tämän periaatteen asahiin, koska se oli minusta menetelmänä eräänlainen sisäisen voimantuoton äiti. Tosin länsimaisen liikunnan viitekehyksessä sitä on vaikea tulkita, jos siitä ei ole kokemusta. Yleensä meillä on kokemusta vain ulkoisesta painosta ja sen avulla työskentelystä.

Kun työnnän autoa ojasta, mitä tämä tilanne minulta vaatii. Ainakin kolme asiaa: 1. kehoni hyvän linjauksen niin, että jalkojen voima voi siirtyä mahdollisimman suoraan vartalon kautta käsiin; 2. taidon tuottaa voimaa koko kehosta, sen ”kolmesta jousistosta”, jalat, vartalo, kädet; 3. taidon tai kyvyn jännittää koko keho maksimaalisesti tuottamaan voimaa. Asahin perusliikesarjoissa harjoitellaan aina kahta ensimmäistä periaatetta: linjausta ja koko kehon liikkeen taitoa. Kolmatta periaatetta harjoitetaan selkeästi ja systemaattisesti vain kolmannen sarjan rentousosion kolmannessa liikkeessä. Syvä-asahin voima-harjoituksissa tutkimme ja harjoittelemme tätä periaatetta tarkemmin ja enemmän. Kyse on siis voiman vapauttamisesta. Voima vapautuu työntöön tai kamppailutaidoissa iskuun koko kehon liike-energian ja jännityksen tuloksena.

Suhteessa siihen, miten lihastoimintaketjut jännittyessään käyttäytyvät, voidaan erottaa kolme voimaharjoittelun tapaa: 1. Liike on konsentrinen, jolloin lihas supistuessaan lyhenee. Tarkemmin pitäisi puhua koko kehon läpi kulkevista lihasjännekalvoketjuista, mutta yksinkertaistan nyt asiaa ja katson sitä vain lyhyeltä matkalta. Normaali painoharjoittelu on tätä. Hauiskäännössä hauislihas jännittyy ja lyhenee. 2. Liike on isometrinen, jolloin lihas supistuessaan ei muuta pituuttaan. Tätä harjoitustapaa tehdään voimaharjoituksena vähän. Eniten sitä ehkä käytetään kuntoutuksen puolella. Aasialaisissa kamppailutaidoissa tosin sitäkin käytetään systemaattisesti esimerkiksi seisomalla pitkiä aikoja syvissä asennoissa (ratsastusasento, jousipyssyasento). 3. Liike on eksentrinen eli lihas jännittyy mutta samalla pitenee. Todellisuudessa edellä kuvatut vaiheet ovat jatkuvasti käytössä kun vaikkapa kävelemme, puhutaan venymis-lyhenemis –syklistä, jossa on myös hetkellinen isometrinen vaihe.

Asahin voimaharjoittelu perustuu tähän kolmanteen tapaan eli kyseessä on eksentrinen liike, jossa lihas jännittyy ja pitenee, mutta tämä lihaksen jännittyminen ja piteneminen ei aiheudu ulkoisesta painosta vaan se saadaan aikaan nk. antagonistisilla eli vastakkaisilla lihaksilla. Nämä lihakset aktivoidaan työskentelemään käyttämällä esimerkiksi kuminauhan mielikuvaa, jota ”vasten” liike tehdään.

Mitä siis asahin kolmannen sarjan rentousliikkeen alussa tapahtuu? Otan mielikuvan, että kaulani takaa kulkee iso kumirengas, jonka sisään asetan myös kämmeneni. Samanlainen kumirengas kulkee koko kehoni ympäri jalkapohjista päälakeen. Tarkastelen nyt vain käsien liikettä. Työntäessäni käsilläni kumirengasta kireämmäksi ojentajalihakseni supistuu (ja siihen liittyvä koko ketju). Kumirenkaan mielikuva ja ajatus vastuksesta jännittää samalla myös hauislihakseni (ja siihen liittyvän koko ketjun), joka siis jännittyessään nyt pitenee (eksentrinen liike). Tunnen sen elastisena vastuksena liikkeessä. Vastakkainen lihastoimintaketju eli antagonistiset lihakset ottavat liikettä vastaan ja jännittyessään venyvät, joka tuntuu elastiselta, kuminauhamaiselta liikelaadulta. Kun sitten peruutan liikkeessä, annan jännityksen laueta, koko systeemi taas rentoutuu. Kun taas toistan liikkeen, koen liikkeessä elastisen vastuksen. Sama tapahtuu koko kehon alueella kiristäessäni koko kehon ympäri kulkevaa kumirengasta. Näin saan harjoiteltua jännityksen ja rentouden vaihtelua koko kehossa ja siihen liittyvää koko kehon läpi kulkevaa elastista voimaa. Urheilussa tätä kutsutaan plyometriseksi harjoitukseksi. Urheilupuolella tällainen sykli tosin tuotetaan ulkoisella voimalla, joko kehon painolla tai ulkoisella painolla. Kuntopallon heittoharjoitus on tällainen plyometrinen harjoitus tai vaikkapa punnerrus, jossa kämmenet lyödään yhteen punnerrusten välissä.

Käsittelen näitä ”voima-asahin” periaatteita tarkemmin kahdessa asahi-kirjassani: Asahi – tietoisen liikkeen taito ja Asahi II – syväsukellus kehomieleen. Syvä-asahin teemakoulutuksissa perehdymme tähän periaatteeseen myös tarkemmin.



















  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post245

Syvä-asahi -nimen käytöstä

AsahiPosted by Timo Klemola Wed, September 20, 2017 12:52:43

Olen käyttänyt ”Syvä-asahi” nimitystä jo muutaman vuoden ajan Asahi Health –terveysliikuntaan perustuvasta menetelmästäni. Olen kehittänyt Syvä-asahiin liittyen useita jatkokoulutuksia ja liikesarjoja, joita alkuperäinen Asahi Health –menetelmä ei sisällä. Olen myös systematisoinut Syvä-asahin ohjaajakoulutuksen. Käytän ”Syvä-asahia” tavaramerkin tavoin, vaikka en ole sitä sellaiseksi rekisteröinytkään, mutta sillä on tavaramerkin suoja.

Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeissa todetaan, että ”Suomessa tavaramerkin rekisteröiminen ei ole edellytys sen käyttämiselle. Yksinoikeuden tavaramerkkiin voi saada myös käytön kautta vakiinnuttamalla. Tavaramerkkiä voi siis käyttää vaikkei olisi sitä rekisteröinytkään.” Tämä on siis tilanne myös ”Syvä-asahin” kohdalla, joka on käytössä vakiintunut merkitsemään kehittämääni menetelmää.

Tietooni on tullut, että ”Syvä-asahin” nimellä järjestetään kursseja, vaikka ohjaajat eivät ole suorittaneet hyväksymääni Syvä-asahin ohjaajan tutkintoa. Pyytäisin asahi-ohjaajia ystävällisesti noudattamaan tavaramerkin suojaa ja kutsumaan Asahi Health –tunteja asahitunneiksi tai Asahi Health –tunneiksi. Vain valtuutetut Syvä-asahin ohjaajat voivat käyttää tunneistaan nimitystä ”Syvä-asahi”.

Ystävällisin terveisin

Timo Klemola



  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post244

Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka, osa 7

AsahiPosted by Timo Klemola Thu, June 29, 2017 10:48:18

Olen jo edellisissä huomioissa viitannut useamminkin siihen, miten kiinalaisissa kamppailutaidoissa kokemuksellista biomekaniikkaa on tutkittu pitkään, ehkä vuosisatojen ajan. Taiji on tästä ehkä paras esimerkki, varsinkin kun siitä on myös säilynyt kirjallisia dokumentteja. Monia taijihin liittyviä vanhoja tekstejä on käännetty englanniksikin. Tekstit on yleensä nimetty ”taijin klassikoiksi”. Jos googlaa esimerkiksi hakusanoilla ”taijiquan classics” tai ”T'ai chi classics”, käännöksiä löytyy paljon. Käänsin itsekin yhden näiden tekstien kokoelman englannista suomeksi kirjaani ”Taiji, liikettä hiljaisuudessa – hiljaisuutta liikkeessä” (1989). Nämä lyhyet aforistiset tekstit ovat hyvin mielenkiintoisia myös kokemuksellisen biomekaniikan kannalta. Näiden tekstien tarkkaa alkuperää ei hyvin tunneta, mutta ainakin 1800-luvulle niitä on pystytty jäljittämään. Seuraavassa muutamia nopeasti valittuja esimerkkejä.

”On vain avautuminen ja sulkeutuminen, yin ja yang.”

Tämä antaa biomekaniikan perusmallin, jota olen edellisissä huomioissa selittänyt tarkemmin. Sen voisi tulkita esimerkiksi muotoon: ”On vain fleksio- ja ekstensioketjut, jännityksen ja rentouden vaihtelu.” Lihastoimintaketju voi olla yin, jolloin se on rento tai yang, jolloin se on jännittynyt. Kaikki kehon liikkeet syntyvät erilaisten toiminnallisten rakenteiden vuoroittaisen jännityksen ja rentouden tuloksena. Yi quanin perustaja Wang Xiangzhai ymmärsi tämän, ja perusti koko yi quan systeeminsä tähän mekaniikkaan. Kaikki yi quanin perusmenetelmät seisomisesta (zhan zhuan) voiman vapauttamiseen (fa li) perustuvat koko kehon jännityksen ja rentouden vaihtelun ymmärtämiseen. Myös asahissa opettelemme samaa asiaa, vaikka vasta voima-asahissa tämä periaate asetetaan tietoisen ja systemaattisen harjoituksen kohteeksi.

”Jalkateräsi ovat juuri, voima syntyy jaloissasi, hallinta on vyötärössä, muoto tulee esiin käsissäsi ja sormissasi.”

Tämä on hieno kineettisen/ liikeketjun kuvaus. Kun teet jotakin kädelläsi, esimerkiksi työnnät, käytät suljettua kineettistä ketjua, joka ottaa tuen maasta. ”Juuri” tarkoittaa tässä juuri sitä, että kineettisen ketjun tukipinta on maata vasten, joka antaa liikkeelle tarvittavan vastavoiman. Maan reaktiovoima siirtyy vyötärön kautta selkään ja sieltä edelleen käsiin ja sormiin. Vyötärön asento on tässä tärkeä, jotta voima kulkee mahdollisimman suoraan sinne, mihin se kohdistetaan. Jos vyötärö ei ole oikeassa asennossa, voima ”vuotaa ohi”.

”Jokainen kehon osa liittyy yhteen yhdeksi kokonaisuudeksi. Älä salli pienintäkään aukkoa.”

Tämä on edelleen yhtenäisen ja hallitun liikeketjun kuvaus. Koko kehon on linjattava joka kohdastaan mahdollisimman hyvin voiman suuntaan ja sidottava yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhteen sidottu keho tuntuu ikään kuin yhdeltä lihakselta, joka avautuu tai sulkeutuu.

”Kun tunnet päälakesi riippuvan ikään kuin langasta ylhäältäpäin, elinvoimalla täyttynyt henkesi kohoaa etkä enää kärsi kömpelyydestä.”

Tässä kuvataan hienolla tavalla kokemus kehon hyvästä pystylinjauksesta ja siihen liittyvästä voimasta, joka on sekä rakenteellista voimaa että mielen ja tahdon voimaa. Hyvin kannateltu selkäranka ja sen kautta kehon asento tuntuu myös asenteessa. Lause kuvaa hyvin sitä kehon ja mielen yhteyttä, minkä kehon optimaalinen pystylinjaus synnyttää.

”Kun yksi osa liikkuu, kaikki osat liikkuvat, jos yksi osa on liikkumatta, kaikki osat ovat liikkumatta.”

Tämä on koko kehon liikkeen hieno kiteytys, jota ei ole helppo toteuttaa. Käsi on helposti vielä liikkeessä, mutta muu keho on jo pysähtynyt. Pään kääntö on jo loppunut, kun keho vielä ojentuu ja kädet laskeutuvat. Monet asahin liikkeet ovat erinomaisia haasteita tätä periaatetta tutkivalle.

”Jos emme harjoittele periaatteiden sovellusten mukaisesti, voimme työskennellä ikuisesti pääsemättä taidon ylimmälle asteelle.”

Laitan tämän tähän loppuun, koska se sopii niin hienosti myös asahiin. Jos teemme asahiakin vain ulkoisesti pyrkimättä harjoittelemaan sitä sen periaatteiden mukaisesti, voimme työskennellä vaikka kuinka kauan, emmekä silti kehity asahin taidossa.




  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post231

Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka, osa 6

AsahiPosted by Timo Klemola Wed, June 28, 2017 13:00:37

Kuvasin edellisessä blogissani nk. ”kolmen pyörän” biomekaanisen mallin, joka auttaa koko kehon liikkeen aktivoimisessa ja sen mekaniikan ymmärtämisessä. Jos haluaa tutustua tämän mallin tarkempaan anatomiseen kuvaukseen, kannattaa etsiä käsiinsä kirja: Philipp Richter, Eric Hebgen: ”Triggeripisteet ja lihastoimintaketjut osteopatiassa ja manuaalisessa terapiassa”. He kuvaavat kirjassaan useita lihastoimintaketjumalleja, ja esittävät myös omansa, jota he kutsuvat ” ekstensio –fleksio malliksi” (kuva alla, s. 79).

Itse olen päätynyt samankaltaiseen, yksinkertaistettuun malliin kiinalaisten kamppailutaitojen, erityisesti taijin ja yi quan kautta. Mallia voisi kutsua myös avautumisen ja sulkeutumisen malliksi. Vanhoissa taijin klassisissa teksteissä todetaan: ”On vain avautuminen ja sulkeutuminen, yin ja yang.” Kun teet taijin liikesarjaa, olet jatkuvasti joko avautuvassa tai sulkeutuvassa liikkeessä. Muistan hyvin, kun yi quanin opettajamme Zhang Changwang piti ensimmäistä leiriään Tampereella ja opetti yi quanin ”käärmeaskelta”. Hän ei puhunut mitään mistään ”avautumisesta” tai ”sulkeutumisesta”, joten tietysti kysyin häneltä siitä. Eli pyritäänkö tässä yi quanin askeleessa toteuttamaan avautumisen ja sulkeutumisen periaatetta. Hän hymähti itsekseen, oli hetken hiljaa ja totesi sitten: ”Tietysti, sehän on kaikkien kamppailutaitojen perusta.”

Tämän tiedostaminen on yksi tietoisen ja koko kehon liikkeen perusta. Asahissa jokainen liike ei pyri toteuttamaan avautumisen ja sulkeutumisen mallia, esimerkiksi rentousosion ensimmäinen käsienpyöritysliike, mutta suurin osa liikkeistä pyrkii siihen ja niissä tulee olla tietoinen näistä vaiheista. Ja jos liikkeeseen ei kuulu vajoaminen ja kohoaminen, siitäkin tulee olla tietoinen. Esimerkiksi perusliikesarjan toisessa rentousliikkeessä teemme vain vartalon pyöritystä keskilinjan ympäri ja otamme voiman käsien heilureihin pelkästään tästä liikkeestä. Tästä liikkeestä on vaikeaa pitää keskilinjan vajoaminen ja kohoaminen poissa, mutta jos sen ottaa siihen mukaan, on sekin sitten tehtävä tietoisesti ja tarkoituksella, vaikka kyse onkin silloin alkuperäisen liikkeen variaatiosta.

Jos avautumisen ja sulkeutumisen käsitteet eivät avaudu sinulle itsestään, niin ajattele niitä vipuvarsimallin avulla. Ihmisen keho, mutta erityisesti raajat voidaan nähdä alla olevan kuvan mukaisina vipuvarsiketjuina.



Kuvassa A on punaisella piirretty lihastoimintaketju, minkä aktivoituminen saa vipuvarsijärjestelmän lyhenemään eli sulkeutumaan (fleksio). Kuvassa B on sinisellä piirretty nivelten toisille puolille sijoittuva lihastoimintaketju, jonka aktivoituminen saa järjestelmän pitenemään eli avautumaan (ekstensio). Todellisuudessa ihmisen kehon vipuvarsijärjestelmä (kuva C) sisältää kummatkin ketjut, jotka siis kulkevat ikään kuin ristiin nivelten puolelta toiselle. Voidaan ajatella, että tällaiset ”ekstensio- ja fleksiokaavat” kulkevat ihmisen kehon päästä päähän, yksi vasemmalla ja yksi oikealla puolen kehoa. Tämä on edellä kuvaamani Richter-Hebgen –mallin idea.

Tee seuraava harjoitus. Istu tuolin etureunalle ja etsi edellisessä blogissani kuvaamalla tavalla yhteys kehon kolmen pyörän välillä. Aisti, miten työntämällä lonkkia hieman eteenpäin rintalasta kohoaa ja niska pitenee. Tutki tätä muutamalla liikkeellä ja tee sitten seuraava harjoitus. Kuvittele, että jalkateriesi päällä on putki, jota vasten voit nostaa jalkateriä. Nosta vähän varpaitasi ylös ja kohota mielikuvassa jalkateräsi niiden päällä olevaa putkea vasten. Aisti miten samalla polvien koukistajat aktivoituvat ja polvet pyrkivät taipumaan. Aisti sitten miten myös lonkan koukistajat aktivoituvat ja lantion pyörä lähtee pyörimään eteenpäin, jolloin rintalasta kohoaa ja niska pitenee. Tutki asiaa tekemällä useita toistoja. Olet tullut nyt tietoiseksi liiketoimintaketjusta varpaista päälakeen asti.



  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post230

Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka, osa 5

AsahiPosted by Timo Klemola Tue, June 27, 2017 13:40:43

Nykyään on paljon erilaisia menetelmiä, joissa ihmisiä ohjeistetaan istumaan tyynyllä ja keskittymään eri tavoin joko hengitykseensä tai muihin kokemuksiinsa. Puhutaan kontemplatiivisista menetelmistä tai mindfulness-perustaisista menetelmistä. Yksi niiden kaikkien yhteinen piirre on se, että niissä ei käytännössä lainkaan ymmärretä tai systemaattisesti tutkita sitä opetusta, mitä tällainen harjoitus kehon asennon ja kannattelun kannalta merkitsee ja pyrkii opettamaan. Tämä näkökulma voi olla mukana, jos opettajalla itsellään on kokemusta vaikkapa joogan tai asahin kaltaisista somaattisista menetelmistä.

Asennot opettavat aina myös kokemuksellista biomekaniikkaa ja kehon optimaalista kannattelua. On mahdotonta istua tyynyllä esimerkiksi kymmenen tuntia päivässä useiden päivien ajan, jos keho on huonossa asennossa. Oikeaa kehon linjausta ja rentoa asentoa oppii tavoittelemaan väkisin. Yksi kokemuksellinen malli, jonka tyynyllä istuja oppii on nk. ”kolmen pyörän malli”. Olen kuvannut tämän kirjassani ”Asahi – tietoisen liikkeen taito” asahin periaatteita käsittelevässä luvussa sivulla 99. Kehon kolme liikkuvaa osaa, pää, rinta ja lantio, voidaan hahmottaa kolmena pyöränä, jotka ovat kiinni toisissaan ikään kuin ristiin kulkevilla kiilahihnoilla. Toinen ajatus, on että kyseessä on kolmen rattaan kokonaisuus. Istu tuolin etureunalle, aseta lantio hyvään pystyasentoon ja kokeile seuraavaa. Työnnä hieman lonkkia eteenpäin ja anna lantion korin näin hienovaraisesti pyörähtää, aisti samalla, miten rintalastasi kohoa ja lavat laskeutuvat alaspäin. Tutki tätä vähän aikaa. Tuo sitten liike päähän asti. Tee sama, työnnä kevyesti lonkkia eteenpäin, aisti rintalastan kohoaminen ja aisti edelleen, miten voima kulkee niskasta ylös kohti päälakea, jolloin niska pitenee ja leuka vetäytyy hieman sisäänpäin. Tee paljon toistoja pienellä liikkeellä ja tutki tätä yhteyttä.


Tee sitten seuraava harjoitus: Vaihe 1. Seiso asahin lähtöasennossa polvet joustavina, lantio keskiasennossa, koko keho hyvin linjattuna. Aseta vasen kämmenesi alavatsalle ja oikea käden selkä taakse ristiluun päälle. Lähde siitä liikkeelle taivuttaen ja ojentaen polviasi. Jatka liikettä tasaisena virtana. Siis vajoat ja kohoat jatkuvana ja hitaana liikkeenä. Kiinnitä huomiosi siihen, mitä tapahtuu lantiossasi. Lantion pyörä alkaa myös pyöriä edestakaisin, häntäluusi ja häpyluusi vajoaa ja kohoaa myös vuorotahtiin. Jos tätä liikettä ei tapahdu, sinun on keskityttävä lantion seudun ja lonkkanivelten ympäristön rentouttamiseen. Asahissa lantio on saatava rennoksi ja irti niin, että se saavuttaa normaalit liikkeensä ja liikelaajuutensa.

Vaihe 2. Kun olet tietoinen lantion liikkeestä, jatka liikettä edelleen ja siirrä oikea kätesi selän takaa rintalastan päälle ja tule tietoiseksi, mitä tapahtuu rinnan alueella. Myös rinnan pyörä pyörii niin kuin se pyöri tuolilla. Kun jatkat jalkojen pumppaavaa liikettä huomaat, että kädet vuorotellen lähestyvät toisiaan ja vetäytyvät kauemmaksi toisistaan. Lantion ja rinnan pyörien tai rattaiden yhteys siis toimii.

Vaihe 3. Jatka vielä liike päähän asti. Tämä menee monimutkaiseksi. Kun aistit rinnan nousevan, jatka voima niskasta ylös ja anna leuan hieman vetäytyä. Tuolilla istuen harjoitus on helpompi tehdä ja selkeämpi. Seistessä tekee mieli tehdä liike hieman aaltomaisesti alhaalta ylös, jolloin yhteydet tuntuvat elastisilta.

Vaihe 4. Aseta kätesi rennosti niin, että sormet koskettavat reisiesi etupintaa ja jatka edelleen liikettä. Huomaa, miten ojentautuessasi reidet kiertyvät ulos ja vajotessasi ne kiertyvät sisään. Huomaa myös, miten sama tapahtuu käsivarsissasi. Kun vajoajat ja rintalasta putoaa, kädet kiertyvät sisäkiertoon ja kun ojennut, ne kiertyvät ulkokiertoa kohti. Huomaa myös, miten vajotessasi kädet lähentyvät toisiaan ja kohotessasi ne loittonevat toisistaan. Tee liikettä ja tule tietoiseksi koko tästä avautumisen ja sulkeutumisen perusmekaniikasta: avautuminen/ kohoaminen, ulkokierto, loittoneminen – sulkeutuminen/ vajoaminen, läheneminen.

Mietipä, mitä asahin liikettä harjoitus on alkanut muistuttaa. Simpukkaliikettä tietysti. Simpukkaliikkeessä on edellä kuvattu avautumisen ja sulkeutumisen perusmalli, mutta laajemmassa mittakaavassa.

Kun seuraavalla kerralla teet asahia yritäpä saada lantion ja rinnan palloja hieman pyörimään. Asahia näkee usein tehtävän niin, että vain polvet taipuvat ja ojentuvat, mutta selkä ei ole elävä. Selkä saadaan liikkeeseen mukaan hahmottamalla rinnan pallo ja antamalla sen hieman kiertyä liikkeen mukana. Liikkeen ei pidä kuitenkaan olla liian iso, jolloin kehon hyvä linjaus menetetään.





  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post229

Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka, osa 4

AsahiPosted by Timo Klemola Mon, June 26, 2017 11:44:49

Muistan vieläkin, kuinka innostunut olin, kun sain käsiini Jan Dieperslootin kirjan ”Warriors of Stillness. Meditative Traditions in the Chinese Martial Arts. Volume 1.” Tämä tapahtui vuoden 1995 tienoilla. Onneksi kirjassa oli hänen sähköpostiosoitteensa, joten saatoin kirjoittaa hänelle ja kutsua hänet Suomeen pitämään meille leirin yi quanista ja taijista. Vaikuttavin kokemus kirjaa lukiessani oli, kun yritin ymmärtää, mitä kirjassa tarkoitetaan ”mingmenin alueen täyttämisellä”. Mingmen on alaselän alue noin kehon painopisteen korkeudella. Kun tutkin tätä asiaa seisomalla kirjan ohjeiden mukaan, yhtäkkiä koko kehoni läpi värähti iso voima. Tätä nopeaa tai ”räjähtävää” voimaa kutsutaan kiinalaisissa taidoissa sanoilla ”fa-jing” tai ”fa-li”. Olin aivan ymmälläni. Mikä juttu tämä on. Kokeilin ja löysin saman uudelleen ja uudelleen. Suuntaamalla huomio oikealla tavalla mingmenin alueelle ja samalla ”täyttämällä” tämä alue lantion koria kevyesti kallistamalla, voima spontaanisti ikään kuin syöksähti koko kehon läpi eräänlaisella lantion nopealla ravistusliikkeellä. Tästä oli pakko saada enemmän selvää ja onnistuinkin kutsumaan Janin Suomeen heti samana kesänä.

Hän opetti meille monia asioita tuolla ensimmäisellä pitkällä leirillään. Teimme ensin pari päivää yi quania ja sen jälkeen viikon verran taijita. Taiji-osuudessa hän opetti pääasiassa oman opettajansa Cai Songfangin menetelmää, jossa pääasiassa seistiin wu-chi –asennossa, tehtiin keskilinjan liikkeitä ja harjoiteltiin lyhyttä Yang-tyylin liikesarjaa, joka oli Cain versio ”linnunpyrstöön tarttumisesta”. Janin mukaan Cai oli voittamaton push-handsissa ja oli saavuttanut taitonsa harjoittelemalla pääasiassa seisomista paikallaan kädet alhaalla riippuen (Wu-chi qigong), toistamalla keskilinjan liikkeitä ja harjoittelemalla hyvin lyhyttä Yang-perustaista liikesarjaa, ”linnun pyrstöön tarttumista”, johon oli tiukkaan pakettiin asetettu kaikki push-handsin perusliikkeet ja periaatteet.

Muistan kun sitten varmaan heti ensimmäisenä päivänä menimme Tampereella Sorsapuistoon harjoittelemaan ja teimme vähän push-handsia, olin aika epätoivoinen. Tajusin, että en ymmärrä push-handista vielä mitään. Hän hallitsi painopistettäni suvereenisti ja piilotti omansa niin, että en saanut siitä mitään otetta. Jan onneksi myös opetti kaikki ”salaisuutensa”. Ehkä keskeisin hänen opetuksensa, jonka jälkeen ymmärsin, mistä push-hand –harjoittelussa on kyse, oli tietoisuus keskilinjasta ja kyky hallita sen liikkeitä. Muistan, kun hän tuli sitten pari vuotta tämän jälkeen takaisin yhden oman opettajansa Sam Tamin kanssa takaisin Tampereelle jälleen leirin merkeissä, Sam Tam halusi että teemme push-handsia Janin kanssa, jotta hän vähän näkisi, mitä osaan. Sam ei itse koskaan kiinalaiseen tapaan antanut koskea itseään mitenkään vapaan push-handsin merkeissä. No, pari vuotta harjoiteltuani Janin oppien mukaan sekä seisten että keskilinjan liikkeitä tehden, ja tietysti push-handsia tehden, Jan ei enää pystynytkään viemään minua kuin haavanlehteä. Harjoitukset olivat tehneet tehtävänsä.

Teimme tuolla kesäleirillä joka harjoituksessa keskilinjan perusliikkeitä: painonsiirto, kierto, vajoaminen/kohoaminen lukemattomia määriä. Teimme niitä tasaseisonnassa ja askeleessa. Samoin opettelimme juurruttamaan parin työntövoiman keskilinjaa hallitsemalla. Teimme näitä harjoituksia Zenshindojon taiji-ryhmissä vuosia. Samalla harjoittelimme keskilinja-analyysia myös taijin liikesarjoissa. Sen avulla taijin liikkeistä tuli hyvin tietoista ja hyvin juurtunutta. Opettelimme juurruttamaan liikkeen antamalla keskilinja hienovaraisesti vajota. Tukijalan reisiluu tuntui ikään kuin vajoavan lonkan sisään. Myös lonkan rentous, nk. ”kuan” avaaminen liityy samaan asiaan.

Toin saman liikeanalyysin myös karateen, koska se auttoi myös karaten liikkeiden biomekaniikan analyysissä. Kehittelin tuohon aikaan myös erilaisia rentouttavia käsien pyörityksiä, jotka liittyivät keskilinjan liikkeisiin. Vein nämä ajatukseni vuonna 1997 kirjoittamaani kirjaan ”Zen-karate”, josta myös löytyy monia näistä harjoituksista, jotka nyt löytyvät asahin rentousosioiden liikkeinä.

Kun sitten kehitimme asahia ja itse laitoin kasaan asahin keskeisiä periaatteita, oli itsestään selvää, että keskilinja ja sen liikkeet tulisivat mukaan myös tähän systeemiin. Ne olivat auttaneet itseäni niin paljon kehon asennon ja liikkeen ymmärryksessä, että halusin viedä tätä asiaa myös asahin kautta eteenpäin. Olen kuvannut keskilinjan perusharjoitukset asahi-kirjoissani. Tiedän, että tällaiset harjoitukset voivat olla aluksi tylsiä, mutta tekemällä säännöllisesti keskilinjaharjoitteita, voi kehittää itselleen liiketietoisuuden ja kyvyn analysoida liikettä, oli se mikä vain. Keskilinjan kolmen perusliikkeen: painonsiirto, kierto, vajoaminen/kohoaminen lisäksi kannattaa tutkia myös keskilinjan kallistusta ja taivutusta. Kallistunut keskilinja pysyy suorassa, taipunut keskilinja ei tarkoita sen katkeamista, vaan taipuneessa keskilinjassa koko kehon yhteys säilyy.






  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post228

Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka, osa 3

AsahiPosted by Timo Klemola Sat, June 24, 2017 13:56:16

Kuvaan usein kehon ”kolmen jousen mallia” kuvalla 1. Se yrittää näyttää, miten keho koostuu kolmen ”jousen” kokonaisuudesta: jalat, selkä/ keskivartalo ja kädet. Koko kehon voima saadaan esiin yhdistämällä nämä kolme jousta yhteen avautuvaan tai sulkeutuvaan liikkeeseen. Kuvan ympyrät näyttävät tämän jousisysteemin liittymäkohdat, jotka pitää sitoa oikein, jotta voima kulkisi jousista jousiin. Samalla ne perustelevat, miksi näissä kohdissa nk. neutraaliasennot tai keskiasennot ovat tärkeitä.

Kuva 1.

Etsiessäni tähän asiaan liittyvää materiaalia asahin teemakoulutusta varten törmäsin netissä UKK-instituutin tutkijoiden (Juha Koskela ym.) esitykseen ”Biomekaniikan perusteet” ja kuvaan 2.

Kuva 2.

Kuvassa on vedetty yhteen, missä liikeketjun osissa tarvitaan nivelten stabiliteettia ja missä liikkuvuutta. Kun liikutaan alaraajojen varassa, tarkoitus on siirtää kehon painopistettä johonkin suuntaan. Jotta saamme painopisteen liikkumaan, tarvitaan voimaa, ja tuki, jota vasten voima tuotetaan. Tarvitaan myös voimanvälitysketju painopisteen ja tukipinnan välille. Tätä kutsutaan myös liikeketjuksi tai kineettiseksi ketjuksi. Painopisteen ympäristön, siis keskivartalon on oltava tukeva, jotta voiman ja vastavoiman välitys onnistuu alustaan ja takaisin. Myös linjaus alustasta painopisteelle tulee olla mahdollisimman suora. Lantion neutraaliasennon tarkoitus on juuri tämä: tarjota stabiili elementti voiman siirrossa lattiasta painopisteelle ja myös suunnata tätä voimaa optimaalista linjaa pitkin. Kuva näyttää hyvin, miten keho on rakentunut vuorotellen liikkuvista ja stabiileista elementeistä mahdollistaen näin tehokkaan toiminnan. Nilkan on oltava liikkuva, koska alusta voi olla kalteva mihin suuntaan vain; lonkan on oltava liikkuva, jotta voimme jalalla siirtää painopistettä mihin suuntaan vain jne.

Sama tukevuus vaaditaan hartiarenkaalta. Kun voima viedään esimerkiksi työnnössä käsiin asti, hartiarenkaan neutraaliasento, joka vielä tuetaan painamalla hartioita kevyesti alas, auttaa voiman siirtämisessä käsiin niin, että voima ei vuoda siitä väärään suuntaan. Lantion kohdalla voima voi vuotaa painopisteestä ohi, jos lantio on väärässä asennossa. Hartioiden kohdalla voima voi vuotaa taakse, jos lavat eivät ole painettuna oikealla tavalla kylkikaaria vasten. Tämä idea on helppo löytää asettamalla itsensä etunojapunnerrusasentoon. Jos lavat irtoavat, voima ei välity yhtenäisenä ylävartalosta käsiin.

Yi quan on outo laji. Siinä kaikki tämä on paketoitu yhteen harjoitukseen (zhan zhuang), jossa seistään kuvitellun pallon kanssa. Päätämme asahinkin kaikki sarjat niin. Suosittelen asahin harrastajaa seisomaan tässä asennossa joskus vähän pidempään. Vasta pidempiaikainen pallon kanssa seisoskeleminen alkaa vahvistaa edellä kuvattuja yhteyksiä ja synnyttää kokemusta koko kehon yhtenäisestä voimasta.





  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post227

Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka, osa 2

AsahiPosted by Timo Klemola Thu, June 22, 2017 12:06:35

Tutkimme tuossa pari viikkoa sitten yhden teemalauantain ajan asahia ja kokemuksellista biomekaniikkaa. Yksi kehon hallinnan tärkeä periaate on kehon hyvä linjaus. Kehon hyvä pystylinjaus ei tarkoita selän asettamista aina luotisuoraan maahan nähden. Käytän itse ”funktionaalisen keskilinjan” käsitettä ja tarkoitan sillä sitä, että keskilinjan asento riippuu siitä mitä teemme, toiminnastamme, siinä mielessä se on ”funktionaalinen”. Alla oleva kuva havainnollistaa asiaa.

Kuvassa a on tyypillinen karaten junzuki/ oizuki –tyyppinen asento, missä jalat ovat suhteellisen pitkässä asennossa ja selkä pidetään luotisuorassa maata vasten. Tätä asentoa näkee myös nykyaikaisissa kiinalaisissa kamppailutaidoissa, esimerkiksi taijissa, joista on tullut esteettisellä ulkomuodolla kilpailevia urheilulajeja. Tällainen asento ei ole funktionaalinen, jos siinä on tarkoitus tuottaa voimaa eteenpäin, niin kuin esimerkiksi karaten lyönnissä on. Asento ei salli kunnollista lantion neutraalisentoa, jolloin takajalasta ylös ja eteen tuleva voima suuntatuu helposti ohi selästä ja vartalon painopisteestä kuvan c osoittamalla tavalla. Tämä synnyttää alaselkään voimakkaan rasituksen. Olen itse särkenyt selkäni harjoittelemalla tällä tavalla karaten tekniikkaa kymmeniä vuosia. Tämä on yksi syy, miksi monet karaten harrastajat ovat hajottaneet selkänsä.

Itse opin jalan ja selän suoran linjauksen lantion neutraaliasennon avulla vasta, kun tutustuin taijihin ja nimenomaan sen vanhoihin, klassisiin muotoihin. Niissä opetetaan aina voiman suoraa linjausta jaloista selän kautta käsiin kuvan b tavalla. Kun takajalan polvi on sopivasti taipuneena, lantio voi asettua neutraaliasentoonsa, ja voima jalasta voidaan suunnata suoraan kohti painopistettä ja selän kautta käsiin.

Olin joskus kaksikymmentä vuotta sitten opettamassa taijia Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueelle. Muistan, että kun opetin heille lantion neutraaliasennon tärkeyttä, heidän valmentajansa selitti minulle, miten sama asia on tärkeää luistelussa. Hän totesi, että monella naisella oli tässä oppimisen paikka, koska monet heistä luistelivat lantio notkolla taakse. Silloin luistelupotkun voima menee ohi painopisteestä, selkään tulee iso rasitus, voima vuotaa painopisteen ohi, jota vartalo sitten kompensoi ylimääräisillä liikkeillä. Lantion neutraaliasento on siis myös luistelutekniikan perusta.

Jos vapautan voimaa eteenpäin esimerkiksi työnnössä tai karaten iskun tapaisessa liikkeessä, optimaalinen voiman tuotto edellyttää kolmea asiaa: 1. Kehon oikea linjaus. Lantion on oltava keskiasennossa, jotta voima kohdistuu jaloista ylös kehon painopisteen kautta selkään ja sieltä käsiin. 2. Liikemekaniikan hallinta. Koko kehon voima saadaan aikaan vain, jos minulla on taito tuottaa sitä jaloista, vartalosta ja käsistä yhtä aika, siis nk. ”kolmen jousen” malli. 3. Jännityksen tuotto. Jotta voin vapauttaa voimaa, minun on kyettävä jännittämään koko kehoni liikkeen taakse. Tämä liittyy lihasten hermotukseen ja voimaharjoitteluun. Kun nämä kolme asiaa toteutuvat yhdessä, tuotan voimaa liikkeeseen optimaalisella tavalla.

Asahissa pyrimme opettelemaan kaikkia näitä kolmea periaatetta.











  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post226

Lyhyt huomio vajoamisesta ja tasapainosta asahissa

AsahiPosted by Timo Klemola Tue, June 20, 2017 12:13:21

Hyvä tasapaino riippuu monesta asiasta. Yksi tasapainoon liittyvä ”tekniikka” tai ”periaate” on vajoamisen periaate. Tästä ei puhuta koskaan länsimaisessa liikunnassa, koska periaate on pääasiassa kokemuksellinen, ei mekaaninen. Länsimainen liikunta/ urheilu ei yleensä ottaen tunnista tai tunne kokemuksellisen biomekaniikan periaatteita. Periaate on tuttu niille taijin harrastajille, joille on opetettu myös taijin periaatteita, ei vain liikesarjaa.

Vajoaminen tarkoittaa sitä, että ennen kuin nostat jalan ilmaan, vajoat tukijalan lonkkanivelen sisään. Vajoaminen tarkoittaa hyvin hienovaraista painopisteen pudottamista, kehon painopisteen asettamista tarkasti tukijalan tukipinnan päälle, mutta erityisesti koko kehon rentouttamista niin, että tukijalan reisiluun pää tuntuu ikään kuin vajoavan lonkkanivelen sisään. Rentous ja vajoamisen tunne liittyvät tässä toisiinsa. Painopiste myös todella vajoaa hieman alaspäin samalla, kun tukijalka hieman taipuu, mutta tunne lonkasta on tässä tärkeä.

Kun tasapaino horjuu, pudotamme luonnollisesti painopistettä silloin hieman alas. Kokeile kävellä kapealla lankulla. Tämä vakauttaa tasapainomme. Kun ashissakin olet alkamassa tasapainoa vaativan liikkeen, vakauta ensin tasapaino vajoamalla alas, nosta sitten jalka tai keinauta itsesi kantapäiden varaan. Tämä on edellä kuvatun periaatteen karkea sovellus. Lonkan sisään vajoaminen on hienovaraisempaa. Voit harjoitella sitä asahin perussarjan ensimmäisessä tasapainoliikkeessä, missä piirretään ympyröitä jalalla ja käsillä. Siirrä paino ensin esimerkiksi vasemmalle jalalle. Ennen kuin irrotat oikean jalan, vajoa ensin vasemman lonkan sisään. Älä pidä kiirettä. Älä kiirehdi eteenpäin jalan liikkeeseen, vaan anna itsellesi aikaa vajota ensin rauhassa vasemman lonkan sisään. Aisti liikettä. Rentouta lonkan seutu ja koko vartalo ja aisti painopisteen putoamista ja vajoamisen tunnetta lonkassa. Vasta kun olet valmis tässä, kohota hitaasti oikea jalka ja lähde piirtämään sillä ympyrää. Aisti samalla, miten tukevalta tukijalkasi tuntuu. Ei mitään horjahduksia tai polven vapinaa.

Harjoittele tätä periaatetta kävelemällä hitaasti eteen ja taakse. Ota askel, tuo paino hitaasti etujalalle, vajoa rauhassa lonkan sisään, irrota sitten vasta toinen jalka askeleeseen, ota hidas askel, missä aistit lonkan ja tukijalan vakautta, aisti, miten liikkuva jalka kohtaa maan ja toista sama toisella jalalla. Voit ottaa näin hitaita askelia eteen ja taakse ja harjoitella niin lonkan sisään vajoamista. Jos harjoittelet tietoisesti tätä periaatetta aina asahia tehdessäsi ja joskus erikseenkin, tasapainosi kehittyy huimasti.






  • Comments(0)//visiot.terapiakortit.com/#post225
Next »